SRS-uutist 2013, sivu 2

17.12. taisi olla ensimmäinen päivä, kun kokomainoksen saanut Isku-sohva/sänky-juna oli liikenteessä. Aamuruuhkassa sohvajuna pääsi tutustumaam Helsingin ja Kauklahden välisiin asemiin ja iltaruuhkassa tutustui Keravan kaupunkirataan K/N-junan muodossa.

Helsingin kaupunki, Liikennelaitos -liikennelaitoksen johtokunta 19.12 Päätöstiedote.:
mm: Esitys kaupunginhallitukselle Koskelan varikkoalueen toteutuskilpailun järjestämisestä ja alueella säilytettävistä rakennuksista luopumisesta
M100-sarjan ja M200-sarjan metrojunien pyörien hankinnan hankesuunnitelma
Töhryjen ja tarrojen poisto raitiovaunuista sekä raitiovaunujen suoja-ainekäsittely

Mannheim kun on nyt "tapeetilla", niin muistelo viime tammikuulle, jolloin jäätävä sade pysäytti koko alueen raitioliikenteen. Ajolankaan muodostui paksu jääpeite.
Vaunut jäivät niille sijoilleen. Seuraavana päivänä kolme RNV:n dieselveturia vetivät vaunut halleihin. Kuvat 1.2013 © Yannic Schäffner:
DSC_25741 (68K)

Katajanokan terminaalin laivaliikenne lisääntyi tilapäisesti 14.12.-28.12.2013, kun Viking Linen m/s Cinderella risteili Helsingistä Tallinnaan. Terminaalille ei järjestetty raitiovaunuyhteyksiä Cinderellan lähtö- (18.30) tai saapumisaikoina (15.00).

Saadun tiedon mukaan viimeinen Manne, HKL 154, tuotiin Koskelasta Vallilaan 12.12. Matka takaisin Mannheimiin alkoi Vallilasta 14.12. klo 18.

HKL edelläkävijä raitiovaunutekniikan kehittämisessä
HKL:llä on parhaillaan käynnissä useita vaativia kiskoliikennehankkeita, joissa vaaditaan alan ammattitaitoa ja innovatiivisuutta.
Helsingin uusi raitiovaunu on hyvä esimerkki. Vaunu on varta vasten rakennettu sopimaan Helsingin sää- ja rataolosuhteisiin. HKL on ollut mukana luomassa konseptia, jonka mukaan vaunuvalmistaja Transtech on uuden vaunun rakentanut. Vaunujen hankinta on nyt vaiheessa, jossa HKL on vastaanottanut kaksi ensimmäistä vaunua ja testaa niitä ennen sarjatuotannon aloittamista. Kaikkiaan uusia vaunuja toimitetaan Helsinkiin 40 vuoteen 2016 mennessä.
Kokonaan uuden raitiovaunun konseptin lisäksi HKL on ideoinut ja suunnitellut vanhoihin, käytössä oleviin nivelraitiovaunuihin matalalattiaisen väliosan. Väliosalla aiemmin korkealattiaisista vaunuista on saatu osin esteettömiä ja samalla vaunujen matkustajakapasiteetti on kasvanut. Väliosa on jo asennettu kaikkiin 1980-luvulla valmistuneisiin nivelraitiovaunuihin ja kymmeneen 1970-luvulla valmistuneeseen vaunuun.
Kehittämishankkeiden sivutuotteena on syntynyt myös keksintöjä, jotka eivät suoraan liity käynnissä oleviin hankkeisiin, mutta merkitsevät toteutuessaan raitiovaunutekniikan kehittymistä.
HKL hakee parhaillaan patenttia HKL-Raitioliikenteen kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilän keksinnölle, jossa on ratkaistu miten pystytään tekemään useampiosainen, matalalattiainen raitiovaunu siten, että siinä on kääntyvät telit eikä minkään vaunun osan alla tarvita kahta teliä. Helsingin kaupunki hyötyy taloudellisesti, mikäli patentti myönnetään, ja joku vaunuvalmistaja ottaa keksinnön käyttöön. Keksintöä voidaan hyödyntää, kun raitiovaunun pituus kasvaa suuremmaksi kuin vaunutyypeissä, jotka nyt ovat käytössä Helsingissä.
Nyt tehty keksintö on uusi, sillä tähän asti matala lattia on pystytty yhdistämään kääntyviin teleihin vain niin, että telejä on tarvittu yhden vaunuosan alla vähintään kaksi. Telit vievät matalalattiavaunussa tilaa matkustamosta ja kahden telin vaatimus on estänyt vaunun pituuden kasvattamisen monien kaupunkien liikennemäärille riittäväksi. Kääntyvä teli on hyödyksi raitiovaunun rakenteen kestävyydelle ja matkustusmukavuudelle. Esimerkiksi Helsingin vaativassa rataverkossa vaunu joutuu mäissä, kaarteissa ja niiden yhdistelmissä kovalle rasitukselle. Kääntyvä teli sallii vaunulle joustavan kaarreliikkeen jolloin raitiovaunun runko ei joudu niin suureen rasitukseen kuin kiinteätelisissä raitiovaunuissa.

Jatkoa viikonlopun kuvaan:
Viikonlopun kuvan vaunu HKL 35 on kuvassa 40 vuotta myöhemmin kesällä 2013.
Jotenkin kuvasta voi aistiakin, että vaunulle ei ole tehty "isoa peruskorjausta" vuoden 2003 jälkeen. Vaunu kuuluu siihen kymmenen NRV1 -vaunun joukkoon, joille myöhempää peruskorjausta ei ole tehty Suomessa eikä Saksassa. Nuo kymmenen lienevät ensimmäisten poistettavien joukossa viimeistään silloin, kun Artic´eja alkaa tulla liukuhihnalta.
Toinen aloittaja, HKL 33, on saanut Suomessa "ison peruskorjauksen".
Kuva © Teemu Ikonen.

Kiskoilla keskustassa 4.-8.1.2014
Taideyliopiston valosuunnittelun opiskelijat: Lux Ratikka.

Viikonlopun kuvan täytyy olla tästä aiheesta.
40 vuotta sitten sunnuntaina 16.12.1973 alkoi nivelraitiovaunuliikenne Helsingissä.
Tuona päivänä vaunut HKL 33 ja 35 aloittivat linjalla 10 (Linjat - Ruskeasuo). Vaunuilla liikennöitiin (kai kaiken varalta) ylimääräisiä vuoroja.
Kuva Ensi linjalta. Taustalla näkyy hieman hienoa Helsingin maalariammattikoulua. Se sitten sai tehdä tilaa Kaupunkien talolle, nykyiselle Kuntatalolle (valitettavasti).
Ehkä nuoremmille on syytä kertoa. Kyytiin pyrkivät matkustajat ovat takaovella. Siis vaunuissa oli rahastaja ja tietysti rahastajanaitiokin. Kuljettaja ei tuolloin osallistunut lipunmyyntiin. No tuohon tilanteeseen ollaan kai nyt uudestaan pyrkimässä.
Ensimmäinen Nr I, HKL 31, ajoi viimeisen ajonsa linjaliikenteessä 25.11.2010. On Koskelassa säilössä, kiskoilla muttei rataverkolla. Lienee ajatuksena, että vaunusta tulisi "museovaunu" ja se palautettaisiin mahdollisimman paljon taaksepäin alkuperäiseen asuunsa (siis kai vain ulkoisesti kuitenkin). Tämä jää nähtäväksi.

Naamakirja kertoo, että 25.11. HKL 402 on katsastettu ja valmiina koeajoihin, ja että HKL 401 on muutostöiden kohteena. Työt kestävät siinä kaksi viikkoa. (katso alla)

Illansuussa 14.12. havaittu vaunu 401 vuorossa 55. Vaunussa on nyt varatelit alla, koska niidenkin toimivuus pitää kokeilla. Ne on vaihdettu vaunuun marras-joulukuun vaihteessa.

Arabianrannassa on vihdoinkin taas pysäkki oikealla paikalla (alkaen 13.12). Myös väliaikainen jättöpysäkki on purettu pois.
Kuva 13.12. © Teemu Ikonen.
paapaloas_1312_teik (103K)

Seija-myrsky pudotti Porthaninkadulla kattopeltiä ajolangalle. Suurta vahinkoa ei kaiketi syntynyt, mutta aamulla vielä tarkasteltiin tilannetta. Kuva 13.12. Teemu Ikonen.

Raitiolinjat 1A, 2, 3, 4 ja 7A/B kulkevat poikkeusreittejä Lucia-kulkueen vuoksi perjantai-iltana 13. joulukuuta. Korvaavaa liikennettä järjestetään busseilla 3X ja 4X.
Raitiolinja 1A liikennöi noin klo 17.45–19.00 poikkeusreittiä Kaisaniemenkatu–Kaivokatu–Mannerheimintie–Bulevardi–Fredrikinkatu–Laivurinkatu. Kruununhaan ja Kauppatorin reittiosuudet jäävät ajamatta.
Raitiolinjat 2 ja 3 kulkevat noin klo 17.45–19.00 Mannerheimintien, Bulevardin, Fredrikinkadun ja Tehtaankadun kautta linjan 1A päätepysäkille Pursimiehenkadulle. Viiskulman ja Kauppatorin väliä liikennöi korvaava bussi 3X. Bussi lähtee Viiskulmassa pysäkiltä ”Viiskulma” (1174) ja Kauppatorilla pysäkiltä ”Esplanadi” (2002). 3X pysähtyy bussi- ja raitiovaunupysäkeillä reitin varrella.
Raitiolinja 4 ajaa noin klo 17.45–19.00 välillä Munkkiniemi-Kolmikulma. Bussilla 4X on korvaavaa liikennettä Erottajalta Katajanokalle. Bussi lähtee pysäkiltä ”Erottaja” (1900). Kun Pohjoisesplanadi on kulkueen vuoksi suljettuna, 4X liikennöi varareittiä.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat noin klo 17.45-19.00 Kaivokadun kautta. Aleksanterinkatu, Snellmaninkatu ja Liisankatu jäävät ajamatta.
Lucia kruunataan Tuomiokirkossa, minkä jälkeen kulkue lähtee noin klo 18 kiertämään Senaatintorilta Unioninkadun, Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Pohjoisesplanadin kautta takaisin Tuomiokirkolle. Kulkue saattaa aiheuttaa viivästyksiä keskustan liikenteelle.

13.12.: Kampin metroaseman bussiterminaalin puoleisen sisäänkäynnin pitkien liukuportaiden peruskorjaus on nyt saatu valmiiksi ja kaikki liukuportaat ovat matkustajien käytössä.

Ulkomainoskäyttöön on sovittu 10 VR:n sähkömoottorijunaa. Junat ovat käytössä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja VR:n vyöhykeliikenteessä, joka ulottuu Lahteen, Riihimäelle ja Karjaalle saakka. Eniten mainosteipattuja junia käytetään aamun ja illan ruuhkaliikenteessä. VR:n kumppanina toimii JCDecaux, joka myy mainostilan ja huolehtii junien teippauksista. Ensimmäisenä teippauksen saa Sm2-juna 6061. Siinä on mainostajana Isku.
Kuva Hyvinkään konepajalta: Laura Oja / VR Group.
Ziggy Hulden: Junaa ei tulla näkemään Lahden suunnalla, koska Lahteen liikennöiviä lähijunia ajetaan Sm4-kalustolla ja Eil-lähijunavaunuilla. Lisäyksenä myös että 6061:een on laitettu vihreät penkit ja tummennetut ikkunat, kuten kuvasta näkee.

Välipalalla varustettujen MLNRV1-vaunujen väliosan valmistajanlaatassa on VIS:n lisäksi toinenkin nimi: SMW Spezialmaschinen u. Werkzeugbau GmbH & Co. KG
Firma toimii Neubrandenburgissa Mecklenburg-Vorpommernissa

Viikonlopun kuva. Kirkas kevätiltapäivä 14.5.1973.
Raitiojuna HKL 170+651 Munkkiniemessä saapuneena linjalla 4S. Matka jatkuu sitten halliin.
HKL 170 on ex HRO 420 (SAT-AEG 1941), poistettu 1974.
Perävaunu HKL 651 kuuluu vaunusarjaan HKL 651 - 670 (HRO 301 - 320). Kuvausvuonna sarjasta olivat olemassa vaunut 651 ja 654 (poistettu 1975, 1974). Ilmeisesti tästä sarjasta peruskorjattiin 1950-luvulla vain nämä kaksi vaunua. Muut on romutettu 1959 - 1960.
Peruskorjauksessa vaunujen ulkonäkö muuttui täysin (uusi kori). Tästä näette miltä vaunut näyttivät alunperin.

21.11. Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti esittää kaupunginhallitukselle Hakaniemen metroaseman lippuhallin peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä.
Helsingin metro avattiin 2.8.1982 välillä Itäkeskus Rautatientori. Linjan vaiheittain valmistuneiden metroasemien rakennuttamisesta vastasi metrotoimisto. Aseman valmistuttua sen hoitovastuu siirtyi liikennelaitokselle. Liikennelaitos otti Hakaniemen metroaseman vastaan 1.10.1979. Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä aloitettiin 1.6.1982 yleisölle avoimet koeajot ruuhka-aikoina. Samalla Hakaniemen metroasemasta tuli yksi metron ensimmäisenä avatuista asemista. Säännöllinen ja kokopäiväinen liikennöinti Hakaniemen metroasemalla alkoi virallisten 2.8.1982 pidettyjen avajaisten jälkeisenä päivänä.
Nykyisin Hakaniemen metroasemaa käyttää vuorokaudessa noin 14 000 matkustajaa. Metroasemalle on sisäänkäynnit laiturin molemmista päistä, etelästä Hakaniemen torin puolelta ja pohjoisesta Toiselta linjalta. Aseman eteläinen lippuhalli sijaitsee maan alla Siltasaarenkadun, Hämeentien ja Eläintarhantien risteyskohdassa. Maanalaiseen lippuhalliin on neljä sisäänkäyntiä, joista vain yksi sisäänkäynti, Hakaniemen torilta, täyttää esteettömyyden vaatimukset.
Helsingin keskustan alle suunniteltu Pisararata tulisi yhdistämään juna- ja metroliikenteen tehokkaaksi joukkoliikenteen kokonaisuudeksi. Hakaniemi olisi yksi tärkeä solmukohta junan ja metron välillä. Hakaniemen Pisararadan juna-asema mahdollistaisi nopean vaihtoyhteyden metroon. Toteutuessaan Pisararata nostaisi Hakaniemen metroaseman käyttäjämäärän arviolta 79 000 käyttäjään vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä.
Rakennushanke käsittää Hakaniemen metroaseman lippuhallin nykyisten tilojen peruskorjauksen, lippuhallin sisäänkäyntien uusimiset Hakaniemen torilla ja raitiovaunupysäkkialueella sekä Siltasaarenkadun jalkakäytävällä olevan nykyisen sisäänkäynnin siirtämisen Siltasaarenkatu 16 kiinteistöön.
Nykyisellään Hakaniemen metroaseman lippuhalli on yleisilmeeltään vanhentunut ja epäsiisti. Lippuhallin tekniikka on tulossa käyttöikänsä päähän. Hallin yleiset tilat ovat kylmiä tiloja; mm. ilmanvaihtoratkaisu on puutteellinen. Osa lippuhallin tiloista on poissa käytöstä vesivuotojen ja kosteusvaurioiden takia. Raitiovaununkuljettajien tauko- ja sosiaalitilat on sijoitettu väliaikaisiin tiloihin.
Liikennemäärien kasvu tarjoaa mahdollisuuden lippuhallin kaupalliseen kehittämiseen. Lippuhallin muuttaminen lämpimäksi ja valoisaksi tilaksi parantaa tilojen turvallisuutta, viihtyvyyttä ja käyttömukavuutta.
Voimassa olevan asemakaavan mukainen uusi sisäänkäynti Siltasaarenkatu 16:n kautta on Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan tärkeä osa torialueen kevyen liikenteen ja jalankulkuväylien kehittämistä. Lisäksi uusi sisäänkäynti luo lippuhallille toisen esteettömän kulkuyhteyden Hakaniemen torille johtavan yhteyden lisäksi.
Hakaniemen torille uusittava sisäänkäyntipaviljonki mahdollistaa lippuhallin uusittavan talotekniikan maanpäällisten osien integroinnin sisäänkäyntirakennukseen kaupunkikuvallisesti kestävällä tavalla. Uudet sisäänkäyntirakennukset torilla ja laiturialueella korostavat joukkoliikenteen merkitystä kaupunkirakenteessa. Rakennukset toteutetaan siten, että olemassa olevat hissi-, liukuporras- ja porrasyhteydet rakenteineen hyödynnetään.
Hakaniemen metroaseman eteläinen sisäänkäynti on matkustajakäytössä koko lippuhallin peruskorjauksen ajan. Lippuhallin ja sisäänkäyntien rakennustyöt tullaan vaiheistamaan siten, että metroasemalle on turvallinen ja esteetön kulkuyhteys koko peruskorjauksen ajan. Rakentamisella ei ole vaikutusta Hakaniemen raitiovaunuliikenteeseen. Lisäksi alueen maanpäälliset ajoneuvo- ja henkilöliikenteen poikkeusjärjestelyt ovat vähäiset ja ne kohdistuvat pääosin Siltasaarenkatu 16 kiinteistön läheisyyteen.
Hakaniemen metroaseman lippuhallin kannen pintarakenteet ja vesieritys sekä radan alusrakenteet ja tärinäeristys on uusittu erillisenä urakkana vuoden 2013 aikana. Aseman lippuhallin peruskorjaus tulee yhdessä näiden jo tehtyjen töiden kanssa muodostamaan kokonaisuuden, jolla vanhentuneen ja huonokuntoisen Hakaniemen metroaseman lippuhallin elinkaarta jatketaan ja lippuhalli saadaan uuteen loistoon.

Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt patentin Ollipekka Heikkilälle ja HKL-liikelaitokselle uudenlaisesta (matalalattiaisen) nivelraitiovaunun rakenteesta. Keksinnön idea on välttää Variotramin tapaisten moninivelvaunujen suuret pyörä- ja nivelvoimat, jotka johtuvat siitä, että teli ei käänny sen päällä olevaan vaununosaan nähden. Toinen idea on tehdä mahdolliseksi Jakobsin telin sisältävä vaunu, jossa keskikäytävä voi jatkua matalana nivelen läpi. Jakobsin teli on nivelen kohdalla oleva teli, kuten Valmetin nivelvaunuissa.
Tässä keksinnössä on telitapin ympäri kiertyvä teli, jolloin suuria pyörä- ja nivelvoimia ei tule. Telin päällä olevan vaununosan asento asetetaan vivustolla tai hydraulisella taikka sähköisellä mekanismilla viereisten vaununosien keskinäisten asentojen mukaan.
Keksinnön avulla voidaan tehdä sekä niveltelin kohdalta matalalattiainen Nr-vaunujen tapainen nivelvaunu että sellainen Variotramin kaltainen moninivelvaunu, jossa ei ole pyörien ja kiskojen kulumista kuten kääntymättömillä teleillä toteutetulla moninivelvaunulla (Variotram).
Tämän keksinnön mukainen vaunu siis toimii tavallaan kuten Jakobsintelivaunu. Moni nykyinen matala tai osamatala nivelvaunu on tehty siten, että niissä ei ole oikeasti Jakobsinteliä, vaan teli, jossa on kaksi niveltappia. Ne ovat joko akseleiden päällä tai niiden ulkopuolella. Tällöin pyörän sivuttaisvoimaa tarvitaan niveltapin siirtämiseen sivusuunnassa samalla kun teli kiertyy. Näiden vaunujen tavallinen ongelma on, että niveltelin pyörät kuluvat nopeasti suurien voimien vuoksi.
Patenttiasiakirjoihin sekä piirustuksiin voi tutustua täällä:
http://patent.prh.fi/patdocs/public-docs.jsp?NroParam=X999604&HakemusParam=20125604&NID=&offset=&Inx=1&P=T&PN=&LJ=&PD=20131205&lang=

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation 21.11..
Esittelijä
Variotram-raitiovaunujen hankintasopimus (S91609) solmittiin HKL:n ja ABB Daimler-Benz Transportation (Finland) Oy välille 17.7.1996. Sopimuksen mukaisesti Helsinkiin toimitettiin 20 kappaletta Variotram- raitiovaunuja vuosina 1998–2000. HKL käytti alkuperäisessä hankintasopimuksessa olleen toimitusoption 20 lisävaunusta ja allekirjoitti optiosopimuksen (S91756) Daimler Chrysler Rail Systems (Finland) Oy:n kanssa 31.5.2000. Tämän optiosopimuksen mukaisesti Helsinkiin toimitettiin 20 kappaletta Variotram-raitiovaunuja vuosina 2001-2003. Kaikki toimitetut 40 matalalattiaista Variotram-raitiovaunua koottiin Transtech Ltd:n Otanmäen tehtaalla.
Toimitetuissa vaunuissa havaittiin siinä määrin teknisiä ongelmia jo kolmen vuoden liikennöinnin jälkeen, että toimituksista yrityskauppojen myötä vastuun ottanut Bombardier Transportation Finland Oy päätti lähettää kaikki vaunut korjattavaksi omalle tehtaalleen Saksaan. Korjaukset toteutettiin vuosina 2006–2007. Korjausten jälkeen vaunut palasivat takaisin Helsinkiin ja ne asetettiin uudelleen matkustajaliikenteeseen.
Huolimatta Saksassa tehdyistä korjauksista vaunuissa todettiin edelleen teknisiä ongelmia. Raitiovaunujen hankintasopimuksen vaatimuksiin nähden aivan liian matalasta käytettävyydestä sekä edelleen jatkuvista teknisistä vioista aiheutui, että HKL harkitsi raitiovaunujen toimitussopimuksen purkamista. Seuranneissa neuvotteluissa tehtiin sitten HKL:n ja Bombardierin kesken Muutos- ja yhteistyösopimus (ARA) 16.5.2007. ARA-sopimus sisälsi maininnan myös tehtävästä Huolto- ja kunnossapitosopimuksesta, joka allekirjoitettiin myöhemmin 22.5.2007.
Huolto- ja kunnossapitosopimuksessa määritellään osapuolten vastuut sekä keskeisenä asiana Variotram-raitiovaunujen päivittäinen käytettävyystavoite. Käytettävyystavoitteeksi määriteltiin 36/40 raitiovaunua liikenteessä eli 90 %:n käytettävyys Huolto- ja kunnossapitosopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. HKL luovutti BT:lle käytettäväksi tarpeelliset huolto- ja kunnossapitotilat ja -laitteet HKL:n raitiovaunuvarikoilta.
Bombardierin huoltamilta raitiovaunuilta on siis edellytetty käytettävyyttä 36/40 Huolto- ja kunnossapitosopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Bombardier ei luonnollisesti ole vastuussa sellaisista kolaroiduista, ilkivallan vuoksi liikenteestä otetusta tai muista sellaisista liikenteestä poissa olevista raitiovaunuista, jotka eivät ole liikennekelpoisia HKL:stä johtuvista syistä.
Huolto- ja kunnossapitosopimuksen perusteella Bombardier maksaa HKL:lle hyvitysmaksua, mikäli Bombardier ei saavuta 36/40 käytettävyystavoitetta sovittuna mittaamisajankohtana eli viikon jokaisena päivänä klo 06:00. HKL:lle tuleva hyvityksen suuruus on 1000 euroa/raitiovaunu/päivä. Lisäksi HKL:llä on oikeus purkaa sopimus, mikäli keskimääräinen käytettävyys kuukaudessa on pienempi kuin 34 vaunua kolmena peräkkäisenä kuukautena. Tähän mennessä keskimääräinen Variotram-raitiovaunujen käytettävyys on jäänyt huonommaksi kuin 34 vaunua ainoastaan viisi (5) kertaa ja vielä niin, että tähän mennessä ei kertaakaan ole ollut kahta (2) perättäistä kuukautta, jolloin raitiovaunujen käytettävyys olisi alle 34 vaunua aamuruuhkassa.
HKL tarkistaa käytettävyyden jokaisena liikennöintipäivänä klo 06:00. Käytettäviksi lasketaan kaikki ne vaunut, jotka Bombardier on asettanut HKL:n käytettäväksi Huolto- ja kunnossapitosopimuksessa mainituin tarkennuksin. Käytettävyyttä eivät siis alenna kolaroidut, ilkivallan vuoksi liikenteestä poistetut tai sellaiset vaunut, jotka eivät ole liikennöintikelpoisia HKL:stä tai HKL:n laitteista johtuvista syistä.
Huolto- ja kunnossapitosopimuksen operatiivinen toteuttaminen on HKL-Raitioliikenteen käytännöissä hyvin vakiintunutta. Käytettävyys on pysynyt ennakoidulla tasolla ja HKL on pystynyt tarjoamaan Variotram-kalustoa riittävässä määrin HSL:n käyttöön. Variotram-vaunujen kilometrimäärät ovat pysyneet suunnitellulla tasolla ja siten niiden kustannustaso on ollut hyvin ennustettavissa.
Variotram-projektin alkuperäisessä toimituksessa on edelleen avoimia asioita. Pääasiassa on kyse sellaisista teknisistä ratkaisuista, jotka HKL:n käsityksen mukaan eivät vielä täytä Hankintasopimuksen teknisiä vaatimuksia. Lisäksi on avoinna joitain sopimuksellisia kysymyksiä. HKL on käsitellyt Bombardierin kanssa avoinna olevia asioita säännöllisesti ja niiden määrä on vähitellen myös vähentynyt. HKL:n keskeisenä huolena on edelleen, että alkuperäisen teknisen spesifikaation määrittelyt eivät tule sillä tavoin kaikilta osin toteutuneeksi, että liikennettä voitaisiin hoitaa kohtuullisin huolto- ja kunnossapitokustannuksin myös pidemmällä tähtäimellä.
HKL toteaa, että alkuperäisten hankintasopimusten vielä avoinna olevien teknisten asioiden käsittely on pyritty pitämään erillään Variotram-raitiovaunujen päivittäisestä operatiivisesta käytöstä eikä niiden käsittely ole myöskään heijastunut Huolto- ja kunnossapitosopimuksen toteuttamiseen.

Esitys kaupunginhallitukselle Koskelan varikkoalueen toteutuskilpailun järjestämisestä ja alueella säilytettävistä rakennuksista luopumisesta 21.11.

Mannheim-vaunut alkavat vähitellen käydä harvinsemmiksi Helsingin katukuvassa. Kuvan Tommy Hillfiger-vaunu huilasi Töölössä, valmistautumassa iltapäiväruuhkaan 10-linjalle. Vieressä neljäkymppinen Hkl 38.
Kuva 27.11. © Jukka Lyly.

Liikennepeili 4/2013:ssa olleen uutisen mukaan HKL-Metro on saanut uuden lumilingon. Kaksiakselisessa lumilingossa on jyrsinterät, joilla pystytään tehokkaasti poistamaan lumi ja jää kiskojen välistä ja suunnittelussa on lähdetty siitä, ettei baliiseja myöskään vahingoiteta. Vaunulla voidaan lingota kumpaankin suuntaan. Valmistaja on Arctic Machine Oy Suonenjoen Iisvedeltä. Toimitimme historiamme ensimmäisen Metrolingon Helsingin kaupungin HKL- liikelaitokselle. Laite luovutettiin aikataulussaan 31.10.2013.(Arctic Machine)

Viikonlopun kuva.
HKL 211+688 vuorossa 187 Kustaa Vaasan tiellä ruuhka-ajan rauhassa matkalla Koskelan halliin maanantaina 11.6.1973.
Taustalla on Intiankadun risteys, jossa on juuri kahden auton ruuhka.
Asuin tuolloin noin 150 metrin päässä. Joten kuvauksen ajankohta voi olla melko varhainen. Tämä pohdinta siksi, että oliko vuoro 187, joka viittaa ysin ruuhkavuoroihin, ollut yksi niistä joka vei/toi henkilökuntaa Koskelaan/Koskelasta. Silloin kun "kaikilla" ei ollut omaa autoa.
Jos tämä nyt on varhainen hetki, niin vuoro käy vain Koskelassa noutamassa yötyöläisiä pois "periferiasta" ja jatkaa sitten taas jollain linjalla.
No joo. Katselin vähän negojani. Sieltähän Koskelasta tämä juna lähti kohti keskustaa "Kauppatori" -kilvillä, perävaunussa takana jo 4S -kilvitys, ja molemmissa vaunuissa oli matkustajia. Taitanee sitten kuitenkin olla iltaruuhkan aika.

HKL 60 linjalla 9 Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun risteyksessä 4.8.2009. Kuva sattuneesta syystä...
Ja miten sattuikaan HKL 60 oli MLNRV1 -vaununa ensimmäistä kertaa linjaliikenteessä 27.11.

Lasipalatsin raitiovaunupysäkillä Helsingissä aloitetaan pysäkin remontointityöt, joiden vuoksi kulku pysäkille hankaloituu torstaista 28. marraskuuta lähtien.
Pysäkillä tehdään sulanapitojärjestelmän lämmönjakokaivon asennustöitä. Työmaa-alue sijaitsee pysäkkialueen Postitalon puoleisessa päädyssä suojatien kohdalla, ja se vaikeuttaa kulkemista Sokoksen puoleiselle pysäkille Postitalon suunnasta. Samalla kohdalla Mannerheimintien ylittävä suojatie kapenee.
Lasipalatsin raitiovaunupysäkit ovat vilkkaimpia pysäkkejä Helsingissä. Työmaan alle osittain jäävää kulkureittiä käyttää yli 10 000 matkustajaa päivässä.
Asennustyöt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Työmaa-aikana pysäkille kannattaa kulkea pysäkin eteläpuolelta.

27.11.: Helsingin Vartiosaari ollaan valjastamassa asuntorakentamiseen entistä todennäköisemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt suunnitteluperiaatteet saaren osayleiskaavan pohjaksi.
Lautakunta äänesti päätökseensä muun muassa sen lisäyksen, että rakentamista ei aloiteta, ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös.
Vartiosaaresta kaavaillaan tiiviisti rakennettua 5000-7000 asukkaan kaupunginosaa.

Laitetaanpa viikon alun kuva näin "talvea odotellessa".
Näin hoidettiin lumet pois vuonna 1957. Aura + Jenkki + lumivaunu Kustaa Vaasan tiellä ja "väärällä" raiteella. Kuvassa näkyy lisäksi lapiomies, joka mätti lunta lumivaunuun (ei ole kevyintä hommaa). Tie on vielä kaksikaistainen. Eli radan takana oleva tieura ei ole käytössä (ei ollut vielä vuonna 1959:kään, milloin lie otettu käyttöön.)
Kuva 1957 © Ilmo Ikonen / kokoelma Teemu Ikonen.

