SRS: Liikenneuutiset 2013, sivu 3

Dallasin joukkoliikenteen runko muodostuu 1990-luvulla avatusta ja jatkuvasti laajennettavasta raitiotiestä, jota bussiliikenne täydentää. Raitiovaunut kulkevat keskikaupungin ulkopuolella useimmiten eristettyjä rautatiemäisiä väyliä pitkin. Bussit ovat hitaita, pysähtyvät usein ja kulkevat harvoin. Museoraitioliikennettä Dallasissa: museolinjan kuljettaja. Museoraitiovaunu Green Dragon vuodelta 1913 Allen Streetin ja McKinney Avenuen risteyksessä. Työn alla olevia kunnostushankkeita museoraitiotietä ylläpitävän vapaaehtoisjärjestön raitiovaunuhallissa.
Kuvat 30.6. © Daniel Federley

Kiveystöiden vuoksi raitiolinjat 4, 4T ja 7B ajavat poikkeusreittiä 1. - 14.7. Poikkeusreitti on - Mannerheimintie - Kaivokatu - Mikonkatu - Aleksanterinkatu -, ja vain tässä ajosuunnassa!
Ruoholahden sillan peruskorjauksen vuoksi raitiolinja 8 ajaa poikkeusreittiä eikä liikennöi Ruoholahdessa heinäkuussa. Reitti heinäkuun ajan Töölöstä Apollonkadun pysäkiltä on Runeberginkatua, Arkadiankatua ja Mannerheimintietä Kolmikulmaan. Raitiovaunua korvaava bussi 8X kulkee Jätkäsaaren ja Apollonkadun välisellä osuudella.
Raitiolinjat 3B ja 3T ajavat poikkeusreittiä 1.7. alkaen noin viikon ajan:
Linja 3B ajaa Hakaniemestä Liisankadun, Kauppatorin ja Etelärannan kautta Perämiehenkadulle. Mannerheimintie, Bulevardi ja Fredrikinkatu jäävät ajamatta.
Perämiehenkadulta Hakaniemen suuntaan 3B ajaa Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Kaivokadun kautta.
Linja 3T jatkaa Olympiaterminaalilta Perämiehenkadulle.
Raitiolinjat palaavat normaalireiteilleen Fredrikinkadun ja Punavuorenkadun risteyksessä tehtävien kaapelitöiden valmistuttua noin viikon kuluttua.
Raitiolinjat 3T, 4, 7A ja 7B ajavat poikkeusreittiä lauantaina 29.6. noin klo 12.45–13.45 Helsinki Pride -kulkueen vuoksi. Kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta noin klo 13 ja kulkee reittiä Senaatintori–Unioninkatu–Aleksanterinkatu–Mannerheimintie–Hakasalmenpuisto.
Raitiovaunujen poikkeusreitit lauantaina 29.6. noin klo 12.45–13.45:
Raitiolinja 4 ajaa Aleksanterinkadun sijasta Kruununhaan kautta.
Linjat 7A ja 7B ajavat Kaivokatua ja Kaisaniemenkatua pitkin, Aleksanterinkatu ja Snellmaninkatu jäävät pois reitiltä.
Raitiolinja 3T ajaa Etelärantaan Mannerheimintien, Bulevardin, Fredrikinkadun, Laivurinkadun ja Tehtaankadun kautta. Etelärannasta kohti Eläintarhaa se ajaa Kruunuhaan kautta tunnuksella 3B reittiä: …Katriinankatu – Snellmaninkatu – Liisankatu – Unioninkatu.

Kiskopyörillä varustettu nostolava-auto HKL (ehkä 15xx). Numeroa ei ole. Saadun tiedon mukaan kiskoilla on kuljettu työtehtävissä. Virroittimessa on mittalaite, jolla voidaan mitata ajolangan sik-sak -liikkeen riittävyys. Raivausauton HE 125 vara-auto H 55 (entinen raivausauto). Tällä on oma tallipaikka Koskelassa. Raivausauto HE 125 ja H 55 sulkivat Kustaa Vaasan tien kun HKL 401:n kuljetus saapui ja peruutti Koskelan hallialueelle. Sinivilkut vilkkuivat vaikka kuvassa ei näy.

Philadelphia. Kaupunki on yksi niitä harvoja USA:ssa, joka ei koskaan lakkauttanut raitioliikennettään. Linjalla 15 kulkevat edelleen PCC-vaunut vuodelta 1947, tosin sisustukseltaan täysin nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi uudistettuina. Muun muassa tehokas ilmastointi löytyy. Linja 15 muutettiin busseille v. 1992 ja palautettiin raitiolinjaksi 2005. Lisäksi kaupungissa on osin tunnelissa kulkevia raitiolinjoja, joita liikennöidään japanilaisvalmisteisin neliakselisin vaunuin 1980-luvun alusta. Kuva 21.6.2013 © Daniel Federley, Girard Street.
Southeastern Pennsylvania Transportation Authority (SEPTA) (Wiki).

Siemens on palauttamassa ensimmäiset automatisoidut metrojunat (M100) HKL:lle sovitusti elokuun alkuun mennessä. HKL on katsastanut junia viime viikon lauantaista lähtien. Katsastuksissa varmistetaan, että junat ovat turvallisia kun ne palaavat kuljettajan ohjaamina matkustajaliikenteeseen.
Uutisointi junien katsastuksissa esiintyneistä ongelmista on ollut ennenaikaista. Muutamat asiat, kuten ovien toiminta, hätävalaistus sekä hätäjarrupiirit ovat modifioinnin myötä suunnitellusti erilaiset kuin aiemmin, ja tämä ilmeni katsastuksen alkuvaiheessa poikkeamana.
Tällä hetkellä katsastukset etenevät suunnitelmien mukaisesti ja saataneen päätökseen ensi viikolla. HKL:n katsastusten lisäksi ulkopuolinen turvatarkastaja TÜV Rheinland varmistaa vielä junien turvallisuuden heinäkuun aikana.
Junat voitaneen ottaa matkustajakäyttöön suunnitelmien mukaisesti 5.8.2013.

SR:n pikkuruotsalaisjuna Snellmaninkadulla Helsinki-päivän (12.6.) arkiliikenteessä. Kuva © Jorma Rauhala.
Kesän poikkeusliikennettä se on tämäkin. SR 50 menossa Aleksanterinkatua "väärään" suuntaan Liisankadun töiden vuoksi. Tunnin myöhästyminen puolestaan taisi johtua ylikuumentuneista vastuksista. Kuva 15.6. © Teemu Ikonen.
Hauskaa juhannusta ("webm").

Kylmän sodan raitiovaunu.
Mitä tapahtui Helsingissä kylmän sodan aikana? Torstaina 27.6. on luvassa kylmää kyytiä, kun ratikkaseikkailu kylmän sodan Helsinkiin käynnistyy. Ratikkakierroksella kuullaan Helsingin vaiheista kylmän sodan keskellä, idän ja lännen välissä. Ylioppilasteatterin näyttelijät dramatisoivat historialliset kohtaukset.
Ratikkakierroksia järjestetään kaksi, klo 11 ja klo 14.30. Kierrokset ovat ilmaisia, mutta niille on rajoitettu määrä lippuja.

Hakaniemen pysäkkialueen kunnostustyöt ovat siirtyneen II-vaiheeseen. Tiistaina 18.6 liikenne kulki Hämeentien puolelta. Eläintarhanlahden puolella oli kiskot jo revitty ja niitä polttoleikattiin paloiksi.
Kuva 18.6. © Teemu Ikonen.

Hietaniemessä 26.6.; 28.6. ja 29.6. järjestettävän rock the beach -tapahtuman vuoksi ajetaan linjalla 3T lisävuoroja.
Lisävuorot tunnuksella 3X ajetaan reitillä Kauppatori – Kamppi – Ooppera – Töölön hallipiha n. klo 22.30–1.30.
19.6.2003 vaunu 164 linjalla 4 ja ilmeisesti myös 4T:llä.

Raitiolinja 10 ajaa Kolmikulmaan noin viikon 24.6. alkaen
Johanneksen kirkon kohdalla tehdään kaapelointitöitä ma 24.6. alkaen noin viikon ajan. Raitiolinja 10 ei pääse ajamaan Tarkk'ampujankadun päätepysäkille, vaan kiertää Mannerheimintieltä Bulevardin ja Yrjönkadun kautta Kolmikulmaan tilapäiselle päätepysäkille.

