Sulje uutisikkuna

---

Vuoden 2014 uutiset

Nyt luettavissa Resiina -lehden vuosikertojen 1973 -1976 Suomen Raitiotieseuran palstat. Digitointi Jorma Rauhala. Päivitetty 14.12.2013

Parla, Espanja 23.12.

Alger 26.12:

Oran 27.12.

Raitiolinjat 2, 3, 4, 4T, 7A ja 7B liikennöivät poikkeusreittejä tiistaina 31.12. noin klo 19.50 alkaen liikenteen loppuun asti Senaatintorin Uudenvuoden vastaanoton vuoksi. Eirassa ja Katajanokalla korvataan raitioliikennettä busseilla.
Raitiolinjat 2 ja 3 ajavat linjan 1A päätepysäkille Pursimiehenkadulle. Ajamatta jäävän Eiran reittiosuuden korvaa bussi 3X, joka kulkee reittiä Kauppatori – Eteläranta – Laivasillankatu – Tehtaankatu – Laivurinkatu – Viiskulma.
3X lähtee Kauppatorilta pysäkiltä ”Kauppatori” (2004) ja linjan päätepysäkkinä toimii ”Viiskulma” (1174) Pursimiehenkadulla.
Raitiolinjat 4 ja 4T liikennöivät Kolmikulmaan. Lasipalatsin ja Katajanokan välisen osuuden korvaavat bussilinjat 4X ja 4TX, jotka lähtevät pysäkiltä ”Erottaja” (1900).
4X ja 4TX ajavat reittiä Mannerheimintie – Eteläesplanadi – Katajanokanlaituri – Satamakatu – Kruunuvuorenkatu, josta linja 4X jatkaa Merisotilaantorille ja 4TX Katajanokan terminaalille.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta. Aleksanterinkatu, Snellmaninkatu ja Liisankatu jäävät ajamatta.

Vaunut HKL 161 ja 163 on joulun aikoihin siirretty Koskelassa raiteen 23 pistolle (eli "romuraiteelle"). Vaunu 165 on edelleen vanhalla paikallaan raiteella 16

.

Kuva 1968 © Unto Laitila / kokoelma SRS, mahdollisaesti vaunu HKL 2126.
Toivotan "webmasterina" ja omana itsenäni kaikille jäsenille, avustajille ja lukijoille todellakin Rauhallsta Joulua ja hyvää Uutta Vuotta.
Mitään uutta tälle sivulle tuskin tulee ennen Loppiaista. Jos nyt ei vallan ihmeitä tapahdu. Eikä vuodenvaihteen jälkeen tälle sivulle tulekaan mitään. Ensi vuonna on taas uudet uutissivut.
Näin vuoden lopuksi erityinen kiitos uutisavustajille. Tehän tämän sivun teette. Ja toivomus kaikille; uudet avustajat ovat enemmän kuin tervetulleita. Ei mikään uutinen tai uutiskuva ole "liian vähäpätöinen". Itselleni tein uudenvuoden lupauksen; riippumatta työpäivistäni laitan uutisavustukset mahdollisimman nopeasti esille ensi vuoden uutissivuille.