Viikonlopun kuva 12.5.1973.
Edessä Valtimontie, oikealla Koskelan hallit; aikanaan paikalla seulottiin radanrakennuksilta tuotua maa-ainesta. Nykyään tuossa varastoidaan vaihteita, risteyskappaleita tuleviin radanrakennuskohteisiin.
Mutta tuolloin paikalla poltettiin avotulella kaksiakselisia raitiovaunuja. Teräs/rautaosat lienevät menneet silloiseen uusiokäytöön. Kuvassa vielä polttamatta lienee kaksi perävaunua ja "panssarivaunu", joka voisi olla HKL 221, 223 tai 225.
Samoihin aikoihin vähän matkan päässä Vanhankaupunginlahden rannalla poltettiin isoissa kuopissa avotulella jäteöljyjä. Taitaa olla jokin koulu nykyään niillä paikkeilla.
Että kai tuo ympäristönsuojelu on hieman edistynyt?

HKL rakensi ja uusi rataa Ruoholahdessa metron kääntöraiteella perjantai-illasta 22.11. sunnuntaihin 24.11. metroliikenteen loppuun saakka. Työn aikana metrojunat eivät käyneet Ruoholahden kääntöraiteella, vaan saapuivat ja lähtivät Ruoholahdessa raiteelta 2.
Työstä ei ollut muita vaikutuksia metron liikennöintiin.

Raitiolinjat 2, 4, 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä joulukadun avajaiskulkueen aikana sunnuntaina 24.11. noin klo 15 - 16.
Linjat 2 ja 4 ajavat Aleksanterinkadun sijasta Kruununhaan kautta.
Linjat 7A ja 7B ajavat Kaivokatua ja Kaisaniemenkatua pitkin. Aleksanterinkatu, Snellmaninkatu ja Liisankatu jäävät ajamatta.
Avajaiskulkue lähtee Senaatintorilta noin klo 15.20, kiertää Aleksanterinkadulta Mannerheimintielle ja edelleen Pohjoisesplanadin sekä Unioninkadun kautta takaisin Senaatintorille. Keskustan raitio- ja bussiliikenteessä voi olla kulkueen aikana viivästyksiä.

H-1 työnteli ensimmäisen proton halliin torstaina. Telien peittolevyt puuttuivat sekä joitakin lamppuja perästä. Onko niin että nämä on pitänyt kannibalisoida 401:stä, jotta 402 täyttää tieliikennelain vaatimukset vai mitä?
Kuva 21.11. © Teemu Ikonen.

Siilitien metroasema palkittiin vuoden teräsrakenteena
Siilitien peruskorjattu metroasema on saanut Vuoden teräsrakenne -arkkitehtuuripalkinnon. Palkinnon myönsi Teräsrakennusyhdistys ja sen saivat aseman rakennuttaja HKL Infrapalvelut, aseman pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy sekä rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Pontek Oy.
Joukkoliikenneterminaalien ja -asemien arkkitehtuuri, rakentamisen laatu ja näiden kautta viihtyisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä asioita suurille ihmismäärille. Nyt Siilitien metroasemalla on toteutettu laadukasta teräsrakentamista palkitsemisen arvoisesti, kuvataan palkintolautakunnan perusteluissa.
"Siilitien aseman peruskorjauksessa saatiin aikaan hyvä, tarkoituksenmukainen ja laadukas lopputulos", kiittää yksikön johtaja Juha Saarikoski HKL Infrapalveluista. "HKL:lle rakennuttajana oli myös tärkeää, että asema pysyi koko rakentamisajan matkustajien käytössä. Näin peruskorjaus häiritsi matkustajia mahdollisimman vähän."
Siilien metroaseman peruskorjauksen rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa 2012 ja saatiin päätökseen kesäkuussa 2013. Asemalle rakennettiin uusi teräsrakenteinen laiturikatos, laiturin länsipäädyn poistumistieporras sekä katutason kioski- ja odotustilarakennus. Lisäksi laiturin laatoitus ja kalustus uusittiin kokonaisuudessaan. Aseman kaikki rakenteet ovat harmaaksi maalattua terästä ja seinäpinnan ruostumatonta terästä ja lasia.
Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan, että aseman laiturikatoksen teräsrakenteinen lasijulkisivu on tunnistettava ja persoonallinen maamerkki metrosta ja Itäväylältä katsottuna. Päivällä luonnonvalo valaisee laiturialueen ja illalla laiturialueen lämminsävyinen alakatto ja asemalla pysähtyessään oranssi metro näkyvät rakennuksen ulkopuolelle.
Laiturikatos koostuu teräsristikkoelementeistä, jotka on nostettu paikoilleen vanhan katoksen toimiessa rakentamisen aikaisena suojana. Laiturialueen pohjoispuoleinen kallioleikkaus on tuotu osaksi laiturialueen sisätilaa tehostusvalaistuksen avulla. Katutasossa rakennuksen kivijalkana on teräspilarein tuettu 6 metriä korkea kivikoriseinä, joka toimii kontrastina kevyelle lasijulkisivulle.

HKL rakentaa ja uusii rataa Ruoholahdessa metron nykyisellä kääntöraiteella tulevana viikonloppuna. Paikalle rakennetaan vaihteita ja uutta rataa länteen jatkuvan metrolinjan tarpeisiin.
Työn aikana metrojunat eivät käy Ruoholahden kääntöraiteella lainkaan, vaan saapuvat ja lähtevät Ruoholahdessa raiteelta 2.
Ratatyöt kestävät perjantai-illasta 22.11. sunnuntaihin 24.11. metroliikenteen loppuun saakka. Työstä ei tule muita vaikutuksia metron liikennöintiin. Ruoholahden kääntöraiteella rakennetaan vaihde ja 30 metriä uutta rataa eteläpuolelle. Myös alueen tärinäeriste vaihdetaan. Samanlainen työ tehtiin radan pohjoispuolelle lokakuussa. Viikolla 48 rakennetaan vielä 180 metriä uutta rataa Ruoholahdesta länteen. Tällöin kääntöraide on jo käytössä, joten junat käyttävät molempia raiteita Ruoholahden asemalla.
Työ vaatii laajaa maa-aineksen ja vanhan radan poiskuljetusta. Kuljetukset ja uusien kiskojen tuonti paikalle tapahtuvat yöllä, jotta metron matkustajaliikennettä ei häiritä.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan päätöksiä 21.11. (mm automaattimetron tilannekatsuus.)

HKL 1767 (Enerco-raiteentukemiskone) väistää, kun Vallilan pässi H-1 hakee NRV2010-mittavaunun Koskelasta kohti tuntematonta aamupäivällä 19.11. Kuvat © Jaakko Pertilä.

Käpylän raitiotie täytti 18.11.2013 88 vuotta. Käpylä-seura juhlisti päivää la 16.11. jo perinteeksi muodostuneella vuosipäiväajelulla. Vaunu 339 ajoi linjalla 1S kolme lähtöä Käpylästä Kauppatorille. Menoa siivitti iloinen elävä musiikki ja päivää piristi aurinkoinen sää. Kuvat © Daniel Federley.

Kaupunkisuunitelulautakunta 19.11.: Vartiosaari.
Vartiosaaren liikennejärjestelmän periaatteet.
Viimeisin julkisuuteen tullut tieto on, että Vartiosaari rakennettaisiin viimmesen päälle (5000 - 7000 asukasta). Tällöin saareen tulisi (ehkä,ehkä) raitiolinja Laajasalon suunnasta.

18.11.: HKL:n tilaamista uusista raitiovaunuista toinen (HKL 402) saapuu Helsinkiin tällä viikolla. Transtechin valmistama Artic-vaunu siirrettiin rekan kyytiin maanantaiaamuna Transtechin Otanmäen tehtaalla Kajaanissa. Jos matka sujuu ongelmitta, odotetaan vaunua Helsinkiin tiistaiaamupäivän kuluessa.
Vaunu siirretään rekkakyydistä kiskoille Koskelan varikolla, jonka jälkeen se hinataan HKL:n Vallilan varikolle tarkistuksia ja virroittimen asennusta varten. Tämän jälkeen vaunu katsastetaan. Mikäli kaikki on kunnossa, pääsee vaunu jo loppuviikosta ottamaan tuntumaa Helsingin rataverkkoon.
Vaunulla ajetaan aluksi koeajoa ilman matkustajia noin kuukauden ajan. Ensimmäiset matkustajat päässevät kyytiin joulukuussa.

Viikonlopun kuva 12.6.1973. HKL 319 vuorossa 24 (vaikka tuolloin merkitsin muistiin 316, ja nimikkovaunu olisi ollut 324), ASEA-perävaunut HKL 695 ja 678, sekä hallivaunu H-16. Hallivaunun kuorma oli yleensä kolme perävaunua. Eli yksi on jo liitetty edelliseen vuoroon.
On Helsinki-päivä ja iltaruuhkan jälkeen linjan 3T -rattikarioihin liitetään perävaunu ja viimeistä kertaa.
2-akselisten perävaunujen käyttö kolmosilla normaaliliikenteessä oli loppunut jo ties milloin. Tuolloin Helsinki-päivän iltapuolella ratikkamatkat olivat ilmaisia. Siksi ehkä vähän "lisäpenkkejä" otettiin mukaan.
17.11.:Hannu Siitari muistaa, että syksyllä 1972 näki harvinaisuutena mustangi+perävaunu -yhdistelmiä linjalla 3T

15.11. alkaen metroa liikennöidään perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä kaksi tuntia pidempään. Klo 23.30 - 1.30 junat kulkevat 10 minuutin välein, eli sitten idän haaroilla 20 minuutin välein. Liityntäliikennettä ei pidennetty. Ja kyseessä on seitsemän kuukauden kokeilu.

Jumbo, H-1 ja Artic näyttäytyivät aamulla. Jumbo taisi tulle talvehtimaan Vallilaan (?). Jumbo näyttää seisovan juuri jaksoerottimella, joten hinausapua ehkä tarvittiin. Muuten vaunu näytti kulkevan omin konein.
(Siinähän on Suomen kaksi uusinta raitiovaunua samassa kuvassa, jos jätetään työvaunut huomiotta. "webm"). Kuva © 15.11, © Teemu Ikonen.

Ratatyö Unioninkadulla nyt "tapeetilla olevan" Kevan edustalla.
Taitaa olla viimeinen vaihe tuon risteyksen remontissa. Toiset vaihteet tehtiin kesällä. Kuva 15.11. © Teemu Ikonen.

HKL 401 tuli vastaan maanantain ja tiistain välisenä yönä Kustaa Vaasan tiellä n. klo 01:32. Koeajolla oli, näyttivät ainakin jarruja testailevan äkkipysäytyksistä pysäkeille ja liikennevaloihin.
Kuva on otettu Koskelan Hallilta n. klo 01:38. Sinitakkinen Transtechin henkilö kääntämässä vaihdetta.
Video Koskelan hallille saapumisesta: http://www.youtube.com/watch?v=AkKcbiGqxko Kuva © 12.11. Ziggy Hulden.

Viikonlopun kuva:
171_714_120673 (152K)

Satamakadun pysäkkikoroke 12.6.1973. Ei ole millään "pilattu". Niin pieni se on, että pysäkkitolppakin on kadun laidassa (näitähän oli).
Jotenkin näyttää, että korokkeelle ahtautuneet haluavat perävaunuun.
Tuostahan ratikka kääntyi ja ajoi viistosti nykyisen Katajanokan puiston (mahdollisen tulevan Tove Janssonin puiston läpi) Kanavakadulle.
Luotsikadulta on tulossa HKL 171+714 linjalla 5.

HKL 154 / MVV 455 siis palautetaan takaisin Mannheimiin. Tapahtuuko se viikolla 50 vai tammikuussa, ei vielä ole selvillä.
Kuljetus ajaa Helsingistä siis tietysti Mannheimiin, josta lavettiauto aja Halberstadtiin tyhjänä ja sieltä ottaa paluukuormaksi MLNRV1 -vaunun.
Näin paikallinen yhdistys säästää hieman rahtikuluissa. Vaunusta on jo kaiketenkin (ja muistan lukeneenikin) poistettu joitain "HKL-osia", varmaan ainakin rahastuslaitteisto.
Kuva 14.9.1984 © Ralph Dißinger.

Kaamosaamu ja vettä sataa. HKL 401 Koskelan takapihalla.
Onko kaikki mukana? Viimeiset tarkistukset ennen linjalle lähtöä kohti Pikku Huopalahtea. Kuva © Jaakko Pertilä 8.11.2013.

Vaunun 401 soveltuvuutta linjan 10 vuorovaunuun kokeiltiin 8.11.
Korppaanmäessä loka-marraskuun vaihteessa tehdyt kiskotyöt on saatu päätökseen. Mutta edellisenkin kiskotyön jäljet - alkuperäisen sivuraiteen poisto - on vielä nähtävissä
Kuva © Jaakko Pertilä.

5.11 iltapäivällä HKL 339 hyytyi Mäkelänkadulle takana ollut 7A HKL227 sai lykkiä jonkun aikaa 339:ää eteenpäin… Vaikutti siltä ,että jarrut olivat jotenkin vioittuneet.
Ihmeellinen "ykkösen" pysäkki on ilmestynyt Arabiaan Kumpulan kampuksen hallipysäkille… Kuvat 5.11. © Jari Luukkonen.

Vaunuun 78 noustessa käsi ei osunut tukitankoon. Syykin selvisi, ja kuvaa ei siis ole fotoshoppailtu. Kuva © Daniel Federley 4.11. linjalla 4T.

Viikonlopun kuva olkoon tämä:
32_211073 (101K)

Vanhimmat NRV1 -vaunut alkavat olla 40-vuotiaita.
Kuvassa HKL 32 koulutusajossa Kustaa Vaasan tiellä (suunta Vallilaan) 21.10.1973.
Ensimmäisiin vaunuihin piti laittaa eteen ja taakse ajovalo vaunun keskilinjalle. Joku tarkka kun huomasi jostain asetuksesta (tms), että raitiovaunussa on yksi ajovalo ja perävalo vaunun keskilinjalla. Järki voitti kuitenkin ennen kuin matkustajaliikenne vaunuilla alkoi.
Sama vaunu vuonna 2009.
Hiomavaunuissa Hio 1 ja 2 (myöhemmin 2118 ja 2119) oli myös tupla-ajovalot. Mutta nepä eivät olleetkaan raitiovaunuja vaan työkoneita!
HKL 31 on ollut linjalla viimeksi marraskuun lopulla 2010. On nyt säilytyksessä Koskelassa sisällä mutta "irtoraiteella". Vaunuun tehdään ehkä joskus "takautuva" kunnostus. (3.11. korjattu vaunun 31 tiedot)

HKL 68 Katajanokalla vuorossa 143.
"Kuljettajamme" on erityisen tykästynyt tähän vaunuun. Peruskorjaus on tehty viimeisen päälle; uusi maali kiiltää ja mikä parasta; ajomoottoreista löytyy tehoja kuin pienestä kylästä. Kuva 1.11. © Jukka Lyly.

HKL 154 viimeisiä hetkijään Koskelassa, 30.10.2013, ennen poislähtöään. Kun nyt tiedämme sen, että yksi Manne "palaa kotikaupunkiinsa" Mannheimiin, niin se on tämä. Palaamme asiaan, kun lisätietoja on saatavissa. Kuva 30.10. © Jorma Rauhala.