Hakaniemen raitiovaunupysäkkien uudistuksen toinen vaihe käynnistyy 17.6. Eläintarhanlahden puoleisella pysäkkialueella ja raitiolinjat siirtyvät ajamaan Hämeentietä.
Poikkeusjärjestely kestävää syyskuun loppuun.
- linjat 1, 1A - Hakaniemi - Hämentie - Mäkelänkatu -.
- linja 3B - Hakaniemi - Hämeentie - Helsinginkatu - Läntinen Brahenkatu -.
- linja 9 - Hakaniemi - Hämeentie - Helsinginkatu - Läntinen Brahenkatu - Sturenkatu - Aleksis Kiven katu - .

Elokuvasta Onnellinen ministeri (Toivo Särkkä 1941, musiikilla höystetty kepeästi kulkeva hulluttelu)kohtaus: laulu "Raitiovaunussa", esittää Tauno Palo. (YouTube; ainakin flv media player)

Hakaniemen pysäkkialueen uudistustyöt siirtyvät kakkosvaiheeseen maanantaina 17.6. Sörnäisen väliaikaiset pysäkit odottavat jo liikenteen alkamista Helsinginkadulla. Sivumennen sanoen laituriratkaisu näyttää huomattavasti fiksummalta kuin Arabian vastaava. Kuva 14.6. © Teemu Ikonen.

Viikonvaihteessa 14.6.-16.6. linjan 7A/7B poikkeusreittejä ei poikkeuksellisesti oltu ohjelmoitu livaan vaikka se on nykyisin ollut hyvänä tapana pienemmissäkin ennalta tiedetyissä poikkeuksissa. Linjojen määränpääksi ilmoitettiin siis Senaatintori ja pysäkkinäyttö näytti kiltisti normaalireitin pysäkit ellei kuljettaja huomannut asettaa järjestelmää poikkeusreitti-tilaan. Perjantai-iltana 1A:n viimeisillä vuoroilla on kaiketi ollut sama ongelma.

Liisankadun uusi elementti oli hyvällä mallilla lauantaina iltapäivällä 15.6. Kuva © Teemu Ikonen.

13.6. aamuruuhkien sisäänajojen aikaan testattiin akselioikosulkumittauslaitteen toimivuutta. 6 vihreää nuolta ilmestyi laitteen näytölle, kuten pitääkin. Laite on Kustaa Vaasan tien loppupäässä ja paikalla on 20 km/h nopeusrajoitus.

Sörnäisten perinteisellä paikalla Helsinginkadun puolella oleva tilapäispysäkki lienee pystytetty kuluvalla viikolla (havainto 14.6.) Pysäkkinumerotkin ovat perinteiset 0351 ja 0352 mutta uutta on itse koroke: sen päällys- ja reunamateriaalina on kohokuvioiset harmaat metallilevyt vanhan mallisen asfalttitäytteisen metallikehikon sijaan. Pysäkkiä käyttävät linjat 3B (myöh. 3) ja 9.
14.6. aamuyhdeksän jälkeen Vallilaan saapui rekkakuljetuksella jokin kolmiosainen vaunu, epäilemättä Saksasta. Vaunun numero jäi valitettavasti pimentoon, mutta on saattanut olla 60.

Unioninkadulla Liisankadun risteyksessä vaihdetaan kiskoja 14.- 16.6. Työt alkavat perjantaina 14.6. klo 18.00 ja päättyvät maanantaiaamuun mennessä.
Linjat 1A, 7A ja 7B ajavat Kaisaniemenkadun kautta Mannerheimintielle, josta linja 1A ajaa Bulevardin kautta Perämiehenkadulle ja takaisin.

Viimeinenkin välipalalla pidennettävä 1-sarjan nivelraitiovaunu, nro 61, lähti Saksaan 10.6.2013. Muut vaunut ovat 34, 37, 38, 49, 50, 60, 62, 63 ja 68, joista 34, 38 ja 63 ovat jo MLNRV1-vaunuina liikenteessä.
NRVI -vaunut 31, 35, 36, 39, 43, 45, 47, 48, 51, 53 on peruskorjattu 1995 (HKL 51), 1998...2004, mutta ei sen jälkeen. Nämä lienevät ensimmäisiä poistettavia kotimaisia nivelvaunuja, ehkä vaunua 31 lukuun ottamatta ("webmaster").

Kaapelitehtaalla esillä ollut maketti "HKL400" siirrettiin 12.6. sisälle Koskelan halliin. Sitä käytetään simulaattorina kuljettajakoulutuksessa.
Uusiinkin kilpilautteistoihin saa muinaisia linjoja ja erikoisia yhdistelmiä. Kuva Koskelan varikolla 12.6.2013.

Helsingin kaupunginhallitus 10.6.: Liikenne- ja viestintäministeriön selvityspyyntö Helsingin ja Espoon kaupunkiraitiotien (Raide-Jokeri) suunnittelutilanteesta. Ehdotuksen mukaan.
Otteita: Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keväällä kaupungin strategiaohjelman 2013-16 käsittelyn yhteydessä, että Raide-Jokerin toteutusta pyritään kiirehtimään. Tavoitteena on saada rata valmiiksi ja liikenteelle viimeistään vuosina 2020-2022...

Hakaniemen raitiovaunupysäkkien uudistuksessa käynnistyy toinen vaihe maanantaina 17.6. Työt alkavat Eläintarhanlahden puoleisella pysäkkialueella ja raitiovaunut siirtyvät ajamaan Hämeentietä. Poikkeusjärjestelyt kestävät syyskuun loppuun.
Töiden toisessa vaiheessa raideyhteys Hakaniemen torilta Ympyrätalon ja Porthaninkadun suuntaan suljetaan, joten raitiolinjat 1, 1A, 3B ja 9 ajavat poikkeusreittejä Hämeentien kautta. Kaikki linjat pysähtyvät Hakaniemen torin puoleisilla pysäkeillä, joille kulku on edelleen vain alueen eteläpäästä.
Linjat 3B ja 9 kiertävät omille reiteilleen Helsinginkadun ja Läntisen Brahenkadun kautta. Helsinginkadulle lähelle Hämeentien risteystä tulee raitiovaunuille tilapäinen pysäkkipari. Poikkeusliikennekartta.
Linjat 1 ja 1A ajavat Hämeentietä Mäkelänkadulle.
Kalliossa ja Sturenkadulla ei ole raitioliikennettä. Lisäksi linjan 9 reitiltä jää pois Fleminginkadun osuus ja osa Aleksis Kiven katua. Hakaniemestä pääsee Karhupuistoon arkisin ja lauantaisin liikennöivällä bussilla 51.
Poikkeusjärjestelyt Hakaniemessä kestävät pysäkkialueen töiden valmistumiseen eli syyskuun loppuun saakka.
Ratatyöt Vantaankosken radalla alkavat maanantaina 17.6. Kannelmäen ja Myyrmäen välillä. Töiden vuoksi Myyrmäessä ja Malminkartanossa on koko kesän käytössä vain yksi raide. M-junat ajavat 20 minuutin välein koko kesäliikenteen ajan 17.6.–11.8. Lauantai- ja sunnuntaiaamuisin vuoroväli on 30 minuuttia. Heinäkuun 11.–17. päivä junaliikenne on kokonaan poikki Pohjois-Haagan ja Vantaankosken välillä ja M-junat korvataan busseilla.
Radan päällysrakenne uusitaan Kannelmäki–Myyrmäki-rataosuudella. Myös Suomen toiseksi pisimmän rautatiesillan, Piijoen ratasillan, vesieriste uusitaan. Työt ovat osa Huopalahti–Vantaankoski-hanketta, jossa rataa peruskorjataan vuosina 2010–2014. Ratatyöt tehdään vilkkaan kaupunkiliikenteen ehdoilla ja tiiviisti asutetulla alueella.

Helsingin uuden raitiovaunun roll out-tilaisuus on Transtechin tehtaalla Otanmäessä ja iltatilaisuus Kajaanissa 13.6.