Oran 27.12., jonne jouluinen kiertomatkamme päättyy. Kuvat © Daniel Federley:
Algerian kakkoskaupungissa Oranissa on noin 700 000-800 000 asukasta. Toukokuussa 2013 kaupunkiin avattiin Algerian toinen moderni raitiotie (kolmas on Constantinessa) jatkona Alstomin Frankofoniavalloitukselle. Toisin kuin Algerissa, Oranissa raitiotie kulkee keskustan halki. Kapeahkot kadut ja jyrkät mutkat, S-mutkat sekä mäissä sijaitsevat kaarteet tekevät raidegeometriasta poikkeuksellisen haasteellisen - aika näyttää, miten onnistunut kalustovalinta Alstomin Citadis-moninivelvaunu (Variotram-tyyppinen) on näissä olosuhteissa. Citadis 302 on viisiosainen ja 33 m pitkä. Istumapaikkoja on 48 ja seisomapaikkoja 174.
Raitiotie muistuttaa keskusta-alueella myös muutoin ajoittain perinteistä raitiotietä. Pahoin ränsistyneiden yli satavuotiaiden ranskalaiskerrostalojen välissä kulkevat vaunut antavat tietä kulkukoirille ja kiskoilla leikkiville lapsilaumoille. Ajonopeus on helsinkimäinen eli huomiota herättävän hidas - silti linjan keskinopeudeksi muodostuu noin 18 km/h, sillä pysäkkien välillä ei pysähdellä. Kuljettajat joutuvat hidastamaan paitsi mutkiin, myös vaihteisiin, sillä jostain syystä kaikki järjestelmän vaihteet ovat matalauraisia. Yksilinjaisessa järjestelmässä vaihteita ei onneksi ole kovin paljon, puolenvaihtoraiteita on muutama. Lisäksi Boulevard Pepiniérellä on vaihteet valmiina kakkoslinjan haaraa varten - rata ei ole vielä rakenteilla (kuva). Perinteistä raitiorakentamista edustaa myös keskustaan rakennettu varakääntölenkki - tilaa kolmannelle kääntöraiteelle ei keskustan pysäkeillä ole, joten saman asian ajaa perinteinen muutaman korttelin kiertävä silmukka. Sekin on tehty kokonaan omille kaistoilleen, vaikka on vain varayhteys. Ehkä siitä tulee aikanaan kakkoslinjan päätesilmukka. Sekakaistaa raitiovaunuilla ei ole missään, mutta omat kaistat ovat paikoitellen ranskalaisittain kapeita. Senian keskustassa ratikka kulkee raitiokävelykatua, ja siellä autoliikennettä on jonkin verran, vaikka se kiellettyä onkin. Pysäkeillä on sivulaiturit, vain parissa paikassa on keskilaiturit.




Järjestelmä tuntuu vielä olevan käyttöönottovaiheessa. Kaikissa risteyksissä on liikennevalot, mutta vain parissa paikassa ne ovat toiminnassa. Liikenteenohjaajat varmistavat, että vaunu pääsee risteyksistä läpi pysähtymättä. Silti kuljettajat ajavat risteyksiin hyvin hiljaa ja lähes pysäyttävät vaunun ennen risteystä. Kuljettajan lisäksi vaunussa on muutakin henkilökuntaa, satunnaisesti lipuntarkastajia (jotka myös myyvät kertalippuja, sakkoja ei jaeta) sekä jonkinlaisia valvojia, jotka vain matkustavat vaunujen kyydissä. Mahtavatko valvoa matkustajia, kuljettajaa vai vaunua?
Vaunut kulkevat 10 min vuorovälillä. Joidenkin tietojen mukaan liikennettä on päivittäin klo 5-23, mutta aikatauluja ei ole julkaistu. Staattinen informaatio on muuten kunnossa; pysäkeillä ja vaunuissa on selkeät linjakaaviot ja pysäkkien nimet ovat selkeästi näkyvissä. Elektroninenkin info toimii: vaunuissa on pysäkkinäytöt ja kuulutukset kertovat seuraavan ja päätepysäkin arabiaksi ja ranskaksi. Pysäkeillä on myös minuuttinäytöt.
Kertalipun hinta on 40 dinaaria= eurosenttiä, 10 kertalipun nippu maksaa 320 dinaaria. Lippuja saa ostaa jokaisen pysäkin läheisyyteen pystytetyistä lipunmyyntikopperoista (kuva). Liput leimataan vaunuissa.
Varikoita on kaksi, yksi kummankin päätepysäkin läheisyydessä. Itäinen päätepysäkki on ainakin toistaiseksi keskellä ei-mitään ja vaunun henkilökunta oli kovasti kummissaan oudosta ranskaa puhumattomasta eurooppalaisesta, joka välttämättä halusi matkustaa sinne asti. Eivät sentään estäneet.
Oranissa oli raitiotie myös 1898-1950.