SRS:n tutustumiskäynti metron Herttoniemen uuteen liikenteenohjauskeskukseen, valvomoon, järjestettiin 30.10.2013. Paikalla oli 32 tyytyväistä jäsentä, jotka saivat asiantuntevan opastuksen HKL:n Markku Karilta. Seura kiittää Markkua sekä muitakin metrolaisia onnistuneesta tapahtumasta!
haka_M_Kari_3010_jr (47K)

Markku Kari esittelemässä Herttoniemen uuden metrotalon viidennen kerroksen neuvottelutilassa uutta liikenteenohjaustekniikkaa.
Metrovalvomon työpisteitä. Etuseinällä on suuri linjakaavio, jossa on myös länsimetro Matinkylään saakka.
Teknisen valvomon työpisteessä on hämmästyttävä määrä erilaisia tarkkailtavia näyttöjä.
Valvomosta on myös ikkunanäkymä itäänpäin metron ratalinjalle, junat kulkevat talon ali.
Maisema metrotalon viidennestä kerroksesta länsisuuntaan Herttoniemen asemalle lokakuun lopun auringonlaskun aikaan.
Kuvat © Jorma Rauhala.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta 31.10. päätökset:
Mm: Metron automatisointiprojektin tilanne on edelleen aikataulun kannalta kriittisellä polulla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös automaattimetron hankintaa koskevassa asiassa.

31.10.: HKL 153 vietiin Vallilasta riisuttuna romutettavaksi. Joten HKL 154 / MVV 455 on vaunu, joka palautetaan kotikaupunkiinsa Mannheimiin (jos?).
Kuva © Teemu Ikonen.

Galleria Mariassa, Mariankatu 14, Kruununhaka, http://www.galleriamaria.fi/index.php?page=nayttelyt on parhaillaan esillä Timo Jakolan ja Mika Törösen raitiovaunuaiheisia maalauksia. Avoinna 27.10.-24.11.2013, ti-pe 12-17, la-su 12-15.
"Helsingin maisema ei olisi mitään ilman raitiovaunua. Kun kuljen sateisina, hämärinä talvi-iltoina stadin kaduilla, ilahdun aina raitiovaunun nähdessäni. Onkohan meitä hulluja useampia? Minulle näky on tärkeä, koska katson aina, saisiko tuosta hetkestä tehtyä kenties ikimuistettavan maalauksen. Vanha neliakselinen talven sumussa Käpylässä saattaa tirauttaa kyllä kyyneleen paatuneemmankin talvea vihaavan kaupunkilaisen silmäkulmaan. Tässä näyttelyssä on monessa teoksessa spåra näkyvissä ja jos ei ole, ainakin näkyy kiskoja. Ja jos ei näy kiskoja, näkyy ihmisiä, jotka ovat joskus matkustaneet ratikalla. Kollegani Mika Törönen jakanee ajatukseni. Timo Jakola"

Pietarin Metromuseo http://www.metro.spb.ru/muzei.html sijaitsee Primorskajan aseman läheisyydessä katuosoitteessa Ul. Odoevskogo 29. Museo on ilmainen ja avoinna ma-to 10-12, 13-17 ja pe 10-12, 13-15. Museo sijaitsee metron hallintorakennuksessa ja on siksi suositeltavaa, että vierailijoiden joukossa olisi edes yksi venäjänkielen taitoinen henkilö. Nimittäin päästäkseen aulasta eteenpäin, pitää kielitaitoisimman itse soittaa aulassa olevalla sisäpuhelimella museota hoitavalle virkamiehelle, jonka jälkeen vahtimestari kirjoittaa passeista henkilötiedot sisäänpääsyyn oikeuttavaan lupalappuun (propuska) ja voidaan siirtyä portinvartijan ohi peremmälle rakennukseen. Propuska pitää ehdottomasti palauttaa vartiopisteeseen poistuttaessa. Ex-tempore tehdyllä museovierailulla ei ollut sinällään mitään ongelmia ja ystävällinen museohenkilökunta, jolla vaikutti olevan myös ihan oikeita töitäkin viereisissä toimistohuoneissa, kertoi auliisti museoesineistä niin haluttaessa ja latasi myös filmiesityksen katsottavaksi. Ainoa erikoinen piirre museokävijälle oli tuo monimutkainen venäjäntaitoa vaativa sisäänpääsymenettely, mutta sekin oli tässä yhteydessä vain eksoottinen lisämauste.
pietari_1_2310_jr (36K)

Pieni ratainfraan keskittynyt rakennelma. Junanlähettäjä asetinlaitteensa äärellä metron alkuajalta (avattu 15.11.1955). Vuoden 1955 graafinen aikataulu (klo 8.00-9.30) ensimmäiseltä rataosuudelta Avtovo - Ploštšad Vosstanija. Vuoroväli on 3½ minuuttia. Metrojunan ohjaamo. Ohjaamossa sijaitseva hyttiopastin ja merkkien selitykset. Museo-ohjaamo ulkoapäin. Kuvat 23.10. © Jorma Rauhala.

Ratikka- ja metromarka Pohjois-Koreaan
Saksalainen matkatoimisto Pyongyang Travel järjestää huhtikuussa 2014 opastetun ja ohjatun ryhmämatkan Pjongjangin metroon ja raitioteille.
Ohjelmassa on muun muassa kaupungin metrolinjan ajaminen päästä päähän, kun turisteille tavallisesti esitellään vain kaksi vieraskuntoon laitettua metroasemaa. Myös trollikat ovat ohjelmassa.
Ratikka- ja trollikkamatkat eivät ole turisteille tavallisesti lainkaan avoimia, joten tämä matka on monessakin mielessä ainutlaatuinen.
Berliiniläisellä matkatoimistolla on pitkä kokemus Pohjois-Koreaan suuntautuvien ryhmämatkojen järjestämisessä ja he huolehtivat kaikesta viisumeista alkaen.
Matkaohjelma löytyy pdf-tiedostona täältä http://pyongyang-travel.com/EN_public_transport_tour_TRAIN.pdf ja matkatoimiston nettisivu täältä http://www.pyongyang-travel.com/
Lisätietoja voi pyytää täältä info@pyongyang-travel.com. Jos suomalaisia ilmoittautuu mukaan riittävästi, toimisto voi järjestää myös suomenkielisen opastuksen.

22.10 havainnoitsijamme näki sattumalta vanhan, mutta uudenveroiseksi kunnostetun HKL 68:n Pasilan asemalla, 9-linjalla ja vuorossa 84. Tuoreesta maalista päätellen vaunulla on ollut onnistunut Saksan vierailu. Tiettävästi vaunu oli tuolloin liikenteessä toista päivää. Kuljettaja, joka tätä kaunokaista ajoi, kehui sitä maasta taivaaseen. Ovet toimivat ja kiihtyy erittäin tasaisesti... Kuvat © Jukka Lyly.

Viikonlopun kuva:
hietalahti_121972 (101K)

Linjan 6 päätepysäkki Hietalahti joulukuussa 1972.
Milloin lisäkilpi tuli ja poistettiin on minun muististani poistunut unholaan.

Helsingin uusi raitiovaun -naamakirjasivulta on selvinnyt, että tosiaan tilauksessa on 41 Artic -vaunua. Tosin tuo (41) toimitettaneen vain osina varaosalähteenä.

Raitiolinjan 10 Korppaanmäentien päätepysäkillä tehdään tiistaina 29.10. ratatöitä, joiden vuoksi raitiovaunut kääntyvät Kuusitien ympyrän kautta takaisin keskustan suuntaan. Kuusitien ja Pikku Huopalahden välillä raitiovaunuja korvaa bussi 10X. Bussi liikennöi raitiolinjan 10 vuoroväleillä. Poikkeusjärjestelyt ovat käytössä 29.10. koko päivän.

HKL rakentaa ja uusii rataa Ruoholahdessa metron nykyisellä kääntöraiteella loka-marraskuussa. Paikalle rakennetaan vaihteita ja uutta rataa parisen sataa metriä länteen jatkuvan metrolinjan tarpeisiin. Ensimmäinen työvaihe on vuorossa viikonloppuna 26.-27.10. Työn aikana junat eivät käy Ruoholahden kääntöraiteella lainkaan, vaan saapuvat ja lähtevät Ruoholahdessa raiteelta 2. Työstä ei tule muita vaikutuksia metron liikennöintiin.
Ensimmäisen työvaiheen aikana rakennetaan vaihde ja 30 metriä rataa pohjoispuolelle, ja viikonloppuna 23.-24.11. sama työ tehdään radan eteläpuolelle. Myös alueen tärinäeriste vaihdetaan. Tämän jälkeen viikolla 48 rakennetaan vielä 180 metriä uutta rataa Ruoholahdesta länteen.

Espoon valtuusto 21.10.: Niittykummun metroaseman rakentaminen ja käyttöönottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa.:
Valtuusto päätti, että Niittykummun asema rakennetaan Länsimetron aikataulussa.
Asema jätettiin hankesuunnitelmassa varaukseksi... Suunnittelun edetessä on käynyt ilmi, että aseman rakentaminen valmiiksi metroliikenteen ollessa käynnissä on huomattavasti kalliimpaa kuin ennen liikenteen käynnistymistä.
Hyväksyttiin yksimielisesti!

HKL 153 "paistatteli" päivää Vallilassa perjantaina 25.10. Taitaa olla niin että GT6 havainnot alkavat käydä Helsingissä vähiin. Kuva © Teemu Ikonen.

Olkoon nyt tämä viikonlopun kuva:
h16_518_527_10051973 (109K)

Ruusulankadulla 10.5.1973 H 16 + 518 + 527 iltaruuhakan alussa.
H16 (ex HKL 112) on vetäissyt perävaunut hallista ulos ja työntänyt Ruusulankadulle. En tiedä miksi, mutta junan matka jatkui Eino Leinon kadun kautta Sibeliuksenkadulle. Ja sieltä perävaunut liitettiin linja neljä tai 10 vaunuun, jotka olivat matkalla Munkkiniemeen / Ruskeasuolle.
Erikoista järjestelyä saatta selittää se, että samaan aikaan Töölön ratapihalla oli myös H17 samoissa toimissa.
Jessus, että miten paljon tuolla iltaruuhkan alussa tapahtuikaan silloin! Ruuhkavuorot lähtivät, kaksi "hallipässiä" jakoi teliperävaunuja ympäri korttelia; varsinainen baletti!

Vaunu 157 kärähti Vallilan ratapihalla 16.10 n. klo 15:00. Vahingot jäivät onneksi pieniksi. Lähinnä joitakin johtoja paloi sekä hieman puurakennetta. Vahinkojen vähyydestä voidaan kiittää raivausauto HE125:n henkilökuntaa ja heidän tekemäänsä alkusammutusta. Varmuuden vuoksi paikalle saapui myös pelastuslaitoksen yksikkö HE101. Vaunun 157 matka Koskelaan jatkui H-1:n vetämänä. Vaunu oli tuona päivänä siirtoajon mahdollistavassa koulutuksessa. Kuvat © Teemu Ikonen. Uutinen: Teemu Ikonen, korjaukset J. Pertilä. (täydennetty 20.10.)

Tänään (15.10.) on taas sattunut ja tapahtunut:
Lehtikeli alkaa olla pahimmillaan ja lisäksi puuskittainen tuuli tänään on vain pahentanut asiaa. Aamupäivästä alkaen linja 4 on ollut suurissakin ongelmissa tai lähinnä myöhässä lehtikelin takia ja Munkkiniemen päättärin "pienen työmaan" takia. Myöhästymiset ovat olleet nelosella kymmentä minuuttia ja enemmänkin ja osa vuoroista on käännytetty mm. Kauppatorilla ympäri.
Itse Munkan päättäri ruuhkautui sillä seurauksella, että vaunuja oli parhaimmillaan viisi peräkkäin. Eli, Munkassa oli käytössä vain ohitusraide ja tietyömiehillekin piti antaa työrauhaa ja tilaa. Kuvan ottamishetkellä, n.klo 15 aikaan tietyöt alkoivat olla loppusuoralla ja nelosetkin alkoivat päästä aikataulun juonesta kiinni. Kuva © Jukka Lyly.

Pikku Huopalahdessa tehdään kiskotöitä tiistaina 29.10. ja linja 10 ajaa koko liikennöintiaikansa vain Kuusitielle asti.
Kolmiosainen vaunu 68 tuotiin Vallilasta Koskelaan 7.10. ja se nähtäneen linjalla lähipäivinä. (Minähän näinkin vaunun koeajolla 7. tai 8.10. "webmaster")

Raitiolinja 10 lähtee Kirurgin sijasta Kolmikulmasta lauantaista 12.10 alkaen keskiviikkoon 16.10. asti.
Pysäkit Kolmikulma (0703 ja 0704), Johanneksen kirkko (0705 ja 0706), Kirurgi (0707) sekä Tarkk’ampujankatu (0708) jäävät pois käytöstä.
Järjestelyn syynä ovat Tarkk´ampujankadun kaivu- ja kiskotyöt.

Laivurinkadulla, Viiskulman ja Tehtaankadun välillä tehdään ratatöitä maanantain ja tiistain välisenä yönä 14.–15.10. klo 24–5.30. Töiden aikana Eirassa on raitioliikennettä vain Kauppatorilta Tehtaankadun ja Fredrikinkadun suuntaan.
Linja 3 Kaivopuiston suuntaan ajaa poikkeusreittiä Mannerheimintie–Aleksanterinkatu–Eteläranta–Tehtaankatu–Fredrikinkatu. Linjalla ei siis pääse Kaivopuiston suuntaan Ylioppilastalon, Bulevardin, Fredrikinkadun, Tehtaankadun eikä Kaivopuiston pysäkeiltä. Hakaniemen suuntaan linja 3 kulkee normaalia reittiään.
Linja 2 ajaa Nordenskiöldinkadun suuntaan poikkeusreittiä Laivasillankatu–Tehtaankatu–Fredrikinkatu–Bulevardi–Mannerheimintie–Simonkatu. Linjalla ei voi matkustaa Nordenskiöldinkadun suuntaan Etelärannan, Kauppatorin, Aleksanterinkadun, Mikonkadun eikä Rautatieaseman pysäkeiltä. Kaivopuiston suuntaan linja 2 liikennöi normaalia reittiään.

HKL Raitioliikenteen kehittämispäällikön Ollipekka Heikkilän esitys HKL:n suunnittelupanoksesta ja yhteistyöstä Transtechin kanssa Artic vaunun kehitystyössä (.pdf).

Viikonlopun kuvana näkymä Eteläsatamaan sunnuntaina 4.2.1973.
Lumi on vähissä ja edellinen joulu oli täysin lumeton. Ei ollut sellaista sanaa kuin ilmastonmuutos.
Laivasillankatua alspäin menee HKL 318 linjalla 3T vuorossa 31. Vaunussa on ns. "täydellinen perä". Eli mitään perävaunun vedossa tarvittavaa ei ole poistettu. Ratti-Karioistahan riisuttiin niiden viimeisinä vuosina perästä vaihtelevasti näitä letkuja ja sähkökytkimiä jne. Vaunulla on vielä reilu 10 vuotta edessään.
Ylämäkeen nousee HKL 339 linjalla 3B vuorossa 19. No tämän vaunun tarinahan jatkuu. Vuonna 2015 on vaunun "60-vuotispäivä".
Rautatie on tietysti olemassa Eteläsatamaan ja edelleen Katajanokalle. Makasiinin raiteella näyttäisi olevan (arviolta) Gbk ja Gbl. Ja onhan tuossa aivan reunassa pitkä letka arviolta Hdk -vaunuja.