Tässäpä viikonlopun kuva.
Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta 1952 – 3. elokuuta 1952) ovat käynnissä.
Kuvassa vasemmalla on USAlainen kymmenottelija Bob Mathias ja englanniksi. Kaksinkertainen olympiavoittaja (Lontoo - Helsinki), ja mitä kaikkea muuta. Oikean puoleinen urheilija on valitettavasti tuntematon. Ei voi Mathiakseltaan kysyä, koska hän on kuollut vuonna 2006.
Pysäkki lienee ajankohta huomioon ottaen nimeltään Postitalon pysäkki. Kuvassa juuri Olympialaisten aikaan käyttöön otettu pysäkkikilpityyppi. Taustan risteyksessä myös juuri käyttöönotetut liikennevalot.
Kaivokadulta Mannerheimintielle on juuri kääntynyt Jenkki+ASEA-juna rengaslinjalla 7(A).

Tuon mallinen virroitin on muistaakseni "museovaunuissa" HKL 91 ja "HRO 165". Kuva © luvalla Suomen urheilumuseo.

Näin syntyy Helsingin uusi raitiovaunu Transtechin tehtaalla Otanmäessä. YuoTube
Iso osa viedeosta ja ohjaamokuva VR:n Edo-vaunuista ;).

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta 6.6. : Automaattimetron tilannekatsaus. Kampin metroaseman hissien uusimisesta ja huollosta päättäminen. Metroasemilla olevien liukuportaiden ja hissien kunnossapidon tilaaminen. Kaikki ehdotuksen mukaan.

Helsinki Samba Carnaval -kulkue vaikuttaa raitiovaunuliikenteeseen lauantaina 8.6. Raitiolinjat 3B, 3T, 4, 4T, 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä kulkueen aikana noin klo 15–18.
- Raitiolinja 3T ajaa Simonkadulta Mannerheimintien, Bulevardin, Fredrikinkadun, Laivurinkadun ja Tehtaankadun kautta Kaivopuistoon. Kaivopuistosta kohti Eläintarhaa ajetaan tunnuksella 3B Kruununhaan kautta reittiä Katriinankatu – Snellmaninkatu – Liisankatu – Unioninkatu. Kulkueen aikana kolmoset liikennöivät eteläisessä Helsingissä vain yhteen suuntaan.
- Linjat 4 ja 4T kulkevat Aleksanterinkadun sijasta Rautatieaseman, Kaisaniemenkadun ja Kruununhaan kautta.
- Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat Kaivokatua ja Kaisaniemenkatua pitkin, joten Aleksanterinkadun ja Kruununhaan reittiosuudet jäävät ajamatta.

Viikonlopun kuva. Helsinginkatu 20.6.1941. Taustalla Brahis ja Aleksis Kiven koulu. Maisemat ovat jonkin verran muuttuuneet (Urheilutalo...).
Siinä painaa Jenkki + ASEA:n perävaunu linjalla 8. Sama linja kulkee edelleen saman paikan ohi yli 70 vuotta myöhemmin. Kuva: SA-kuva, osasuurennos.

Kuten aiemmin on ilmoitettu, aloittaa avoperävaunu liikenteen museolinjalla 1.6.2013.

Kolmoset poikkeusreiteillä kahtena yönä 2.–4.6.
Kaisaniemessä vaihdetaan kiskoja kahtena yönä sunnuntain ja tiistain välillä. Työt aiheuttavat raitiovaunujen yöliikenteeseen poikkeuksia yhteen suuntaan kerrallaan.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 24 alkaen linja 3B ajaa Hakaniemestä Kruununhaan kautta Eiraan. Kaisaniemenkadulla ja Kaivokadulla on raitioliikennettä vain Hakaniemen suuntaan. Bulevardilla ja Eirassa raitiovaunut ajavat vain suunnassa Kauppatori–Eira–Bulevardi.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä klo 24 alkaen linja 3T ajaa Simonkadulta Mannerheimintien ja Bulevardin kautta Eiraan. Kaisaniemenkadulla ja Kaivokadulla ajetaan silloin vain Rautatieasemalle päin. Bulevardilla ja Eirassa raitioliikennettä on vain suunnassa Bulevardi–Eira–Kauppatori.

29.5.: Ratikkarock tarjoaa rokkia, rauhaa ja ratikoita
Ratikkarock starttaa kesän keskiviikkona 29. toukokuuta kello 16-20 Espan lavalla ja rokkiratikassa. Kesätunnelmaan voi virittäytyä nauttimalla musiikista ratikkakierroksilla ja Espan lavalla, tutustumalla lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan, kokeilemalla kullanhuuhdontaa tai vaikka lypsämällä lehmää!
Spårakierrokset kello 17-19. Kulttuuriratikka kiertää 10 min. ja on paikalla osan aikaa. Pysäkki on Espan lavan vieressä (Kauppatorin pysäkki).

Viikonlopun kuva. Kuvateksti: Joku harva ihminen liikkuu hälytyksen aikana kadulla. Helsinki 1941.07.01.
Kaksi raitiojunaa on pysäytetty ilmahälyytyksen vuoksi. Vaunuhenkilökunnan tehtäviin kuului johdattaa matkustajat lähimpään ilmasuojaan. Vaunut jäivät omiin oloihinsa. Niinkin saattoi käydä, että johonkin mäkeen jätetty vaunujuna lähti liikkumaan alamäen suuntaan, kun ilmajarrujen paine oli laskenut. Käsijarrua ei kuljettaja ollut saanut tarpeeksi tiukkaan. Tuollaiset tapaukset mainitaan nimenomaan naiskuljettajien yhteydessä.
Jatkosota alkoi, kun puna-armeijan ilmavoimat pommitti 25. kesäkuuta 1941 Helsinkiä. Seuraavana päivänä Suomen ja Saksan maajoukot aloittivat maahyökkäyksen.
Selvästi näkyy perävaunu HRO 364, Linke-Hofmann-Werke AG, Breslau 1940. Moottorivaunu voisi olla sarjasta HRO 413-421, SAT / AEG 1941. Vastaan on ollut tulossa pikku-ruotsalainen + Kummer-perävaunu. Kuva: SA-kuva. (Kommentti: "webmaster".)

Vaunuyhdistelmä SR50+233 oli koeajolla keskiviikkoiltana 22.5. Reitti oli Koskela-Paavalin silmukka-Käpylä-Koskela. Juna on ajokelpoinen, mutta perävaunun jarrut vaativat edelleen säätöä. Kuva © Daniel Federley

Poikkeusreittejä maanantain ja tiistain 27.-28.5. välisenä yönä
Forumin edessä tehdään kiskotöitä joiden vuoksi ratikat ovat maanantain ja tiistain välisenä yönä klo 24 jälkeen poikkeusreiteillä.
Linjat 4 ja 4T ajavat Katajanokan suuntaan Kaivokadun ja Mikonkadun kautta. Munkkiniemeen päin neloset kulkevat tavanomaista reittiään.
Linja 3B kulkee Hakaniemestä Kruununhaan kautta Kauppatorille ja Olympiaterminaaaliin, josta se jatkaa tunnuksella 3T Fredrikinkadun ja Bulevardin kautta Simonkadulle. Kolmosilta jää yöllä Eiran lenkki ajamatta suunnassa Bulevardi – Fredrikinkatu - Kauppatori – Mikonkatu - Rautatientori. Myöskään Kaisaniemenkadun pysäkeiltä ei ole liikennettä Rautatieaseman suuntaan.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 23.05.2013. esityslista. Päätöstiedote. mm: HKL:n investoinnit vuosina 2014-2018. Vuosien 2014-2018 suurin yksittäinen investointikohde on uudet metrovaunut, joita tarvitaan Länsimetron liikennöintiä varten. Muita suuria investointikohteitaovat uudet raitiovaunut, automaattimetron investoinnit, uusi Koskelan raitiovaunuvarikko, Jokeri 2 ja raitioratakorjaamon uudisrakennus. Lisäksi raitioratojen peruskorjauksiin ja uusien rataosuuksien rakentamiseen on varattu yhteensä 74,6 milj. euroa ja metroasemien peruskorjauksiin yhteensä 52,7 milj. euroa vuosille 2014-2018.
Vuoden 2014 suurin yksittäinen investointikohde on Jokeri 2, johon on budjetoitu 15,0 milj. euroa. Muita suuria kohteita ovat metrovarikon kehittäminen, raitioratakorjaamon uudisrakennus, Hakaniemen ja Myllypuron metroasemien peruskorjaus, raitioratojen peruskorjaukset ja uudet metrovaunut.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin uusi raitiotieratakorjaamo tulee metrovarikon alueelle. Tämä liittynee Koskelan varikon laajentamissuunnitelmaan ("webm")

Raitiolinjalla 4T on lisälähtöjä Katajanokan terminaalilta pe 31.5., su 2.6. ja su 9.6. Lisälähtöjen aikataulut on sovitettu yhteen Viking Linen Tukholman laivojen poikkeavien saapumisaikojen kanssa.
Linjan 4T lisälähdöt Katajanokan terminaalilta
perjantaina 31.5. klo 13.45 ja 13.55
sunnuntaina 2.6. klo 13.45, 13.53 ja 14.00
sunnuntaina 9.6. klo 11.33. ja 11.38. Lisäksi klo 11.10 saapuvan Tukholman aluksen matkustajia palvelee normaalin aikataulun mukainen 4T:n lähtö klo 11.28 Katajanokan terminaalilta Munkkiniemeen.