Nostetaan tämä ylemmäksi vaikka kinkunsulatusvideoksi: Elokuvasta Onnellinen ministeri (Toivo Särkkä 1941, musiikilla höystetty kepeästi kulkeva hulluttelu) kohtaus: laulu "Raitiovaunussa", esittää Tauno Palo. (YouTube; ainakin flv media player)
Laulussa mainitaan "asema". Tuolloin oli asemia ja pysäkkejä. Asema erosi pysäkistä siinä, että asemalla pysähdyttiin aina, oli tarvetta tai ei.

Alger 26.12. Kuvat © Daniel Federley:
"Tapaninajelua" Algerissa.
Ranskalainen Pohjois-Afrikka on saamassa osansa Alstomin maailmanvalloituksesta nyt, kun Ranska pikku hiljaa saavuttaa raitioteiden suhteen saturaatiopisteen. Algerian pääkaupungissa Algerissa avattiin ranskalaistyyppinen moderni raitiotie vuonna 2011. Sittemmin linjaa on jatkettu ja se käsittää nyt 28 pysäkkiä, tosin matkustajat poistetaan jo 27. pysäkillä ja viimeinen pysäkinväli itäiselle päättärille ajetaan tyhjänä. Jatko itään päin on rakenteilla - ehkä matkustajaliikenne Mimouni Hamoudin pysäkille alkaa jatkeen käyttöönoton yhteydessä.

Ranskalaisten toteuttama raitiotie on pääosin kuin minkä tahansa ranskalaiskaupungin ratikka. Pitkät, 7-osaiset ja 44-metriset Citadis 402-vaunut pullistelevat väkeä ruuhka-aikaan. Vaunuissa on 78 istumapaikkaa ja tilaa 224 seisojalle. Vuoroväli on tiheimmillään n. 3 min, viikonloppuisin n. 8-10 min, joskaan aikatauluja ei nähtävästi ole missään julkaistu. Afrikkalaismausteita on mukana muitakin: staattinen informaatio on 2,5 vuodessa ehtinyt koko lailla kulua pois, joten vain harvalla pysäkillä on enää linjakaaviota tai pysäkin nimeä jäljellä, ne kun ovat olleet tarroja. Sama koskee vaunuissa olevia linjakaavioita. Elektroninen info sen sijaan vaikuttaa toimivan hyvin. Raitiotielle on varatu omat leveät kaista-alueet, joille autot eivät eksy, mutta surkeiden jalankulkuolosuhteiden vuoksi kaupunkilaiset käyttävät kiskoalueita jalkakäytävinä, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Kuljettaja käyttääkin kelloaan ahkerasti. Autoilijat eivät juuri kunnioita liikennevaloja, minkä vuoksi lähes jokaisessa risteyksessä on vähintään yksi poliisi ohjaamassa liikennettä ja varmistamassa valoetuuksin varustetun ratikan häiriöttömän kulun. Joskus ratikka soittaa vielä torveakin poliisimiehen tueksi. Autoruuhkat ovat kaupungissa arkipäivää, joten ratikka voittaa henkilöauton sekä nopeudessa että luotettavuudessa.

Tiivistä "lauantai"tunnelmaa.
Raitiolinja on jaettu kolmeen maksuvyöhykkeeseen, ja matka maksaa vyöhykemäärästä riippuen 20, 40 tai 50 dinaaria=eurosenttiä. Vaihto-oikeudettomia kertalippuja myydään pysäkkien lipunmyyntikioskeissa. Ne mainostavat myös valikoimasta jo poistunutta kymmenen matkan sarjalippua. Matkaliput leimataan pysäkin leimauslaitteessa ennen vaunuun nousemista. Matkalippujen tarkastajat liikkuvat usean hengen partioina ja lähinnä leimaavat lippuja - ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että suuri osa matkustajista pitää leimaamatonta lippua taskussaan ja se leimataan vasta tarkastajan sattuessa kohdalle.
Alstom on rakentanut raitiotiet viime vuosina myös Casablancaan ja Rabatiin Marokossa sekä Oraniin ja Constantineen Algeriassa. Algeria on kaavaillut lisäksi investoivansa yli neljä miljardia euroa yhteensä 14 raitiotiehankkeeseen nykyisten kolmen, jo käytössä olevan järjestelmän lisäksi. Pohjois-Afrikassa on ennestään raitioteitä Tunisissa Tunisiassa sekä Kairon Heliopoliksessa ja Aleksandriassa Egyptissä.