"Kuljettajamme" ajoi 4.10. neljäkymppistä vaunua, Valmet 37:aa. Kuvassa vaunu paistattelemassa päivää Pasilan asemalla klo 16.30 aikoihin, linjalla 7B ja vuorossa 176. Ei uskoisi tästäkään vaunusta, että vuosia on jo neljäkymmentä. Saksassa tehty peruskorjaus ja Saksalainen käden jälki näkyy ja tuntuu: Pinta on kauniin vihreäksi maalattu ja ajomoottoreista löytyy tehoja: 7B:n tiukaksi sanottu aikataulu ei tuottanut kuljettajalle minkäänlaisia ongelmia. Sanoo, että tässä on Stadin paras vaunu! Kuva © 4.10. Jukka Lyly.

3.10. tapahtunutta:
38_4a_0310_lyly (94K)

Lähes neljäkymppinen Valmet 38. Vaunu oli tänään linjalla 4 ja vuorossa 48. Kuvassa vaunu paistattelemassa päivää Munkan aamuauringossa. Ja mikäs on paistatellessa: Vaunu on liki uudenveroinen, maalattu ja peruskorjattu Saksassa viimeisen päälle. Vaunun alkukiihdytys on hieman "uutuuden kankea", mutta liikkeelle kun pääsee, niin kyllä kulkee. Eli, ajomoottoreista löytyy tehoja kuin pienestä kylästä. Peruskorjatut, neljäkymppiset ykkössarjan Valmetit ovat jonkin verran yleistyneet Töölön kuormitetuilla linjoilla. Tänään kympillä ja nelosella ajelivat mm. 34, 37, 38 ja 63.
Iltapäiväruuhkan ensimmäisenä tuntina Mannerheimintien liikenne pohjoiseen päin pysähtyi n.klo 15 aikoihin ns. Kelan risteykseen hajonneen vaunun takia. Manskulla seisoi ainakin 10 vaunua peräkkäin, kunnes saatiin motti purettua ja bukseeri kytkettyä. Vaunu 100 linjalla 4T jatkoi n.10 minuuttia myöhässä ja eikun Kuusitien slingaan kääntymään ja keula kohti Stadia ja Skattan terminaalia. Kuvassa HKL 100 Kuusitiellä, vuorossa 143.
Uusin etukilpityyppi erottuu selvästi kirkkaassakin auringon paisteessa. Kuvat 3.9. © Jukka Lyly.

Helsinki-Espoo. Uusin lukuisista Jokeriin liittyvistä konsulttitöistä on 20 000 euron hintainen raideleveysselvitys: http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-023436/
Selvitys valmistunee tämän vuoden aikana ja osoittanee Espoolle, ettei ole tarpeellista valita jotakin muuta raideleveyttä kuin se, joka alueella jo on käytössä.

Laivurinkadulla, Viiskulman ja Tehtaankadun välillä sekä Helsinginkadulla tehdään ratatöitä maanantain ja tiistain sekä keskiviikon ja torstain välisinä öinä 7.–8.10. ja 9.–10.10. klo 24–5.30. Töiden aikana linjojen reitillä on raitioliikennettä vain yhteen suuntaan.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä 7.–8.10. linjat 2 ja 3 ajavat kahdeksikon muotoista reittiä yhteen suuntaan: Kaivopuisto–Kauppatori–Rautatientori–Kamppi–Töölö–Nordenskiöldinkatu–Kallio–Hakaniemi–Kaisaniemi– Rautatientori–Bulevardi–Tehtaankatu–Kaivopuisto.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä 9.–10.10. linjat 2 ja 3 kiertävät reitin toiseen suuntaan eli raitioliikennettä on suuntaan: Kaivopuisto–Tehtaankatu–Bulevardi–Rautatientori–Kaisaniemi–Hakaniemi–Kallio–Nordenskiöldinkatu–Töölö–Kamppi– Rautatientori–Kauppatori–Kaivopuisto.

Metroliikenne jatkuu kaksi tuntia pidempään perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä perjantaista 15.11. alkaen. Metro kulkee klo 23.30–1.30 molemmilla haaroilla 20 minuutin välein, jolloin vuoroväli Ruoholahden ja Itäkeskuksen välillä on 10 minuuttia.
Pidennetyn metroliikenteen aikana klo 23.30–1.30 ei järjestetä erillistä liityntäliikennettä, vaan jatkoyhteydet metroasemilta hoituvat N-busseilla. Metron liikennöintiaikoina Itä-Helsingin N-busseilta jäävät pois ne lähdöt, jotka nyt kulkevat vain viikonloppuisin (!?).
Kyseessä on 7 kuukauden kokeilu, joka kestää kesäkuun 2014 puoliväliin saakka.

Espoon kaupunginhallituksen päätöksiä 30.9.:
Kaupunginhallitus päätti nimetä Länsimetron Otaniemen aseman Aalto-yliopistoksi. Ruotsiksi asema on nimeltään Aalto-universitet ja englanniksi Aalto University.
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja otetaan käyttöön samassa aikataulussa muiden asemien kanssa. Asema jätettiin hankesuunnitelmavaiheessa varaukseksi, mutta suunnittelun edetessä on käynyt ilmi, että aseman rakentaminen valmiiksi metroliikenteen ollessa käynnissä on huomattavasti kalliimpaa kuin ennen liikenteen käynnistymistä
Louhintatyöt Niittykummussa ovat loppusuoralla. Asemarakennusurakan valmistelu on käynnissä. Urakkatarjousvaihe on ajoitettu vuoden lopulle ja rakentamistyöt voisivat käynnistyä helmikuussa.

Kampin metroasema sai oman julkisen taideteoksen. Kuvanveistäjä Otto Karvosen teos Kaupungin juuret julkistettiin Kampin metroaseman laituritasolla tiistaina 24. syyskuuta kello 14.00. Teoksen julkisti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Kaupungin juuret on taidemuseon tilaama laaja veistoskokonaisuus, joka sivuaa kaupungin demografiaan ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Teos koostuu asemahallin katossa roikkuvista kidemäisistä muodostelmista, joissa on yhteensä 735 alumiinista kylttiä. Nämä kyltit osoittavat suoraan maapallon lävitse paikkoihin joista Helsingissä asuvat ihmiset ovat kotoisin.
Kaupungin juuret -teoksen kylttien suunnat on määritellyt Nina Kolu Helsingin yliopiston Maantieteen laitokselta ja valaistuksen on suunnitellut Taneli Pyysalo.

Viikonlopun kuva olkoon tämä:
150_eura_30052004 (159K)

Sieltä se tuleva HKL 150 "kurkkaa" Eurantieltä. On toki Rissasen lavetilla.
Kommentti Daniel Ferderley (lisätty 3.10): kuvasta saa aika mukavan käsityksen siitä, millaisessa värityksessä olisivat suomalaiseen Viipuriin 1960-luvulla hankitut saksalaiset nivelvaunut olleet. Vaatii tietysti aika rohkeaa spekulaatiota lähteä siitä oletuksesta, että Viipuri olisi 1960-luvulla ollut suomalainen, että se olisi säilyttänyt raitiotiensä ja että se perinteitä vaalien olisi tilannut saksalaista kalustoa. Mutta jos näin ajattelemme, niin tuollainen Düwag-vaunu tyypillisessä saksalaisessa = viipurilaisessa kermankeltaisessa värityksessä, punaisin koristeraidoin, olisi hyvinkin voinut olla Viipurin valinta.
Kuva 30.5.2004.

Raitiolinjat 1, 1A, 3 ja 9 ajavat 1.10 alkaen jälleen Porthaninkadun ja Kaarlenkadun kautta. Hakaniemessä nämä linjat siirtyvät samalla käyttämään Eläintarhanlahden puoleisia pysäkkejä.
Hakaniemen pysäkkialueen viimeistelytyöt jatkuvat ja lokakuun loppuun asti raitiovaunupysäkeille pääsee kulkemaan vain alueen eteläpäästä.
Helsinginkadulla lähellä Hämeentien risteystä oleva tilapäinen pysäkkipari otetaan pois käytöstä.
Muutosten yhteydessä myös raitiolinjojen 1, 1A, 2, 3, 6, 6T, 7A, 7B, 8 ja 9 aikataulut muuttuvat.

SRS:n tutustumismatka Otanmäkeen Transtech Oy:lle tehtiin 25.9.2013. Vaunu 402 on parhaillaan viimeisteltävänä ja lähtenee Helsinkiin ensi kuussa. Kuvissa näkyy myös tehdashallin lattialle rakennettua raidetta sekä paikan ainoa metrinen vaihde, joka on ns. laahattava vaihde eli kielisovitus puuttuu. Tilaisuudessa otettiin ryhmäkuva maailman pohjoisimmalla raitiovaunupysäkillä. SRS kiittää Transtech Oy:tä miellyttävästä tutustumiskäynnistä. Seuraava vierailu Otanmäkeen sovittiin tehtäväksi sarjavaunujen tuotannon aikaan, jolloin myös pääsemme matkustamaan Kajaanin sähköraitiotiellä.
ryhma1 (69K)

Kuvat © Jorma Rauhala.

Eino Leinon kadun museoraiteen kaaren koneellista purkua 17.09.
Uusin mainosvaunu peräpäästä nähtynä 23.9.
Kuvat © Jorma Rauhala.

Juuri näinä päivinä päätetään siitä, että kumpi Manne (153 tai 154) viedään paikallisten harrastajien toimesta takaisin Mannheimiin. Kerrotaan, kun tiedetään.

Uusin mainosvaunu, HKL 42, ilmeisesti ensimmäisenä "mainosvaunupäivänään" 23.9.
Kuva © Teemu Ikonen.

HKL:n johtokunnan tekemän päätöksen mukaan "lyhyistä manneista" luovutaan vuoden 2013 aikana. Luultavasti 20.9. oli vaunun 153 viimeinen ajopäivä, jolloin se palveli iltaruuhkan ajan linjan 1A matkustajia vuorossa 103 klo 19.10 saakka. Maanantaista 23.9. lähtien uutena mainosvaununa aloittaa nivelvaunu 42. Manneista on jäljellä vielä vaunu 154, joka poistunee tämän vuoden aikana jahka neljäskin nivelvaunu saadaan mainosteipattua. "Pitkät mannet" 162 ja 164 ovat liikenteessä vielä toistaiseksi.
Kuvissa vaunu 153 lähtee Käpylän päätepysäkiltä iltaruuhkassa. Kuvat 20.9. © Daniel Federley.

Hakaniemen ratatyöt näyttävät edistyvän mukavasti. Kiskot on saatu palautettua nyt myös Ympyrätalon eteen. Kuvat © Teemu Ikonen 21.09.
Toisen linjan jaksoerottimelle tehdään "jotakin". Kuva © Teemu Ikonen 17.09.

20.8.: Uusin kokomainosvaunu on HKL 42, mainostaa Eckerö Linea. Korvannee vaunun HKL 153.

Kaarreraiteenpätkä Eino Leinon kadulta (Mannerheimintien suunnasta) Raitioliikennemuseolle on poistettu. Samoin on poistettu museoraiteella ollut vaihde. Eino Leinon kadulla ollut vaihde poistettiin jo aiemmin. Museopihalle pääsee nyt vain peruuttamalla Ruusulankadulla olevan vaihteen kautta. Muutostyöt tehtiin viikolla 38 eli 16.-20.9.2013.

Näyttää todennäköiseltä, että jompikumpi jäljellä olevista Manneista (153 tai 154) palaa takaisin kotikaupunkiinsa Mannheimiin.

Koskelan varikosta on valmisteilla suunnittelukilpailu.
Koskelan varikon alueesta suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvä, mielenkiintoinen, toimiva ja toteutuskelpoinen kokonaisuus, jossa varikon lisäksi on asumista, toimitiloja ja puisto. Koskelan varikon käyttövarmuutta parannetaan yhdistämällä varikko vararaiteella Kunnalliskodintien kautta Käpylän raideverkkoon.
Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.9.

Viipurin raitioteistä on ilmestynyt laaja historiateos. http://www.kustantajalaaksonen.fi/ Kirjan on kirjoittanut Per Rickheden ja siinä on 160 sivua.

Etelärannan ja Laivasillankadun välillä tehdään ensi viikosta alkaen ratatöitä öisin klo 24–5.30. Työ tehdään kahdessa vaiheessa, jotka molemmat kestävät kolme yötä. Töiden aikana Eirassa on raitioliikennettä vain yhteen suuntaan.
Ensimmäisessä vaiheessa töitä tehdään 22.–23.9. (su–ma), 23.–24.9. (ma–ti) ja 24.–25.9. (ti–ke) välisinä öinä. Silloin Eirassa on raitioliikennettä vain Fredrikinkadulta Tehtaankadun ja Kauppatorin suuntaan.
Raitiolinja 2 Kaivopuiston suuntaan ajaa poikkeusreittiä Simonkatu – Mannerheimintie – Bulevardi – Fredrikinkatu – Tehtaankatu – Laivasillankatu. Linjalla ei siis pääse Kaivopuiston suuntaan Rautatieaseman, Mikonkadun, Aleksanterinkadun, Kauppatorin eikä Etelärannan pysäkeiltä. Nordenskiöldinkadun suuntaan linja 2 kulkee normaalia reittiään.
Linja 3 Nordenskiöldinkadun suuntaan ajaa poikkeusreittiä Laivasillankatu – Eteläranta – Katariinankatu – Aleksanterinkatu – Mannerheimintie. Linjalla 3 ei pääse Nordenskiöldinkadun suuntaan Olympialaiturin, Tehtaankadun, Fredrikinkadun, Bulevardin eikä Ylioppilastalon pysäkeiltä. Linja 3 liikennöi Kaivopuiston suuntaan normaalia reittiään

Mannerheimintien ratatyömaa illalla 12.9.
Ratatyön aiheuttamaa poikkeusliikennettä Ruusulankadulla 13.9. Kuvat © Teemu Ikonen.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta 12.9. mm:
Automaattimetron tlannekatsaus: Projektin valmiusaste on Siemensin mukaan 55.8 % (ilmoitettu 28.8.2013).
Yksi kappale M200-sarjan junista luovutetaan Siemensille asennuksia varten maanantaina 9.9.2013. Asennusten aloitus on myöhässä noin kahdeksan (8) kuukautta, verrattuna Etenemissopimuksen aikatauluun, mutta Siemens ei ole ilmoittanut että tästä aiheutuisi viivettä Länsimetron käyttöönottoon puoliautomaattisena vuoden vaihteessa 2015/2016.
Merkittävin aikataulukriittinen ongelma on automaattisten laituriovien suunnittelu. Suunnittelussa Siemens ei ole edistynyt siinä Etenemissopimuksen aikataulun mukaisesti, vaan joitakin merkittäviä toteutettavaan ratkaisuun liittyviä teknisiä yksityiskohtia on edelleen ratkaisematta. Kyse on lähinnä turvaratkaisuista, jotka optimaalisesti ja ISA:n hyväksymällä tavalla ottavat huomioon junan ja laiturioviseinän välisestä etäisyyden, niin että jäljelle jäävä rako ei aiheuta mitään ongelmia matkustajaliikennettä hoidettaessa. Laituriovien asennusten osalta Siemens on jäljellä Etenemissuunnitelman mukaiseen projektiaikatauluun verrattuna jäljessä runsaat viisi (5) kuukautta.
Lue lisää päätöstiedotteesta

Ensi viikolla käynnistyvät kiskotyöt kaventavat Laivasillankatua Ullanlinnassa. Koko työn aikana pidetään yksi kaista kumpaankin suuntaan auki. Varsinaiset kiskojen vaihtotyöt alkavat viikolla 39, jolloin ajoneuvoliikenne mahdollisesti hetkittäin pysäytetään. Eteläsataman Olympiaterminaaliin aikovien on hyvä varata riittävästi aikaa laivalle mennessään.