Puotilan metroasemalle uusia pyöräkatoksia
Sörnäisten asemalla kokeillaan pyöräilypalveluiden merkitsemistapoja
Puotilan metroasemalle rakennetut uudet polkupyörien säilytyskatokset on otettu käyttöön. Uudet katokset tarjoavat polkupyörille suojaisan ja valaistun säilytysalueen, jossa on runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä.
Puotilan aseman pyöräkatokset on pilottikohteena laajemmassa polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämishankkeessa. Pyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen on Helsingin ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien sekä VR:n ja Liikenneviraston yhteishanke, jonka tavoitteena on tarjota polkupyörille turvallisia ja sääsuojattuja säilytystiloja. Hankkeessa HKL on kehittänyt uudenmallisen pyörätelineen sekä polkupyöräkatoksen ja toteuttaa niiden pilottikohteet. Uusia katoksia ja pyörätelineitä rakennetaan lähivuosina muillekin metroasemille peruskorjausten yhteydessä.
Pyörien liityntäpysäköinnin kehittämishankkeessa kokeillaan myöhemmin myös uudentyyppistä lukittavaa pyöräsäilytyskaappia, jossa kaapin saa käyttöönsä matkakortilla.
Pyöränkuljetusta metrossa kehitetään
Sörnäisten metroasemalla on meneillään kokeilu pyöräilypalveluiden merkitsemistavoista. HKL ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet kokeilun ajaksi kahteen Sörnäisten metroaseman portaikkoon pyöräluiskat. Lisäksi kahteen metrovaunuun on merkitty pyöränkuljetustilan sijainti näkyvästi jo ulkokylkeen. Pyörät ohjataan metrovaunun aulatilan toiselle puolelle ja lastenvaunut sekä pyörätuolit toiselle puolelle.

Viikonlopun kuva ja pysytään SA-kuvissa. Pysäkin nimi ei ole Erottaja.“Erottaja” on linjojen ajosuunta. Taaempana on Vitosen pysäkki, jossa lukee “Aleksanterinkatu”. Siis ajosuunta Aleksanterinkadulle. 19.5. PL.
Olihan tuossa pysäkki vielä 70-luvullakin. En muista milloin se poistettiin.
Taustalla Sokos on rakenteilla ja kuva on otetty 23.6.1941. Kuvateksti on: Sähkösanomia luetaan.
Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse.
Näistä räikeistä rikkomuksista Suomen ulkoministeriö lähetti tiedot ja maininnan, että Suomen tarkoituksena on pysytellä puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedotus vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä. Varmuuden vuoksi se toistettiin vielä kaksi kertaa. Venäjän Helsingissä ollut lähettiläs ei vastaanottanut annettua vastalausenoottia vaan väitti, ettei mitään pommituksia ollut tapahtunut. Seuraavana päivänä venäläiset katkaisivat lennätinyhteydet Helsingin ja Moskovan välillä.
Kuvassa HRO 176 linjalla 5 Arkadia - Katajanokka.
Vaunu on siis HRO 176 / HKL 96, NWF / GE 1925 (toimitettu) - 1966. Vaunusarjalle tehtiin huomattavia ulkonäköön vaikuttaneita muutoksia 1950-luvulla. Kuva: SA-kuva

21.5.2013 on taas sattunut ja tapahtunut: Klo kuuden jälkeen kymppi-linja joutui poikkeusreitille vaihdevian takia. Eli, Ruotsalaisen teatterin edessä oleva kakkos-suunnan vastavaihde alkoi temppuilemaan heti aamuruuhkan ensimmäisinä tunteina. Kympit ohjattiin kääntymään Kolmikulmassa ympäri ja aika tasattiin seisomalla Erottajanmäen alamäessä.
Erottajanmäen alamäessä tasattiin siis aikaa. Kolmikulman vanhalle päättärille saatiin hetkeksi aikaa elämää, kun kympit joutui kääntymään k.o paikassa ympäri. Itse päättärillä ei pystynyt seisoskelemaan, kun toinen autokaista näkyi olevan työmaan peitossa. Ja autot ei myöskään ohi mahtuneet. Kuvat 21.5. © Jukka Lyly.

Raitiolinja 4/4T poikkeusreitillä kolmena yönä 19.–22.5.
Lasipalatsin raitiovaunupysäkeillä tehdään kiskotöitä sunnuntaista 19.5. keskiviikkoon 22.5. öisin klo 24 alkaen. Raitiolinjan 4/4T yöliikenne ajaa poikkeusreittiä Kampin kautta vuoroöinä yhteen suuntaan kerrallaan.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 19.–20.5. sekä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 21.-22.5. raitiovaunut ajavat Munkkiniemen suuntaan reittiä Simonkatu - Fredrikinkatu - Arkadiankatu - Runeberginkatu. Katajanokan suuntaan ajetaan normaalireittiä Mannerheimintiellä.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä 20.–21.5. poikkeusreitti on käytössä Katajanokan suuntaan ajavilla ratikoilla. Munkkiniemen suuntaan ne ajavat silloin normaalireittiä.