HKL:n joulutervehdys yhdistyksellemme

tram-info

Madridin eteläpuolella, lähijunalinjan pääteasemalla, sijaitsee Parlan kaupunki (124 000 asukasta). Parlassa on vuonna 2007 käyttöönotettu raitiotie. Rengaslinjalla on 15 pysäkkiä. Keskuspysäkki on kaupungin keskustassa lähijuna-asemalla ja raitiovaunun reitti kattaa lähes koko kaupungin. Linjalla on arkisin n. 20 000 matkustajaa. Vuoroväli on ruuhkassa 7 ja päivällä 10 minuuttia, kierrosaika 30 min. Kierrosaikaan sisältyy 2-3 minuutin ajantasaus "päätepysäkillä". Vaunut ovat Alstomin kaksisuuntaisia Citadis-vaunuja, viisiosaisia moninivelvaunuja. Vaunut ovat samanlaisia kuin Madridin raitiovaunut. Kunkin telin päällä on 16 istumapaikkaa, telittömissä vaununosissa istuimia on 3 ja muu tila on varattu seisomapaikoiksi.
Raitiotie on toteutettu nykyaikaisesti. Vaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä. Risteyksissä autoja ohjataan valo-ohjauksella, jossa liikennevalot ovat tavallisesti keltavilkulla ja suojatiet ovat valo-ohjaamattomia. Raitiovaunun lähestyessä autoille syttyy punainen valo ja raitiovaunun opastimeen ajolupa (pystyviiva). Tavalliset liikennevalot on vain parissa paikassa.
Rengasmuodosta on otettu kaikki hyöty irti. Lähijuna-asemasta katsoen kauimpana sijaitsee asumalähiö ja siellä eri suuntien vaunut kulkevat eri katuja pitkin noin 250 m etäisyydellä toisistaan (ks. linjakaavio), jolloin ne kattavat lähiöalueen hyvin. Koska matka-aika asemalta ja keskustasta tänne on suunnilleen sama kulkipa kumpaan suuntaan tahansa, voi matkustaja sekä meno- että paluumatkalla valita omaa kotitaloaan lähinnä olevan pysäkin tai halutessaan hypätä keskustassa ensin tulevaan vaunuun ja mahdollisesti kävellä hiukan pidemmän matkan perillä. Rengas esitetään kaikilla pysäkeillä havainnollisesti ja pysäkeillä luetellaan erikseen kulkusuunnittain pysäkkien nimet, jolloin matkustaja löytää helposti oikean kulkusuunnan vaunun, kunhan tietää määränpääpysäkkinsä nimen. Renkaan hintana on reilu kilometri rataa rakentamattoman alueen halki, mutta palvelutasomielessä ratkaisu on erinomainen. Rakentamattomalle alueelle suunnitellaan toista yhteisasemaa lähijunan kanssa.
Raitiolinjaa liikennöi Parlan kaupunki itse eikä se kuulu Madridin alueen lippujärjestelmään. Kertalippuja (1,30 €) ja 10 matkan lippuja (8,50 €) saa ostaa pysäkkien automaateista. Madridin alueen lippujärjestelmän vyöhykkeen B2 kuukausiliput kelpaavat kuitenkin raitiolinjalla. kuvat 23.12. © Daniel Federley

HKL 164 mainostaa nyt Elixiaa.

Joulun odotuksen kuva:
HKL 1 vuorossa 57 Kalevankadulla saapumassa päätepysäkille 24.12.1972. Vakiovaunu HKL 27 lienee huollossa, korjauksessa.
Oli yhtä lumeton joulu silloin, kuin nyt näyttää tulevan.
Kuva on otettu päivällä. Mutta tuohon aikaanhan Helsingin joukkoliikenne keskeytyi jouluaattona myöhäisiltapäivästä muutamaksi tunniksi (oliko neljä tuntia), ja alkoi illalla uudelleen!

Uutiset, sivu 2

Sulje uutisikkuna