Mannerheimintiellä Oopperan pysäkin tienoilla 9.-15.9.2013 olleiden kiskotöiden vuoksi linjat 4, 4T, 7A, 7B ja 10 kiersivät poikkeusreittiä Mannerheimintie - Arkadiankatu - Runeberginkatu - Ruusulankatu - Sibeliuksenkatu - Töölön halliraiteet - Mannerheimintie. Myös linja 2 poikkesi normaalireitiltään ja ajoi Runeberginkadulta Mannerheimintielle Ruusulankadun, Sibeliuksenkadun ja Töölön halliraiteiden kautta. Kuvassa MLNRVII-vaunut 92 linjalla 10 Pikku-Huopalahteen ja 88 linjalla 4 Katajanokalle Ruusulankadun väliaikaisilla pysäkeillä 10.9.2013. Kuva © Ari Palin.

Syksyn saapuessa alkavat erilaiset häiriötekijät yms. asiat lisääntyä liikenteessä. 10.9. klo 10.30 aikoihin Mannerheimintien pohjoiseen päin menevä raitioliikenne joutui seisoskelemaan n. 10 minuuttia liikennevalojen korjaustyön takia Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä. Muutaman minuutin seisoskelun jälkeen alkoi taakse kerääntyä kalustonäyttely. Tämä motti laukesi siis noin kymmenen minuutin odottelun jälkeen, eikä poikkeusreittejä määrätty. Kuvat 10.9. © Jukka Lyly.

Aleksin raitioliikenteessä on poikkeuksia torstaina 12.9. n. klo 12.20 - 12.45 kauppatieteiden ylioppilaiden kulkueen takia.
Raitiolinja 4 ajaa Aleksin sijasta Rautatieaseman ja Kruunuhaan kautta.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat Kruunuhaan sijasta Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta.
Linja 2 saattaa viivästellä kulkueen aikana Mikonkadun ja Unioninkadun välisellä osuudella.

Raitio -lehti 3/2013 on ilmestynyt.
Erityisen mielenkiintoinen on Jorma Rauhalan artikkeli 1950-luvun alun raitiovaunujen hankintayrityksistä (Helsinkiin), sekä niihin liittyneistä pikaraitiotiesuunnitelmista.
Kannattaa lukea tarkkaan. Jos suunnitelmat olisivat toteutuneet, meillä olisi aivan erilainen kaupunki nyt!

Länsimetro: Keskiviikkoiltana 4.9. syntyi tunneliyhteys Ruoholahdesta Tontunmäkeen, kun Otaniemen ja Tapiolan väliset tunnelit puhkaistiin Tapiolan kirkon kohdalla. Kaikista metrotunneleista on louhittu nyt 95 prosenttia.
Louhinta jatkuu tunneleiden osalta vielä Tontunmäessä sekä Niittykummun ja Matinkylän välillä Matinsolmun vaiheilla vuoden lopulle. Asemien läheisyydessä tehdään paikoin vielä viimeistelylouhintaa talven aikana. Tunnelien varustelu sekä asemarakentaminen on jo käynnissä ja vuoden loppuun mennessä kaikkien asemien rakennusurakat on kilpailutettu ja rakentaminen on käynnissä koko linjalla.

9.9.: HKL-ML antoi ensimmäisen M200 -junan Siemensille automatisointiin. Kolme ensimmäistä automatisointiin varusteltua M100 -vaunuparia eivät toimi vieläkään (tai ainakin vikalamput palavat).
HKL antaa ymmärtää, että toimimattomuus ei johdu automatisointiasennuksista.

Ratatyö: Mannerheimintiellä Töölön kisahallin edustalla uusitaan kiskoja 9.–15.9. ja töiden vuoksi raitiolinjat 2, 4, 4T, 7A, 7B ja 10 ajavat poikkeusreittiä koko viikon.
Mannerheimintiellä Lasipalatsin ja Töölön hallin välillä ei ole raitioliikennettä, vaan linjat kiertävät Arkadiankadun, Runeberginkadun, Ruusulankadun ja Töölön hallin edustan kautta. Linja 2 ajaa muuten tavanomaisella reitillään, mutta tekee muiden linjojen tavoin lenkin Ruusulankadun kautta.
Mannerheimintien raitiovaunupysäkit Ooppera, Hesperian puisto ja Kansallismuseo ovat poikkeusjärjestelyjen ajan poissa käytöstä. Ruusulankadulla lähellä Runeberginkadun risteystä on tilapäiset pysäkit.

HKL 2010 matkalla Ruoholahden suuntaan 2.9.
Kuva © Timo Honkamäki.
Kuvasta huomaamme, että vaunussa on nyt punainen huurteenpoistovirroitin. Vaunussa 2012 sellainen oli alunperin. Oletus on, että kuvan vaunuun on vaihdettu kehittyneempi versio. Alkuperäisessä oli joitain ongelmia.

Automaattiajoon varustetut ensimmäiset kolme M100 -vaunuparia ovat 117-118, 129-130 ja 181-182.
Automaattivarusteltuja vaunupareja ei saa kytkeä muihin vaunupareihin.
6.9.: Näissä vaunupareissa on edelleen useita vikoja. HKL-ML on ratkonut vikoja. Ovat olleet liikenteessä kaksi kokonaistalikennöintivuorokautta.
Nyt yhdessä vaunuparissa vilkkuu merkivalo, joka kieltää ajon. Tiedon mukaan vaunuparilla voisi liikennöidä, mutta halutaan selvyys merkkivaloon. Samalla seisovat myös kaksi muuta "automaattivaunuparia", koska niitä ajetaan yhtenä kolmen vaunuparin junana.
HKL-ML ei anna Siemensille lisää vaunupareja muutostyöhön ennen kuin nämä ensimmäiset on hyväksytty.
Viime päivinä on myös havaintoja kahden vaunuparin junista kalustopulan vuoksi.

HSL järjestää lisäliikennettä Suomi-Espanja -jalkapallo-ottelun jälkeen perjantaina 6.9.
Raitiolinjat: Raitiolinjat 8X ja 10X lähtevät ottelun päätyttyä noin klo 23.40.
Linjan 8X lähtöpysäkki on Helsinginkadun pysäkki ”Ooppera” (0241) ja vaunu ajaa Sörnäisten kautta Paavalin kirkolle.
Linja 10X lähtee Mannerheimintien pysäkiltä ”Ooppera” (0108) ja ajaa Lasipalatsin kautta Kolmikulmaan.

RAITIOLIIKENTEEN LINJASTON SUUNNITTELU.
HSL:ssä käynnistyy syksyllä 2013 raitioliikenteen linjaston suunnittelu.
Linkin takan oleva blogi toimii hankkeen virallisena vuorovaikutuksen kanavana.

Riihimäki. Näyttely Toteutumaton Riihimäki on avattu Riihimäen kaupunginmuseossa, Öllerinkatu 3, kivenheiton päässä rautatieasemalta. Näyttelyssä on kerrottu erilaisista, toteutumatta jääneistä suunnitelmista. Mukana on myös raitiotie, jonka linjakartta perustuu O. I. Meurmanin vuonna 1922 laatimaan asemakaavaan. Raitiotiestä on laadittu myös linjasto ja kuvitteellinen aikataulu. Museo on avoinna ke ja su klo 12–18 ja sinne on vapaa pääsy.
Lisätiedot ja aukioloajat, ks. www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ajankohtaista/Toteutumaton-Riihimaki-89-2742014/
Oikeanpuoleinen kartta © Piirka, luvalla SRS:n arkisto.

Ykkössarjan nivelten uudet valkotekstiset linjakilvet ovat mainiointa, mitä Helsingin liikenteen matkustajainformaatiossa on viime vuosina tapahtunut. Vaunun linjanumero ja määränpää näkyvät jo kaukaa, säällä kuin säällä. Paitsi, että valkoinen led näkyy kauas, ovat numerot ja kirjaimet mahdollisimman suurikokoisia. Harrastaja iloitsee myös siitä, että ledit toistuvat valokuvissa kauniisti, olipa valoitusaika mikä tahansa. Uskaltaako toivoa, että muutkin nivelvaunut saisivat tällaiset kilvet vanhojen, huonosti näkyvien sijaan? Kuva © Daniel Federley Paciuksenkadulta 4.9.2013.

Pitkät mannet 162 ja 164 havaittu molemmat 9 reitillä keskiviikkona 4.9.2013. Kuvat © Teemu Ikonen.

SR 50+233 liikennöivät sunnuntaina 1.9. tämän kauden viimeisen kerran. Aamun sateista huolimatta iltapäivän pääte taittui aurinkoiseksi ja lämpimäksi. Niinpä kesävaunuun kertyi väkeä aivan kohtuullisesti.
Kolmen sepän aukiolla museovaunut ovat oman aikansa ympäristössä. Mutta pikkuruotsalainen perävaunuineen näyttää jopa pieneltä, vaikkei ympäristössä ole edes autoja.

50_233_0109_alku2 (116K)

Suomen pankin edessä SR50 kohtaa nykyajan herrasväen menopelin. Mutta ei ole epäilystä, kummassa on enemmän tyyliä. Snellmanninkadun kaksi peräkkäistä pysäkkiä voisi palauttaa alkuperäiseksi yhdeksi pysäkiksi tähän puistikon edustalle, niin saataisiin autot maisemasta pois.

50_233_0109_alku3 (107K)

Päivän ja kesän työ on tehty ja museojuna on matkalla talvilepoon Koskelaan. Puut ja istutukset viheriöivät ja loistavat kuin kesällä ikään. Syksyn tulosta kielii vain se, että puoli kuuden aikaan aurinko on jo niin alhaalla, että valoa ei riitä enää kadulle, vaikka Säätytälon julkisivu kylpee vielä täydessä auringonpaisteessa. Kuvat 1.9. © Antero Alku

Töölön hallissa raiteella 1 olevan pyöränprofilointikoneen vaununsiirtolaite. Tämä pitkä kuljetinlaitos on raiteen viereisellä seinällä ja sen liikuntatanko kiinnitetään sorvattavan vaunun nostopalkkiin kiinni. Vaununsiirtolaitetta voi profiloija ohjata hionnan edetessä myös montusta.
Töölön raiteet 1-4 on pidennetty (palautettu) aivan takaseinään saakka. Raiteilla ovat harjavaunut odottamassa tulevaa talvea: raide 2= vaunu 2123, 3 = 2121 ja 4 = 2120. Neljäs harjavaunu 2122 oli tuona päivänä Vallilassa.
Vaunu 98 profiloitavana Töölön raiteella 1. Näkymä on takapihan puolelta ulko-ovilta, kun vaunun viimeinen teli on sorvissa.
Vallilan maalaamossa raiteen 19 oven takana oli aiemmin pintavaihde, koska sisällä on kaksi raidetta. Artic-vaunujen tuloa valmisteltaessa tuo pintavaihde poistettiin jo taannoin samalla kun kurvikkaiden raiteiden 18 ja 19 geometriaa korjattiin. Raiteiden 19 ja “20” uusi pitkä vaihde (eteenvedetty kielisovitus) rakennettiin alkamaan jo ratapihalta. Vaunu 68 maalaamossa.
Vallilan hallin vanhimpiin kulkineisiin kuuluu kaunis “HKL – Street-Car Service – Raitiovaunuhuolto” tekstein maalattu kärry. Se lienee peräisin viimeistään 50-luvun alusta, mutta voi olla paljon vanhempikin.
Kuvat © Jorma Rauhala 1.9.

Tukholma. Osoitteessa sll.se/sparvagcity on monipuolinen tietopaketti Lidingöbanan ja citylinjan 7 yhdistävän uuden raitiotien suunnittelusta. Linkin "Utställning JP Djurgårdsbron–Frihamnen" takaa löytyy muun muassa 16-sivuinen esite, joka esittelee rautatiesuunnitelman (JP=järnvägsplan) mainitulle rataosuudelle. Osuuden Frihamnen–Ropsten suunnitelmat tehdään vasta myöhemmin.

Automaattiajoon varustetut ensimmäiset kolme M100 -vaunuparia ovat 117-118, 129-130 ja 181-182.
Automaattivarusteltuja vaunupareja ei saa kytkeä muihin vaunupareihin

Raitiolinjat 4, 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä lauantai-iltana 31.8. Midnight Run Helsinki -juoksutapahtuman vuoksi. Raitiolinjan 3 reitillä on viivästyksiä klo 21.15 alkaen noin puolen tunnin ajan, kun juoksijat ylittävät Tehtaankatua.
Raitiolinja 4 ajaa n. klo 21 - 24 linjan 4T päätepysäkille Katajanokan terminaalille, joten reittiosuus Linnankadulta Merisotilaantorille jää ajamatta.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat n. klo 19 - 23 Kruununhaan sijasta Siltasaarenkadun ja Kaivokadun kautta.

HKL 401 oli ysilinjalla 30.8., lähti Pasilasta 12:30. Havainoitsija nousi kyytiin Traverssikujalla, seuraavalla Kotkankadun pysäkillä seistiin hyvä tovi. Ilmeisesti vaunussa oli mukana kahden miehen varmistuspartio, joka toi sitten vaunuun sisälle takimmaisen telin peitinpanelin. Sen kanssa matkattiin Hesarille Kurvin poikkeusliikenteen pysäkille, jossa kuski kertoi että vaunu lähtee siitä Vallilan halliin teknisen vian vuoksi. Kuvat © Jukka T. Mäkelä.

Ensimmäiset kuvat: Tältä näyttävät Tallinnan uudet raitiovaunut. Postimees.

Artic-vaunu 401 oli 28.8. toista kertaa linjaliikenteessä. Vaunu oli sijoitettu linjan 9 vuoroon 80 aamuliikenteen alusta noin klo 14 asti. Linjan 9 vaunu tutulla pysäkillä – ysi pysähtyi tässä vuosina 1953–1976. Nyt voimassa on Hakaniemen töiden aiheuttama poikkeusreitti.
401_2808_kilpi_df (28K)

Tilausajokilvityksen ruotsinkielinen kirjoitusasu on nyt korjattu. Edellinen versio oli Abonnered. Kuvat 28.8. © Daniel Federley. Töölön hallin ahtaus on aiheuttanut ennalta arvattuja rajoituksia Artic-vaunuille. Niillä ei voi ajaa hallin raiteille 7, 8, 11, 16. Muille raiteille vaunu sopii ongelmitta.

Barcelona heinäkuussa. Raitiovaunuliikenne lopetettiin Barcelonassa vuonna 1971, mutta uusi tuleminen tapahtui vuonna 2004. Tätä nykyään siellä liikennöi kuusi linjaa, kylläkin kaukana kaupungin keskustasta. http://en.wikipedia.org/wiki/Trambaix. http://en.wikipedia.org/wiki/Trambes%C3%B2s. Kuvat © Jari Luukkonen.

Helsingin vanhin ja uusin raitiovaunu näyttäytyvät yhteiskuvassa Kauppatorilla. Kuvaustilanne on järjestetty ex-tempore, mutta silti kameroita ilmestyi paikalle kymmenkunta, kuten kuvasta näkyy. Ikäeroa on 104 vuotta. Kuva © 20.8.2013 Daniel Federley.