Ehdotus Tampereen raitiotien aloituslinjaksi: Sammonkadun, Itsenäisyydenkadun ja Pispalan kautta, Taysista oma linja keskustaan 16.5.2013 kello 10:10
Tampereen modernin kaupunkiraitiotien ensimmäisen linjan reittivaihtoehtojen tarkastelu välillä Hervanta–keskusta–Lentävänniemi on valmistunut. Pari vuotta sitten valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa reitille jäi kolmeen kohtaan vaihtoehtoja. Tämän kevään suunnittelutyön johtopäätöksenä esitetään, että linjauksista valittaisiin Sammonkatu, Itsenäisyydenkatu ja Pispalan valtatie. Näiden vaihtoehtoina olivat Teiskontie, Kalevantie ja Paasikiventie. Tays otettaisiin mukaan omalla raitiotiehaaralla.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsittelee raitiotien reittivalintaa kokouksessaan maanantaina 20. toukokuuta 2013.
Raitiotien suunnittelu on merkittävä kaupunkisuunnitteluhanke, jossa liikenneratkaisujen lisäksi tutkitaan asumisen ja palvelujen kehittämistä hyvän joukkoliikenteen läheisyydessä.Kantavana ajatuksena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Vahvoilla joukkoliikennevirroilla on perusteltua siirtyä bussiliikennettä tehokkaampien joukkoliikennevälineiden käyttöön.
Taysin alue otettaisiin jo aloitusvaiheessa omalla haaralla. Taysin linja tulisi kampus- ja sairaala-alueen sisälle omaa siltaa yli Valtatie 12:n (Kekkosentie-Hervannan valtaväylä), jolloin vältyttäisiin kuormittamasta lisää jo nyt ongelmallista Teiskontietä.
Selvitystyössä tehdyn arvion mukaan tämä kahden linjan ratkaisu maksaisi suunnilleen saman verran kuin vertailun vaihtoehtona ollut linjaus Hervannasta Kissanmaan ja Teiskontien kautta keskustaan päin. Sammonkadun kautta tehtävä linjaus toisi nopeamman yhteyden Hervannasta keskustaan päin. Kissanmaan kautta linjaus olisi noin viisi minuuttia hitaampi. Sekä Hervannasta että Taysin alueelta matkustustarve suuntautuu enemmän keskustaan kuin näiden alueiden välille.
Itsenäisyydenkadun valintaa Kalevantien sijaan tukevat Hämeenkadun kehittämispyrkimykset, hyvä rautatieaseman ja kaupallisen keskustan saavutettavuus, nopeus, suurempi väestöpohja ja Tammelan täydennysrakentamisen suunnitelmat.
Selvitys toisi raitiotien Pispalan valtatielle
Selvitystyön johtopäätösten mukaan raitiotie Pispalan kannaksella tulisi suunnitella Pispalan valtatielle. Pispalan valtatietä kehitettäisiin joukkoliikenteen ja paikallisen ajoneuvoliikenteen väylänä, jossa autot liikkuvat joukkoliikenteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla.
Pispalan valtatien valintaa tukevat mahdollisuus laajentaa raitiotietä Tesoman suuntaan sekä paremmat mahdollisuudet bussien ja raitiotien vaihtojärjestelyihin Vaitinarossa.
Paasikiventien reittivaihtoehdossa on Mustalahden ja Sepänkadun liittymien välisellä osuudella suuria toteutettavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä niin väylän ahtauteen kuin valtakunnallisen rautatien lisäraiteiden tilatarpeisiin liittyen.
Reittivaihtoehtojen selvityksessä tarkasteltiin muun muassa Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoihin liittyen erityisesti niitä paikkoja, joissa raitiotie kohtaisi valtakunnallisia teitä ja rautatiealuetta.
Myös kuntalaiskyselyn tulokset otettiin huomioon. Niissä enemmän suosiota saivat nyt ehdotettava Pispalan valtatien reitti sekä Itsenäisyydenkadun reitti. Yleisökyselyssä painottui myös Taysin alueen ottaminen mukaan ensi vaiheen raitiotiereitille.
Kolmannes joukkoliikenteestä siirtyisi raitiotielle
Raitiotien yleissuunnittelun projekti- ja ohjausryhmien johtopäätös on, että ensimmäiseksi toteutettavan raitiotielinjan on tarkoituksenmukaista tukeutua ensisijaisesti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja palvella asukkaiden nykyisiä liikkumistarpeita. Hervannan suunta on nyt raskaimmin kuormitettu linja-autolinja. Rakentamalla raitiotie ehdotetulle Hervanta–keskusta–Lentävänniemi-linjalle saataisiin jo ensimmäisessä vaiheessa lähes kolmasosa Tampereen sisäisestä joukkoliikenteestä siirrettyä raiteille.
Johtopäätöksenä on, että seuraavan toteutusvaiheen linjoja voidaan suunnitella tulevaisuuden maankäyttöön perustuen. Ensimmäisen vaiheen raitiotielinjan pitää olla teknisesti toteuttamiskelpoinen ja mahdollisimman riippumaton muun liikennejärjestelmän tai uuden maankäytön kehittymisestä. Raitiotien on toimittava tehokkaasti ja taloudellisesti osana kaupungin ja seudun olevaa joukkoliikennejärjestelmää.
Kaupunki teetti reittisuunnittelun rinnalla selvityksen vertailtavien raitiotiereittien vaikutuksista kaupungin kiinteistöomaisuudesta saataviin tuloihin. Selvityksen johtopäätös on, että raitiotie tuo merkittäviä kiinteistöomaisuudesta saatavia lisätuloja kaupungille. Tarkastelussa ei ole niin merkittäviä eroja eri reiteillä, että ne vaikuttaisivat reittivaihtoehtojen valintaan.
Reitin valinnan jälkeen tarkempaan suunnitteluun
Kaupunkiraitiotien ensimmäisen reitin selvitystyötä on nyt tehty, jotta auki olevista vaihtoehdoista voidaan valita jatkosuunnitteluun vietävä reitti. Kun päätös ensimmäisen linjan ajoreitistä saadaan, alkaa tarkempi raitiotielinjan tekninen yleissuunnittelu.
Yleissuunnittelun aikana tuotetaan päätöksentekoa varten lisää tietoa muun muassa hankkeen vaikutuksista ja kustannuksista. Varsinainen päätös raitiotien rakentamisesta tehdään tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2014 keväällä.
Tampereen modernin kaupunkiraitiotien yleissuunnittelu alkoi yhdessä Turun kaupungin kanssa vuoden 2012 aikana. Parhaillaan on meneillään tarjouskilpailu Tampereen ja Turun kaupunkien yhteistyönä teetettävästä raitioteiden toiminta- ja rahoitusmallien selvitystyöstä.

Museoliikenne alkaa jälleen. Tämän vuoden ensimmäinen liikennöintipäivä on la 18.5. ja tuttuun tapaan lähdöt ovat Kauppatorilta la-su klo 10-17. Reitti on tuttu Kruununhaan ja aseman kautta kulkeva ympyrä ja lipun hinta (5 €) on myös pysynyt muuttumattomana. Lisätiedot täältä: http://www.stadinratikat.fi/museoliikenne/index.html .
Aiemmasta poiketen tänä vuonna on myös arkiliikennettä – yhtenä päivänä eli Helsinki-päivänä 12.6. Aikataulu tavanomainen.
Lisäksi tänä vuonna liikennöidään myös syyskuussa – yhtenä päivänä eli su 1.9., jolloin liikennekausi päättyy.
Todellinen uutuus on sitten "uusi" ajeluvaunu eli SR50. Jos et ole SRS:n jäsenajelulla ehtinyt kokea tämän 104-vuotiaan vaunun kyytiä, niin nyt siihen on hyvä tilaisuus. Kahtena ensimmäisenä viikonloppuna ajetaan ilman avoperävaunua, vaikka tänä vuonna olisi säiden puolesta mahdollista ajella perävaunun kanssakin. Kesäkuusta lähtien on sitten perävaunukin mukana.
SRS:n jäsenten päivittynyt jäsenetu tänä vuonna: kaikilla lähdöillä voi matkustaa kummassa tahansa vaunussa kaksi henkeä yhdellä lipulla. Kustakin neljän hengen seurueesta ainakin yhdellä on oltava voimassa oleva SRS:n jäsenkortti mukana.

16.5.: Siilitien metroaseman peruskorjaus on valmistunut. Uudet lippuhallit ja liukuportaat otettiin käyttöön jo aiemmin tänä vuonna. Toukokuun aikana aseman ympäristössä tehdään vielä viimeistelytöitä.
Metroaseman peruskorjaus alkoi viime vuoden maaliskuussa. Asema oli käytössä koko remontin ajan.
Peruskorjauksessa parannettiin kulkuyhteyksiä laituritasolle. Katutason vanha lippuhalli purettiin ja tilalle rakennettiin kokonaan uusi, entistä laajempi lippuhalli. Aseman esteettömyyttä parannettiin lisäämällä liukuportaiden määrää kolmeen. Ennen peruskorjausta käytössä oli vain yhdet liukuportaat. Myös aseman hissi on uusittu.
Laituritason ylälippuhalli, laiturikatos ja laatoitus uusittiin kokonaisuudessaan, samoin koko aseman valaistus, kalustus ja pintamateriaalit. Tekniset tilat remontoitiin ja aseman länsipäähän rakennettiin hätäpoistumistie.
Metroaseman yhteyteen on rakennettu 80 uutta liityntäliikenteen polkupyöräpaikkaa. Ennen peruskorjausta paikkoja oli 32 kappaletta. Polkupyöräpaikkojen määrä lisääntyy vielä, kun 40 uuden pyöräpaikan rakennustyöt alkavat kesäkuussa.
Metron liityntäpysäköintialueelle rakennetaan 54 uutta autopaikkaa, joista kolme on merkitty invapysäköintiin ja kaksi varataan sähköautojen latauspistettä varten. Uusien autopaikkojen rakentaminen alkaa myös kesäkuussa.

Kvalt 15.5. Kaj / Valtuutettu Tarja Kantolan aloite selvityksen tekemisestä Merihaan raitiotielinjasta
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti katsoa valtuutettu Tarja Kantolan aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Valtuutettu Tarja Kantola ja 30 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Kalasataman tulevaa raitiotielinjausta ja muita uusia linjoja suunniteltaessa selvitettäisiin raitiotielinjan rakentaminen Merihaan läpi.
Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että Merihakaa palvelevaksi raitiolinjaksi on useita vaihtoehtoja. Käynnissä olevaan Sompasaaren ja keskustan välisen raitiotieyhteyden vaihtoehtojen tarkasteluun sisältyy Merihakaakin palveleva linjaus Hakaniemenrantaan. Mikäli tämän selvityksen perusteella päädytään muuhun vaihtoehtoon, Merihakaa palveleva raitiolinja olisi mahdollista toteuttaa myös Kalasatamasta Hanasaaren kautta. Edellytyksenä Merihakaa palvelevan raitiolinjan toteutumiselle on riittävän suuri matkustajakysyntä.
Kaupunginhallitus viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon ja toteaa, että mikäli Merihaan raitiolinja on matkustajakysyntään liittyvien selvitysten perusteella tarpeellista toteuttaa, arvioidaan raitiolinjan kiireellisyys ja rakentamisen ajoitus muiden liikennehankkeiden kanssa strategiaohjelman rahoituksellisten mahdollisuuksien ja periaatteiden mukaan.
Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Merihaan raitioyhteyden toteutuminen ratkeaa edellä mainitut seikat huomioon ottaen osana raitioliikenteen koko kaupunkia koskevia kehittämissuunnitelmia.

Linja 6 ajaa Bulevardin töiden vuoksi Kampin kautta Salmisaareen. Oikea määränpää näkyy vaunun kilvissä. kuva 15.5. © Daniel Federley.

Kiskotyöt Bulevardin alkupäässä pakottavat linjat 3B, 3T, 6 ja 6T poikkeusreiteille 13.5.-19.5.
Linjan 3T reittiä jatketaan tuona aikana Olympiaterminaalilta Perämiehenkadulle linjan 1A päätteelle. 3B ajaa Rautatieasemalta Aleksanterinkadulle ja siitä 3T:n tapaan Perämiehenkadulle. Perämiehessä tunnukset vaihtuvat ja paluureitit ovat samat.
Linjat 6 ja 6T puolestaan ajavata Rautatieasemalta Kamppiin ja Ruoholahdenkadulle, josta 6T jatkaa 9:n reittiä Länsiterminaaliin ja 6 ajaa poikkeusyhteyttä pitkin Ruoholahdenkadulta Itämerenkadulle ja Salmisaareen linjan 8 vanhaan silmukkaan.
Bussilnja 6X ajaa reitillä Hietalahti - (Bulevardi - Fredrikinkatu) - Kamppi

Bulevardin kiskotöiden takia Telakkakadun päätepysäkin suunnalla on kova trafiikki kolmosten käydessä kääntymässä. Kuva 14.5. © Teemu Ikonen.

Variotram-vaunut ovat jonkin verran yleistyneet kuormitetuilla linjoilla, kympillä ja nelosella. Kuvan vaunu 206 oli kuitenkin koulutusajossa normaalivuorojen välissä. Kuljettaja, joka ensimmäistä kertaa pääsi ajamaan uutta välipalavaunua nelosella, oli sitä mieltä, että on kyllä hyvin tehty. Vaunu kiihtyi tasaisesti ajonopeuteen, mikä on merkki siitä, että ajomoottoreista löytyy tehoja ja paljon. Kuvat 7.5. © Jukka Lyly.

Viikonlopun kuva. SA-kuvateksti: Suomalainen Ooppera ja venäläinen lähetystalo Helsinki 1941.06.20. Erittäin harvinaista herkkua on kuvassa näkyvä raitiojuna linjalla 4. Iso-Asea mv (HRO 137) + iso-Asea pv + Kööpenhaminalainen ex-avoperävaunu vaneriseinällä. Kuvia raitiojunasta kahdella perävaunulla ei kovinkaan montaa ole nähty. Minä tiedän nyt kaksi. SA-kuva.
Antti Teittinen: Kyseisessä kuvassa on paitsi vanha kansallisoopperan talo, niin myös kaunis Neuvostoliiton suurlähetystörakennus, johon venäläiset pommikoneet saivat täysosuman Helsingin suurpommituksissa 6.2.1944. Rakennus syttyi ilmiliekkeihin, katto romahti ja vain hiiltyneet seinät jäivät pystyyn. Rakennus oli tarkoitus korjata, mutta se purettiinkin ja tiiliä käytettiin myöhemmin mm. Otaniemen teekkarikylän rakentamiseen.
Ari Elenius: Kolmivaunuisesta raitiojunasta Turussa on olemassa ehkä vain kaksi kuvaa, vuodelta 1951. Molemmissa moottorivaunu on tuliterä Karia, välivaunu luonnollisesti Kaipio, ja perävaunu SAT tai Karia. Toisessa kuvassa raitiojuna on Börsin silmukan (josta linjaliikenne on juuri loppunut) Aurakadun osuudella, ja toisessa sataman kääntösilmukan sivuraiteella.

Kaisaniemen metroaseman kolmesta liukuportaasta yksi peruskorjataan kesän aikana. Peruskorjaus alkaa maanantaina 13.5. Remontin ajan käytössä on yksi liukuporras laituritasolta ylös ja yksi alas.

"Toisella" Transtech-vaunulla (402?) tehtiin kallistuskoe tehtaalla 8.5. Painopiste matalalattiavaunuilla taitaakin olla aika korkealla.

Tampere. Osoitteesta http://www.tampere.fi/material/attachments/n/6GPXjzINa/raitiotiennettikyselyntulosraportti190413.pdf voi ladata itselleen raportin Tampereen raitiotien kuntalaiskyselyn tuloksista. Kyselyssä tiedusteltiin kaupunkilaisten mielipiteitä ensimmäisen raitiolinjan reitistä. Eniten kannatusta sai Pispalan valtatietä, Itsenäisyydenkatua ja Teiskontietä kulkeva raitiolinja. Tarkoitus on, että reitti lyödään lukkoon poliittisessa käsittelyssä alkukesästä.

Ruusuratikka kiskoilla äitienpäivänä
HKL ajaa äitienpäivän ruusuiset ratikkakierrokset tänäkin vuonna. Ruusuja on jaossa äideille kulttuuriratikassa äitienpäiväsunnuntaina 12.5. Ruusuratikka kiertää reittiä Töölön halli – Mannerheimintie keskustaan – Aleksanterinkatu – Kauppatori – Snellmaninkatu – Hakaniemi – Kallio – Urheilutalo – Ooppera – Runeberginkatu – Töölön halli.
Ruusuratikka lähtee kierrokselleen Töölön hallilta tasatunnein kello 11.00, 12.00, 13.00 ja 14.00. Ratikka pysähtyy reitin varrella joksikin aikaa Kauppatorille, jossa kuljettajat jakavat äideille ruusuja.

Sörnäisten metroasemalla ja Masters of Aalto -näyttelyssä Sörnäisissä käynnistyy 7.5. pilotti Helsingin pyöräilypalveluiden merkitsemistavoista.
HKL ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet kokeilun ajaksi kahteen Sörnäisten metroaseman portaikkoon pyöräluiskat. Samalla aseman pyöränkuljetusopastus päivitetään. Lisäksi kahteen metrovaunuun on merkitty pyöränkuljetustilan sijainti näkyvästi jo ulkokylkeen. Pyörät ohjataan metrovaunun aulatilan toiselle puolelle ja lastenvaunut sekä pyörätuolit toiselle puolelle.
Osana pilottia on suunniteltu myös väliaikainen pyöräparkkialue Masters of Aalto -näyttelyyn ja opastus parkkialueelle. Näyttely on vanhassa makasiinirakennuksessa osoitteessa Hämeentie 39.
Pilotti liittyy suunnittelija Tiina Koivusalon Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun maisterin opinnäytetyöhön Helsingin pyöräilypalveluita yhdistävästä kokonaisbrändistä.
Kokeilu kestää kolme viikkoa, ja siitä kerätään palautetta osoitteessa www.hkl.fi/pyoraily. Saatu palaute otetaan huomioon jatkossa, kun pyöräilypalveluja kehitetään osana joukkoliikennettä.

SRS:n kevätajelu 4.5. Mäkelänkadulla SR 50 tervehti vanhaa ajoreittiään. Kuvat © Jari Luukkonen. Lisää kuvia ajelulta.

3.5.2013 n.klo 20.00 aikoihin kohtasin harvinaisen asian: Kymppi-linjalla ajeli pitkä manne, Tommy Hilfigerin mainoksiin puettu runko 162. Manneja näkyy kympillä harvakseltaan. Kuva © Jukka Lyly. Hakaniemeen on ehditty laskea jo parikymmentä metriä uutta kiskoa. Valkoisen telttarakennelman suojissa suoritettaneen vaativampia töitä, vaikka katos erehdyttävästi muistuttaakin jääkiekkokisojen oluttelttaa. Kuva 3.5. © Teemu Ikonen.