19.8.: Siemens palautti ensimmäiset kolme automatisoitua M100-sarjan metrojunaa HKL:lle matkustajaliikenteeseen. Juniin on siis asennettu valmius automaattiajoon.
21.8.: Lilja Tammisen blogista. Siemensin antamissa kuljettajan käyttöohjeistuksissa on epäyhteneväisyyksiä laitteiston käyttäytymisen kanssa. Siemensiltä takaisin saadut M100-junat jouduttiin poistamaan liikenteeestä 21.8.2013 5:09 – 11:30, koska ohjeen mukaan tilanteessa juna piti viedä varikolle.TÜV on ilmeisesti hyväksynyt turvallisuustarkistuksen, jossa muutamat hätäpoistumistien avausvivun kotelon luukku oli palanut kiinni ilmeisesti sähköviasta; poikkeustilanteessa luukun tulisi failsafe-tilassa ehdottomasti olla auki.

Liikenneuutisia ulkomailta:
Lausannen linjan 8 pohjoinen osuus on saanut uutta ajolankaa useiden kilometrien verran Bellevaux'sta Grandmontiin. Nyt linjan pitkätkin vuorot voidaan ajaa johdinautoilla. Ennen Bellevaux'ssa kääntyneet vuorot ajettiin sähköllä ja Grandmontiin jatkaneet vuorot (joka toinen) dieselillä. Muutoksen jälkeen linjan 8 vuorot eivät enää lainkaan käänny takaisin jo Bellevaux'ssa. Kuva © J. Nordlund 14.8.2013.
Fribourgin duobussilinjan 3 pohjoisin osuus Jurasta Mont-Carmeliin sai sähköt vastikään. Muutoksen seurauksena linja 3 hoidetaan nyt kokonaan sähkövedolla. Duokaluston dieselvetoa tarvitaan nyt enää linjan 1 kummallakin hännällä sekä tietenkin erinäisissä poikkeustilanteissa muuallakin. Kuva © J. Nordlund 15.8.2013.
La Chaux-de-Fondsin johdinautoliikenteelle oli vähällä käydä huonosti. Johdinautoliikenne jatkuu kuitenkin linjoilla 2 (kuvassa) ja 1. Sitävastoin nelosen nivel-Solarikset ehdittiin myydä jo Salzburgiin, ja niiden tilalle hankittiin Solarikselta hybridikalustoa. Näitä hybridejä tosin voi toisinaan nähdä muillakin linjoilla. Kuva © J. Nordlund 14.8.2013.

Syyskuun 9.-15. päivä vaihdetaan kiskotus Oopperan ja Eino Leinon kadun välillä. Työ pakottaa Mannerheimintien linjat jälleen ajamaan Runeberginkadun ja Töölön hallipihan kautta. Pidentyneen reitin vuoksi viikolle suunnitellaan poikkeusaikataulut.

Metroa liikennöidään tunnin tavallista pitempään perjantai-iltana 16.8. ja lauantai-iltana 17.8. Kyläsaaren kentällä järjestettävän Weekend Festivalin vuoksi.
Helsinki City Marathon juostaan lauantaina 17.8. klo 15–21. ja Katariinankatu on suljettuna katujuhlan vuoksi koko päivän.
Raitioliikenteen poikkeusreittejä:
Noin klo 14.20–19 raitiolinja 2 ajaa Aleksanterinkadulta ja 3 Rautatieasemalta Aleksanterinkadun kautta Katajanokan terminaalille. Näiltä linjoilta jää ajamatta Etelärannan, Eiran, Fredrikinkadun ja Bulevardin reittiosuudet. Raitioliikennettä Eirassa korvaa bussi 3X, joka kulkee reitillä Lasipalatsi–Bulevardi–Fredrikinkatu–Neitsytpolku klo 14.30 -19.15. Bussi käyttää Mannerheimintiellä bussipysäkkejä ja muilla reittikaduilla raitiovaunupysäkkejä.
Muuna aikana eli aamuliikenteen alusta klo 14.20 asti sekä jälleen klo 19 alkaen liikenteen loppuun linja 3 ajaa Rautatieasemalta Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kautta Eteläsatamaan. Siitä linja 2 jatkaa Eiran ja Bulevardin kautta Kamppiin ja Töölöön. Raitiolinjat 2 ja 3 ajavat siis koko reittinsä vain yhteen suuntaan.
Klo 15.30–19 raitiolinja 6 ajaa Kolmikulmaan ja 6T kulkee linjan 9 reittiä Kampin kautta Länsiterminaalille. Bulevardi ja Hietalahti jäävät ajamatta.
Linja 8 ajaa Salmisaaren kääntöpaikalle klo 14.20–19.30. Reittiosuus Crusellinsillalle ja Saukonpaateen jää ajamatta.

Vaunun 401 linja-ajolla 13.8. oli tarkoitus seurata matkustajavirtojen käyttäytymistä vaunussa. Mukana oli kaiketi useita tarkkailijoita. Tiedon mukaan seuraavan kerran vaunu olisi linjaliikenteessä ensi viikolla.

13.8.: MLNRV1 HKL 37 on nähty liikkeellä. Ja 12.8. oli MLNRV1 50 Vallilassa nostettunua raiteella 17. Liekö tuotu 13. päivä takaisin Saksasta. Joskus tuominen sattuu vikkonlopuksikin (su).

13.8.2012 n. klo 15:30 oli Articin ensimmäinen työpäivä ohi. Matka jatkui vaunulla 38. Kolmonen Hakaniemessä. Takaa pilkistävän Düwagin (153) lisäksi ajossa olivat 13.8 ainakin 162, 164 ja 154 mikä tietysti lupaa värikästä syksyä. Kuvat © Teemu Ikonen.

Artic-vaunu aloitti linjaliikenteen 13.8.2013 klo 11.05 linjan 6
vuorossa 60. Kuva © Daniel Federley.
Lisää kuvia ja tietoja!

Vaunun 401 kyljissä olleet Tässä menee uusi spora -teippaukset poistettiin tänä aamuna 13.8. ennen linjaliikenteen alkua, joten nyt vaunusta saa oikein kuvauksellisia otoksia.

SRS koeajoi uuden Transtechin Artic-vaunun HKL 401 ma 12.8.2013.
Lisää kuvia. Lisätty 13.8.

HKL järjesti heinäkuussa kilpailun, jossa voittajille annettiin mahdollisuus koematkustaa seuralaisensa kanssa uusi Artic-raitiovaunu ennen tavallisia kulkijoita. Kilpailuun otti osaa noin tuhat henkilöä, joista onni suosi 35 osanottajaa. Ajelu järjestettiin 12.8. klo 16–17.30 eli hieman SRS:n ajelun jälkeen ja matkalla oli voittajien lisäksi mukana runsas median edustus.
Ajelun reitti kulki Vallilan hallilta Sturenkadulle, Urheilutalolta kasin reittiä Saukonpaateen ja takaisin Kampin ja Hakaniemen kautta Vallilaan. Koematkan voittanut Eeva Pertilä kuvaili vaunua valoisaksi ja tilavaksi sekä ennen kaikkea hiljaiseksi. Matkaajille jaettiin paitsi joitakin oheistuotteita myös pientä purtavaa. Kuva © Daniel Federley.

Raitiolinjastoa on nyt selkeytetty ja käyttöä helpotettu, kun raitiolinjat 3B ja 3T ovat muuttuneet linjoiksi 3 ja 2.
Ennen Eläintarhan pysäkillä raitiovaunuun pyrkivä saattoi katsoa pysäkkikyltistä vaunun menevän joko Töölöön ja Kamppiin (3T) taikka Kallioon ja Eiraan (3B). Nyt elämä on helppoa, sillä kaikki tiet ja linjat vievät Kaivopuistoon ja poissa on valinnan vaikeus!
Tosin Eläintarhan pysäkkipariakaan ei näytä enää olevan, sillä pysäkin 0637 uusi nimi on nyt Elaintarha. Turistille helpompi ilman pisteitä? Kuvat 12.8. © Daniel Federley.

Variotramit aloittivat linjaliikenteen Helsingissä kesällä 1999, mutta vasta kesällä 2013 ne pääsivät palvelemaan matkustajia linjalla 2. Kuvassa on vaunu 209 Nordenskiöldinkadulla menossa määränpäätekstin mukaisesti Nordenskiöldinkadulle.
54_2_1208_df (105K)

Linjan 2 vaunu on lähtenyt päätepysäkiltä ja alittaa Auroransillan matkallaan kohti Kaivopuistoa.
38_3_1208_df (125K)

Oudolta tuntuu nähdä linjan 3 ratikka ilman kirjaimia perässä. Saattoihan tällaisia ennenkin näkyä, jos kilvet tekivät tepposet, mutta nyt näky on jokapäiväinen. Tämä vastikään välipalan saanut ykkössarjan nivelvaunu on vuodelta 1974.
Kuvat 12.8. © Daniel Federley.

Erillisiä wc-koppeja on tällä hetkellä kahden raitiolinjan päätepysäkillä, ei kun siis kolmen. Linjathan ovat 8 (SKP) sekä 2 ja 3 (EL). Kuvan wc on upouusi. Tietääkö lukijoista kukaan, milloin tämä otettiin käyttöön? Kuuluuko varustukseen juokseva vesi? Kuva © Daniel Federley, 12.8.2013.
Täysin mainokseton lyhyt nivel on silti sen verran harvinainen näky, että ansaitsee tulla kuvatuksi. Kovin on erinäköinen tämä 1970-luvun vaunu ilman kirjavia kaupallisia tiedotteita. Kuva Helsinginkadulta 12.8.2013, © Daniel Federley

SRS:n kesäajelu on kohta alkamassa. Vierekkäin HKL:n uusinta vaunukalustoa. 2012 lähti hiontatöihin. Näin mukavasti saattavat työ ja harrastus kohdata. Kuva tänään © Risto Vormala.

HSL on brändännyt syysliikenteen alusta jokerilinjan 550 runkolinjaksi. Bussit on maalattu metronoransseiksi.
Myös HKL 164 on metronoranssi-valkoinen, mutta silti kyseessä ei vielä ole nollajokerilinjan runkoratikka menossa Munkkiniemestä Pasilaan, vaan tuiki tavallinen 7A. Harmi. Kuva © Daniel Federley, Pasilankatu, 12.8.2013.

3B ja 3T Eläintarhassa.
Tämä näky painui eilen yöllä historiaan (ainakin toistaiseksi). Tässä ei ole ihan viimeiset lähdöt kyseessä, mutta viimeiset 11.8. Kuva © Teemu Ikonen.

12.8.: Alettiin liikennöidä linjoja 2 Kaivopuisto - Kamppi (M) - Töölö - Nordenskiöldinkatu ja 3 Kaivopuisto - Kallio - Nordenskiöldinkatu (ex 3T ja 3B).

Museolinjan ympyräreitin kiertosuunta on vaihtunut. Uusi reitti on Kauppatori – Ylioppilastalo – Rautatieasema – Kruununhaka – Kauppatori. Tämä kiertosuunta rasittaa vanhan vaunun jarrujärjestelmää vähemmän, kun voimakkaat jarrutukset Kaisaniemenkadun alamäkeen jäävät pois, eikä Snellmaninkadun ja Liisankadun risteyksessä tarvitse pitää vaunua jyrkässä mäessä paikoillaan. Lisäksi uusi reitti, vaikka onkin marginaalisesti aiempaa pidempi, sisältää keskimäärin vähemmän liikennevaloissa seisomista kuin aiempi.
Oy Stadin Ratikat Ab ilmoittaa, että museoraitiovaunuliikenne la 17.8. on peruuntunut kokonaan Katariinankadulla järjestettävän katujuhlan vuoksi.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan reittiliikenne vaunulla 401 alkaa 13.8. eli päivää ajelumme jälkeen.
Vaunua voinee nähdä El-Oly-El tai Arb-Hie / Skp tai Pra-Sö2-Op-Pra linjoilla (Nämä tiedot varauksella!)

Olympiastadionille odotetaan lauantaina 10. elokuuta lähes 40 000 hengen yleisöä. HSL järjestää lisäliikennettä Arsenalin ja Manchester Cityn ottelun päättymisen jälkeen.
Raitiovaunujen lisälähdöt ottelun päätyttyä noin klo 19.00:
8X reittiä Ooppera – Sörnäinen – Paavalin kirkko – Töölön halli
10X reittiä Ooppera – Kolmikulma – Töölön halli
Tarvittaessa linjoilla ajetaan myös toisen kierros.

Iltalukemista Sipoon kirkon keltavihreä seurakunta. Muualla julkaisematon teos 8.5.2000 © Juhani Ruotsalo.
Novellissa mainittu Aleksi Lampén on varmasti vanhin Helsingissä raitiovaunua ajanut kuljettaja. 101 vuotiaana hän ajoi nivelvaunua Töölön silloisella takapihalla. Tiedot lisätty novelliin kommenttina. tIETO: Tom Heino.

Teemu Ikosen (©) kesäkuvia.
HKL 401 opetusajossa Arabiassa. Ratatyö Kaarlenkadulla, HKL 46 Kauppatorilla linjalla 6X Tall Ships Racen aikaan.

HKL 401 on näkynyt opetusajossa viime päivinä, jotta normaali vuoroliikenne päästään aloittamaan elokuun aikana. 7.8. vaunu kiersi uuden kuljettajansa kanssa mm. Arabiassa, jonne vaunu hyytyi teknisen vian vuoksi n. klo 14.15. Vaunu työnnettiin takana tulleen Variotram-vuorovaunun avustuksella Vallilan halliin.

Osassa linjojen 3B ja 3T vaunuja on nähty ainakin jo 7.8. alkaen Eläintarha-määränpäätekstin tilalla vähintäänkin yhtä informatiivinen ”Nordenskiöldink”. Uusien linjojen 2 ja 3 pohjoinen reittipää on 12.8. alkaen nimeltään Nordenskiöldinkatu.
Vesivario Kampin linja-autoaseman luona 7.8.
- Kyllä siinä on maalaisserkku ensi viikolla ihmeissään, kun pitäisi matkustaa ratikalla Töölööseen. Pysäkille kun tulee Kakkonen ja keulassa seisoo NORDENSKIÖLDINK. Siihenkö? Kuva © Jorma Rauhala.

Kesän poikkeusreiteistä:
Ruoholahden sillan korjaustöiden ajan 1.7.-31.7. linja 8 ajoi Runeberinkadulta Lasipalatsille ja Kolmikulmaan kääntymään.
Aleksanterin- ja Mikonkatujen kiveystöiden vuoksi linjat 4, 4T ja 7B olivat poikkeusreitillä 1.7.-14.7.: Lasipalatsin ja Aleksanterinkadun väli ajettiin Rautatieaseman kautta. Toinen suunta nelosilla sekä 7A puolestaan poikkesivat vastaavasta syystä 22.7.-4.8.
Helsinki City Marathon järjestetään 17.8., jolloin lähes kaikilla raitiolinjoilla on poikkeuksia.
Syyskuun 9.-15. päivä vaihdetaan kiskotus Oopperan ja Eino Leinon kadun välillä. Työ pakottaa Manskun linjat jälleen ajamaan Runeberginkadun ja Töölön hallipihan kautta. Pidentyneen reitin vuoksi viikolle suunnitellaan poikkeusaikataulut.

1.8.: Raitiolinja 8 normaalilla reitillään Jätkäsaari - Arabia. Poikkeusreitti oli voimassa 1. - 31.7.

Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta 8.8.
Ote: Informaatio syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten käyttöönottoa koskevasta hankesuunnitelmasta
Ote otteesta: Syväuraisiin vaihteisiin siirtyminen toteutetaan vaiheittain. Syväuraiset vaihteet edellyttävät raitiovaunuihin nykyistä leveämpiä pyöriä. Syväuraisia vaihteita ei voida ottaa käyttöön ennen kuin kaikkiin raitiovaunuihin on vaihdettu nykyistä leveämmät pyörät. Jos pyörät vaihdetaan normaalin kulumisen tahtiin, on koko kalusto saatu leveille pyörille vuoden 2015 lopussa. Nykyistä leveämmät pyörät taas vaativat muutoksia rataan. Kiskon vieressä oleva katupinnoite ei saa nousta kiskon pintaa korkeammalle. Katupinnoitteen korjaaminen leveille pyörille sopivaksi saadaan valmiiksi kesällä 2014.
Lisäksi halutaan sulkea pois mahdollisuus, että Variotram -matalalattiavaunun teli voisi aiheuttaa pyörän laipan törmäämisen vaihteen siipikiskon kärkeen. Tämän selvittämiseksi tehdään elokuussa 2013 tarvittavat mittaukset. Mikäli mittaus osoittaa, että riski vaihteiden ja kaluston vaurioitumiselle syväuraisissa vaihteissa on suuri, lykätään syväuraisiin vaihteisiin siirtymistä kunnes Variotram -kalusto on poistunut käytöstä.
Kun kalusto ja rata ovat soveltuvia syväuraisiin vaihteisiin siirtymiselle, aloitetaan rataverkolla olevien vaihteiden uusiminen syväuraisilla vaihteilla. Pääosin vaihteet pyritään uusimaan normaalin kulumisen tahtiin, jolloin siitä ei aiheudu lisäkustannuksia. Syväuraisia vaihteita voidaan asentaa ainoastaan niihin risteyksiin, joiden risteyskulma on riittävän loiva. Saatujen kokemusten mukaan voidaan jatkossa tehdä päätös vaihteiden muuttamisen nopeuttamisesta.

Eino Leinon kadun – Ruusulankadun kiskotöiden yhteydessä heinäkuussa poistettiin vaihde 209 Eino Leinon kadulla ja sen paikalla on vain kaarre vasemmalle Ruusulankadulle, jonka vuoksi kolmiokääntö paikalla ei enää onnistu. Töölön takapihalle pääsee kiskoja pitkin edelleen Ruusulankadulta vaihteen 207 kautta, joka myös uusittiin. Vaihde 205 on edelleen jäljellä samoin kuin pätkä vanhaa kiskotusta hallin takapihalta Eino Leinon kadulle. Nämä samoin kuin Pursimiehenkadun kiskotyöt liittyvät Articin käyttöönottoon.
Kuvat 2.8. ja kuten näkyy ei kuvanottohetkellä päässyt vaihteen 207 kauttakaan Töölön takapihalle.

Spårvagnsällskapet i Gävle har fått en begagnad likriktare av Helsingfors Energi. Just nu är två medlemmar i Helsingfors för att hämta likriktaren, som ska användas när den planerade museispårvägen elektrifieras. http://gd.se/nyheter/gavle/1.6125347...k-museisparvag

02.08. HKL 38 (MLNRV1), HKL 97 (MLNRV2), HKL 109 (MLNRV 2 + lippa). Vaunun 38 reittikilpi oli luettavissa tältä paikalta jo edelliseltä pysäkiltä.
No 97 on vähän "kauempaa" kuvattu. Mutta ei paranna asiaa.

Brittiyhtye Musen konsertti Olympiastadionilla 27. heinäkuuta:
Raitiolinja 8X kulkee Oopperan ja Paavalinkirkon välillä ja linja 10X Oopperan ja Kolmikulman välillä.

26.7.: Siemens on tehnyt kolmeen M100-sarjan metrojunaan automaattimetron vaatimat tekniset muutokset. Hätäjarrujen testaamista halutaan vielä jatkaa.
Katsastuksissa varmistetaan, että junat ovat turvallisia, kun ne palautetaan kuljettajien ohjaamina matkustajaliikenteeseen. HKL:n katsastajien lisäksi junien turvallisuuden tarkastaa ulkopuolinen turvatarkastusyritys TÜV Rheinland.
Junat voitaneen ottaa matkustajakäyttöön viimeistään 19.8.2013.

HKL 401 Vallilassa 24.7. raiteella 15, jota oikaisupilttuuksikin sanotaan. Pienemmässä kuvassa näkyy selvästi ylös nostettu etupaneeli ja Albert-kytkin.
Kuluvalla viikolla vaunussa tehdään viimeistelytöitä, eikä ole kovasti liikkeellä.

HKL 401 Hauhon puiston pysäkillä 18.7.
Hyvinhän tuo hieman kaarevalle pysäkille taipuu.

Vaunun HKL 401 yhden moottorin valmistajanlaatta.
Moottorivalmistaja on siis VEM Sachsenverk GmbH Dresdenistä eikä Voith Turbo.
Mukavaksi asian tekee se, että Sachsenverk on O.L. Kummerin ns jälkeläinen. Kummerhan toimitti Helsingin ensimmäiset sähköraitiovaunut 1900-01.

HKL 401 lähti koeajolle 18.7. alkuiltapäivästä. Matkustajista olettaen, kysymys oli kutsuvierasajosta.

Testikäytössä olevan uuden raitiovaunun, kotimaisen Transtechin valmistaman Articin, koeajot ovat jatkuneet kaikilla raitiolinjoilla. Vaunulla on tähän mennessä ajettu kaupungin rataverkko läpi kahteen kertaan.
Ensimmäisellä testausviikolla heinäkuun alussa varmistettiin, ettei uusi vaunu ota kiinni pysäkkikiveyksiin ja että se toimii toivotulla tavalla myös mutkissa ja notkoissa. Vaunu selvisi puhtain paperein.
Viime päivinä on testattu, miten Artic selviää lehtikelistä ja miten se käyttäytyy kiskoilla, kun sen paino vastaa täyden vaunun painoa.
On testattu jarruja sekä luiston ja ympärilyönnin eli sutimisen estoa Koskelan varikon koeradalla liukastamalla kiskoja rypsiöljyllä. Öljyä käytettiin kiskoilla koko vaunun matkalta. Kiskot olivat jopa liukkaammat kuin pahalla lehtikelillä. Ongelmia ei tullut. Automatiikka rajoittaa suunnitellusti ajovirtaa, jotta pyörät eivät pääse sutimaan.
Painoa koeajoja varten raitiovaunuun saatiin 17 kilon hiekkakanistereilla. Kun niitä asetettiin penkeille ”matkustajiksi” sekä vielä lattialle ”seisomapaikoille”, vaunussa oli lisäpainoa noin 15 000 kiloa, mikä vastaa matkustajia täynnä olevaa vaunua. Näin saatiin tietoa korin ja telin kestävyydestä. Artic aloittaa matkustajaliikennöinnin elokuussa.

VR Track´in nro 845 (Plasser&Theurier Unimat Compact 08-16/3S) Metrovarikolla 18.7. Tämä kone on erityisesti modifioitu metroradan vaihteiden tukemiseen. Ja ratapihan laajennus varikkoalueella onkin meneillään. Koskelassa kasa vaihteita 18.7., kohteena Mannerheimintie - Sibeliuksenkatu; Eino Leinon katu - Ruusulankatu... Kaksi päällimäistä ovat käsivaihteita ja kolmas sähkökäyttöinen. Alinna vielä raideristeys.

Raitiolinjat 4, 4T ja 7A ajavat poikkeusreittiä 22.7.–4.8. Mikonkadun ja Kaivokadun kautta Mannerheimintielle kivitöiden takia. Katajanokan ja Senaatintorin suuntaan raitiovaunut ajavat normaalia reittiä ja pysähtyvät Stockmannin edessä olevalla pysäkillä.

Poikkeusreittien kesänä HKL 228 linjalla 6T Helsinginkadulla. HKL 228 linjalla 8 Yrjönkadulla. HKL 152 riisuttavana Vallilassa. Kuvat © Teemu Ikonen.

Kuvasarjassa seurataan mitenkä ½ metriä kadunreunasta liian kauaksi pysäköity kruununhakalaisen ja jopa asukaspysäköintimerkin saaneen paikallisen Range-Rover -citymaasturi seisottaa Snellmaninkadulla ensiksi pitkän aikaa raitiovaunuliikennettä linjoilla 1, 1A ja 7A ja aiheuttaa niille myös poikkeusreittejä, sekä mitä sitten tapahtuu, kun paikalle ehtii TH:sta raivausauto HE125, jonka henkilökunta on joutunut keskeyttämään tapauksen johdosta omat varsinaiset työnsä Töölössä. Akseli kerrallaan tämä Kruununhaan paikalliset tieolosuhteet tietäen erittäin välttämätön Range-Rover siirtyy jalkakäytävän viereen vaijerilla vetäen ja lopuksi paikallakäynnistä HKL voi liimata “nuhteluksi” auton tuulilasiin huomautukseksi pienen punaisen tarran. Mitään pienintäkään sakkoa tai pysäköinnin virhemaksua ei tästä julkisen liikenteen sabotoinnista saa antaa autoilijalle, sillä näin on kaupungin johto määrännyt! Kuvat © Jorma Rauhala. Tapahtumapäivä oli 12.6., mutta varmasti lähes joka päivä tapahtuu vastaavaa.

Vaunun HKL 151 ajot on ajettu. Kuvassa vaunu on riisuttavana Vallilassa 5.7. Viimeinen matka on 8.7. Kuusakoski Oylle.
Historiaa: Käyttöön Mannheimissa 1.5-1970; pois käytöstä 15.6.2003; Helsinkiin 18.4.2005; ensimmäinen ajo 19.4.2005; viimeisen kerran linja-ajossa 29.6.2012(?).

Metrokalustoon on perustettu uusi sivu; M300. Kovin vajaahan se vielä on. Mutta sivun alaosassa on pdf-linkkejä hankintaan vaikuttaneisiin asioihin.

Vantaankosken radalla tehdään kesän aikana perusparannustöitä, minkä vuoksi heinäkuun 11.–17. päivä junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä. Lisäksi M-junat ajavat 20 minuutin välein koko kesäliikenteen ajan 17.6.–11.8. Lauantai- ja sunnuntaiaamuisin vuoroväli on 30 minuuttia.
Myyrmäessä ja Malminkartanossa on koko kesän käytössä vain yksi raide. Junat käyttävät 17.6.–10.7. Malminkartanossa ja Myyrmäessä raidetta 1 (läntinen, normaalisti käytössä oleva raide Helsingin suuntaan) ja 18.7.–11.8. raidetta 2 (itäinen, "väärä" raide Helsingin suuntaan).
Junaliikenne on poikki Pohjois-Haagasta pohjoiseen heinäkuussa.
Junat eivät kulje Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä lainkaan heinäkuussa torstaista 11.7. keskiviikkoon 17.7. Tuona aikana junaliikenne Pohjois-Haagasta pohjoiseen korvataan busseilla.

Yöllä 4-5.7. Transtech-vaunulla ajettiin nopeuskoeajoja yli 80 km/h vauhtia Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla.

Harjavaunu HKL 2122 kesähelteellä ulkona Koskelassa 5.7. edessään entinen sightseeing-vaunu HKL 161. Vaunun HKL 401 majapaikka on Vallilassa raiteella 2. Lieneekö 2122 joutunut antamaan sille tilaa.

Vaunun HKL 401 yölliset koeajot jatkuivat keskiviikon ja torstain välisenä yönä 3.-4.7. Kuvassa tuoreinta Helsinkiä: raitiovaunu vuodelta 2013 ja Auroransilta vuodelta 2012. Sillan virallisia avajaisia vietettiin maaliskuussa 2013 ja vaunun ulkonäkö puolestaan oli tiedossa vuoden 2012 puolella, joten uskaltanee väittää näiden olevan samaa vuosikertaa. Tällaiselta siis näyttää vuoden 2013 Helsinki.
Vaunusta kuuluu ajaessa lähinnä tasaista, hiljaista vinkunaa ja puhinaa, ei kolketta eikä melua. Se on ristikoissa huomiotaherättävän hiljainen. Koska tulevat ensimmäiset valitukset liian hiljaisista raitiovaunuista? Kuva © Daniel Federley.

Illalla 1.7. HKL 401, Artic, lähti ensi kerran kaupungille. Vaunu läpäisi katsastuksen iltapäivällä ja noin 23 aikoihin lähdettiin ensimmäiselle mittausajolle. Ensi kertaa 401 ajoi omin voimin Koskelasta Vallilaan katsastuksen jälkeen, kuljettajana kehittämispäällikko Ollipekka Heikkilä.
Mittausajojen tarkoitus on todeta, että vaunu mahtuu kulkemaan rataverkolla sekä varmistaa mittaamalla, että rakenteet kestävät, eli niissä ei ole liian suuria jännityksiä. Vaunu on siksi kalustettu runsaalla määrällä antureita, kaapelia ja mittalaitteita. Istumatilaa ei istuimilla juuri ole, ja istuinpäällisetkin on kerätty pois turvaan vaurioitumiselta. Hienosta mittaustekniikasta huolimatta vaunun etäisyys pysäkkikorokkeista todettiin rullamitalla ja merkattiin kynällä paperille.
Vaunun reitti kulki Vallilasta ensin Käpylään. Sieltä ajettiin Sörnäisten ja Hakaniemen kautta Hietalahteen. Sen jälkeen suuntana oli Pikku-Huopalahti, josta palatessa vietettiin "lounastauko" Ruskeasuolla. Tämän jälkeen käytiin Kirurgilla. Sieltä ajettiin Kaivokadun kautta Liisankadulle, jonka risteys Snellmanninkadun kanssa sujui leikiten. Suuntana oli Katajanokka, mutta Päävartion mutkassa matka katkesi kiskojen korjaushitsausporukkaan. Onneksi 3:30 aikaan Aleksanterinkatua voi huoletta peruuttaa takaisin Senaatintorille.
Sitten matka suuntautui takaisin Liisankadun kautta Kaisaniemeen, sieltä Mikonkadulle ihmettelemään sen sulkeutuvia kapakoita, ja Kampin kautta Nordenskiöldinkadulle. Linnanmäen ohi Urheilutalolle ja sieltä Paavalinkirkolle. 401 selvisi jälleen yhdestä rataverkon haasteellisimmista paikoista ja lopuksi takaisin Vallilan varikolle.
Mitään huippuvauhtia ei lenkkiä kierretty. Aikaa kaupungilla käymiseen meni noin 6 tuntia, sillä erityisesti pysäkkien mittaamiset olivat verkkaista puuhaa.
Vaunu kulkee Helsingin verkolla kuin unelma. Kulku on pehmeätä suhinaa, jossa hyväkuntoisimmat matalauraristikot juuri huomaa. Pahimmat matalurat tuntuvat ja kuuluvat vaimean pehmeänä murahteluna, kuin myös vararaiteet, joiden ura on täynnä hiekkaa. Räminää ja pauketta ei ole. Liikkeellelähtöä ei välttämättä edes huomaa, pysähtyminenkin on parasta mitä kaupungilla saa kokea. Tunnelma on pehmeä ja jämäkkä, hyvän uuden raitiovaunun fiilis. Vastaavaa ei Suomessa voi kokea kuin IC2-vaunuissa.
Kuva © Antero Alku.

SRS-UUTISET 2013, sivu 2