2.5.: HKL:n johtokunta esittää kaupunginhallituksen harkittavaksi, että Koivusaaren asema rakennetaan välttämättömin osin, mutta sitä ei oteta käyttöön ennen kuin Koivusaaren asuinalueen rakentaminen toteutuu.

Viikonlopun kuva. Tehtaankatu, Eira Helsingin suurpommitusten aikaan vuonna 1944. Kuvaan liittyvä teksti: Pommituksen tuhoamat raitiotielinjat, korjataan kiireesti kuntoon. Helmikuu 1944. Helsingin suurpommitukset (lukekaa) tapahtuivat 6.–7., 16.–17., ja 26.–27.1944.
Torniauton numero on 502. Linjan 1 (Arabia - Telakkakatu) perävaunu on ASEA:n ja moottorivaunu NWF:n valmistetta. Kuvasta näkynee, että vaunujen ikkunalaseja on rikkoutunut.
Käytäntö oli, että ilmahälytyksen sattuessa vaunu pysäytetään ja henkilökunta ohjaa matkustajat (ja itsensä) lähimpään väestösuojaan. Erittäin tärkeää oli, että raitioliikenne saatiin mahdollisimman nopeasti käyntiin pommitusten jälkeen, jotta poissa kotoaan olleet ihmiset pääsisivät mahdollisimman nopeasti koteihinsa. SA-kuva.

Vapun aattona normaalilinjojen aikataulut ovat arjen ja vappupäivänä pyhän mukaisia ja poikkeusreittiosuuksien ajoajat on sovitettu tilanteen mukaan. Tämä lieneekin fiksua, sillä tuskin mikään poikkeusaikataulu pitäisi mainittuina päivinä.
Vapun poikkeusreitit ovat perinteiset:
Aattona molemmat kolmoset ajavat Viiskulman kautta Perämiehenkadulle linjan 1A päätteelle kääntymään ja vaihtavat siellä linjatunnusta. 3B:n reitti kulkee Perämieheen Viiskulmasta ja 3T ajaa Simonkadulta oikealle Mannerheimintielle ja jatkaa siitä Perämieheen kuten 3B. Tehtaankadun pois jäävän osuuden korvaa bussi 3X.
Linjoilta 7A ja 7B jää Kruununhaan lenkki ajamatta eli reitti on molempiin suuntiin -HT-RT-LP-.
Nelonen taas on siirretty pois Aleksanterinkadulta korvaamaan seiskojen Kruununhaassa pois jäävää osuutta ja tarjoaa sinne vieläpä yöliikenteen.
Myös ykkösen "yövaunuilla" eli viimeisillä lähdöillä n. klo 17-18.30 on poikkeusreitti PMK-YT-RT-HT-jne.
Vapunpäivänä ei ikävä kyllä ajeta poikkeusreittejä ja lisäliikennekin on kohdistettu vain mahdottomimmille alueille:
kolmosten etelälenkin tukena on molempiin suuntiin ajava raitiolinja 3X, joita kumpaakin ajetaan aikataulun mukaan n. 12 min välein 2 vaunulla, sekä kympin tukena on lisävuoroja Kirurgin ja Oopperan (Töölön hallipiha) välillä, joita ajetaan 12 min välein 3 vaunulla.
Lisälinjojen liikennöintiajat ovat n. klo 9-19.30 ja ne hoidetaan Töölön hallista käsin.

Vapun kuva: HRO 33 Eirassa.
Vaunusta tiedetään, että se on tuotu Helsinkiin vuonna 1901 ja poistettu jonain vuonna 1912 - 1922.
Vaunu ollee Keltaisella linjalla ja rataverkko on kaksiraiteistettu.
Töölö - Kaivopuisto - Rautatieasema, Töölö - Kaivopuisto - Ylioppilastalo, Töölö - Kaivopuisto - Hakaniemi, Töölöntulli - Kaivopuisto - Hakaniemi; siinä niitä vaihtoehtoja aikajärjestyksessä. Keltainen tuli kiertolinjaksi 21.10.1922. Lieneeköhän vaunu ollut enää silloin käytössä (tuskin?).

Helsingin uusi raitiovaunu FB: Moottorit toimivat ja pyörät pyörivät telissä; ääni mukana, 9 sekuntia.
https://www.facebook.com/photo.php?v=464716613607818

Tänä vuonna neljäkymppisiä viettävä Valmet 34 uutuutta hohtavana ja pidennettynä Eltsun päättärillä. Ei uskoisi, että vaunu siirtyy tänä vuonna viidennelle vuosikymmenelle. Vaunujen peruskorjaus ja väliosan lisääminen antaa vaunulle vielä 20 vuotta lisää elinvuotta. Jos hyvin käy, saan viisikymppisenä ajaa kuusikymppistä vaunua. Kuva 29.4. © Jukka Lyly.

Viikonlopun kuva ennen näkemättömästä vaunusta. Kuvassa Viipuri 55 (II) NL:n väreissä 30.8.1941 (Viipurin valtauspäivä) Pontuksenkadulla.
Kuvassa raitiovaunuhallien raidekaavio © Jaakko Pertilä / SRS
Taustalla vasemmalla SOK:n mylly ja oikealla sähkölaitos ja raitioteitten rakennus. Kauempana ihan raitiovaunulta näyttävä kohde on avovaunulle kuormattu sähkölaitoksen muuntaja. Viittaan pikkukuvaan liittyvään kuvatekstiin.
Viipuri 55: ; Hermann Schumann AG, Werdau 1924 (toimitettu) - 1955. "Sarjaan" kuului kaksi vaunua, tämä ja 54.
Kuvaan liittyvä teksti: Raitiovaunun alapuoli maalattu punaiseksi. Takana sähkölaitos ja SOK:n mylly. Viipuri 1941.08.30.
Pikkukuvassa maisemaa päinvastaisesta suunnasta, vaunu 55 taustalla. Erilaista työvaunua on esillä, tornivaunun nyt ainakin tunnistaa.
Pikkukuvaan liittyvä teksti: Osa Viipurin kaupungin sähkölaitoksen koneista, jotka ryssä oli aikonut viedä mukanaan. Tässä rajauksessa kaikkia niitä koneita ei näy. Kuvauspäivä myös 30.8.1941.
Kuvat SA-kuva.

Aamupäivällä 23.4. H-1 kävi noutamassa lastentaudeista kärsivän ykkösvälipala 63:n Töölöstä Vallilaan.
Kiskotyöt Bulevardin alkupäässä pakottavat linjat 3B, 3T, 6 ja 6T poikkeusreiteille 13.5.-19.5.
Linjan 3T reittiä jatketaan tuona aikana Olympiaterminaalilta Perämiehenkadulle linjan 1A päätteelle. 3B ajaa Rautatieasemalta Aleksanterinkadulle ja siitä 3T:n tapaan Perämiehenkadulle. Perämiehessä tunnukset vaihtuvat ja paluureitit ovat samat.
Linjat 6 ja 6T puolestaan ajavata Rautatieasemalta Kamppiin ja Ruoholahdenkadulle, josta 6T jatkaa 9:n reittiä Länsiterminaaliin ja 6 ajaa poikkeusyhteyttä pitkin Ruoholahdenkadulta Itämerenkadulle ja Salmisaareen linjan 8 vanhaan silmukkaan.
Bussilnja 6X ajaa reitillä Hietalahti - (Bulevardi - Fredrikinkatu) - Kamppi

Kuvia 23.4.: Kiskonvaihto menossa Hämeentiellä Mäkelänkadun risteyksessä. Näin kisko kuluu. Jyrkässä kaarteessa pyörän laipat ovat kuluttaneet kiskon harjasta "uuden laippauran". Kiskon harja on kaventunut ainakin kolmanneksella. Kaarre Vallilan ratapihalta "kusiputkan" kurviin. Sininen hetki Hämeentiellä; jonkin firman 1233 ja HKL:n 213 rinta rinnan.

Kuvia 22.4. © Teemu Ikonen.
H-1 siirtelee telejä Vallilassa.
H-1 ja HKL 34 paistattelevat päivää.
HKL 164 Toukolassa koulutusajossa.

Vaunu 162 tuoreissa Tommy Hilfiger -teipeissä neloslinjalla 15.4.2013. Munkkiniemen puistotien mustat lehmuksenrungot ja niiden takana lipuva valkea vaunu tuovat etäisesti mieleen seepran. Kuvat © Daniel Federley.

HKL on tilannut helmikuussa 600 tonnia raitiotiekiskoa 60 R1 voestalpine Schienen GmbH:lta (Itävalta).
Samalta valmistajalta on myös tilattu raitiotieradan vaihteita.

Arabianrannan päätepysäkkimaisemia talonrakennustyömaan varjossa. Silmukan jättöpysäkki on kaupungin lyhyin eli yhden oviaukon mittainen, mutta toimii. Ottopysäkki on pikkuratapihan jälkeen. Kuljettajan “tupakanmittainen” elpyminen tapahtuu vanhan päätepysäkin ykkösraiteella. Kuvat 11.4. © Jorma Rauhala.

“Kluuvi - Kauppakeskus täynnä muotia ja makuja.” HKL 46. Kuva 10.4. © Jorma Rauhala.

Viikonlopun kuva.
Pyynikintori 18.11.1972. Tuohon aikaan torilla oli johdinautolinjojen 1 ja 11 päätepysäkki. Kuvassa TKL 7 (Valmet (JD) / BTH 1949-1976).

HKL 401 on tulossa näillä näkymin koeajoihin Helsinkiin heinäkuussa ja linjaliikenteeseen alkusyksystä.

Oikaisuna Raitio.orgin uutiseen:
Julkisuudessa on ollut vähän epätarkkuuksia ja suorastaan virheellisiä juttuja tuosta metron vartiointikuviosta.
Marraskuusta alkaen tosiaan vartiointipalvelut tulee tuottamaan Palmia, ja henkilökuntaa tulee olemaan tuolloin kahdentyyppistä: asemavalvojia ja junapartioita (ei junavalvojia huom!).
Junapartiot ovat liikkuvia ja vastaavat pitkälti nykyisiä järjestyksenvalvojia, ja asemavalvojat sitten näitä pykälää aiempaa enemmän muuhunkin asiakaspalveluun panostavia. Heille ei tule HKL:n virkapukua, mutta ilmeisesti sen tyylinen asuste kylläkin.
Junavalvojat ovat sitten kaukaisemman tulevaisuuden juttuja, ja liittyvät siihen, kun siirtymävaiheen puoliautomaattiliikenteestä (ehkä joskus ;) siirrytään täysautomaattiseen liikenteeseen. Junavalvojat tullevat olemaan suurelta osin entisiä metrojunankuljettajia ja heillä on tosiaan junanajopätevyys. Tarkkaa toimenkuvaa ei vielä tiedetä.

Lauantaina 13.4.2013 on taas sattunut ja tapahtunut...
Kuva 13.4. © Jukkä Lyly.

Tampere. Tampereen ensimmäisen raitiolinjan linjausvaihtoehdoista on kevään aikana kerätty palautetta kaupunkilaisilta. Vaihtoehtoisia linjauksia on kolmessa kohdassa: Lielahden ja Hämeenpuiston välillä joko rantaa Paasikiventietä taikka Pispalan valtatietä (näistä jälkimmäinen oli selkeästi suositumpi), ydinkeskustassa joko rautatieaseman editse ja Itsenäisyydenkatua Kalevan kirkolle taikka Kalevantietä yliopiston ja mahdollisen uuden Keskusareenan ohitse (näistä ensimmäinen keräsi enemmän ääniä, mutta molemmat olivat suosittuja) ja Kalevassa joko Sammonkatua suoraa reittiä taikka Teiskontietä TAYS:in liepeille, mistä edelleen Hervantaan (näistä ensimmäinen keräsi enemmän ääniä, mutta tässäkin kohdassa molemmilla vaihtoehdoilla oli vankka kannattajakunta).
Lopullinen toteutettava linjaus on tarkoitus valita kesäkuuhun mennessä. Nyt valittava linjaus ei estä muiden rinnakkaisratojen toteuttamista, joten esimerkiksi Kalevassa molemmat linjat saattavat ajan mittaan toteutua.

Ylöjärvi. Tampereen naapurikunnassa Ylöjärvellä on aiemmin esitetty lähijunaliikenteen käynnistämistä Tampereelle. Nyt kaupunginhallitus on kuitenkin luopunut ajatuksesta, sillä kaupunkiseudulla tehdyn selvityksen perusteella lähijunan palvelutaso jäisi huomattavasti vaatimattomammaksi kuin raitiotien.
Ylöjärven maankäyttöä ryhdytäänkin suunnittelemaan nyt raitiotiehen perustuen. Raitiolinja kulkisi Ylöjärven keskustaan ja sillä olisi keskusta-alueella seitsemän keskeisesti sijaitsevaa pysäkkiä, kun junalla olisi ollut vain kolme asemaa. Linja yhtyisi Lielahdessa Tampereen raitiotieverkkoon.

Saksasta palannut HKL 34 paistatteli iltapäivää Vallilassa perjantaina 12.4. Ei ole tietoa suuntautuiko "koeajo" hallipihaa pitemmälle, mutta enpä usko. Kuva 12.4. © Teemu Ikonen.

Kesää kohti mennään ja “värillisiä” ratikoita nähdään kaupunkikuvaa elävöittämässä. Tässä Manne 154 ja Pitkämanne 164 Liisankadulla. Kuva 9.4. © Jorma Rauhala.

MLNRVIII -vaunut eli Transtech -vaunut numeroidaan 401 - 440. 300 -sarjan vaunujahan on edelleen "käytössä".
HRO:lla oli 400 -sarjan moottorivaunuja (401-412, 413-424, 425-430 ja 431-436). Muistona ensimmäisestä sarjasta on HKL 157, ja toisesta HKL 169. Kolmannesta ei ole säilynyt vaunua tähän päivään. Neljännestä on tallella HKL 181. (11.4. Lisätty puuttunut vaunusarja.

8.4.: Kaupunginhallitus päätti, että lokakuun 2013 jälkeen metrovartioinnin hoitaa kaupungin yhtiö Palmia (ennen Securitas). Valvonta jakautuu kahtia. On asemavalvojat ja junavalvojat. Ainakin ensimmäisten virkapukuna on HKL:n virkapuku ja panostetaan asiakaspalveluun. Junavalvojilla on myös pätevyys metrojunan kuljettamiseen, ja ilmeisesti ainakin he ovat HKL:n palkkalistoilla.

Liikenne- ja viestintäministeriö on 3.4. asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää metroliikenteen ja kevyen raideliikenteen viranomaistoimintojen järjestäminen... Lue lisää. (.pdf)

Vaunu nro 1819 avasi kesäkauden 2013 “nostamalla maljan” ja avaamalla Liisankatu-Varsapuistikko -reitin umpinaiset urakiskot 9.4. tilausajollaan. Kuva 9.4. © Jorma Rauhala.

Hakaniemen pysäkkien remontti on lähtenyt rivakasti käyntiin. Linjojen puolella betoni on ulkoisesti pahassa kunnossa. Toivotaan että kiskot kestävät tuplaliikenteen. Kuva 9.4. © Teemu Ikonen

Helsinki. Variotram on nykyisin harvinainen näky Töölön suunnan kuormitetuilla linjoilla 4 ja 10. Iltaruuhkassa 9.4. vaunu 206 kuitenkin palveli matkustajia nelosella. Kuva 9.4. © Daniel Federley.

9.4.2013 Sporakoff paistatteli päivää Dölikan pihalla, ilmeisesti valmistautumassa kevään ja kesän ajoihin. Sen sijaan, Stadin toinen punainen, eli Hifk on ollut jo toista viikkoa kesälomalla. Kuva 9.4. © Jukka Lyly.

Mallikauppaan on saapunut itävaltalaisen Leopold Halling GmbH:n valmistamat H0-mallit (1:87) Transtechin uudesta Helsingin ratikasta. Numerolla HKL 410 oleva mallitarkka ja runsaasti yksityiskohtia sisältävä vaunu on saatavissa joko 16,5 mm (H0) tai 12 mm (H0m eli TT) teleillä joko moottoroituna tai vitriinimallina eli ilman moottoreita. Moottoroituna hinta on 259 € ja ilman moottoreita 189 €. SRS:n jäsenkorttia esittämällä myönnetään 10 % alennus. Mallikaupan osoite on Hämeentie 19 (Käenkujan ratikkapysäkin kohdalla) ja verkkokauppa on osoitteessa (11.4. korjattu vaunun numero) www.mallikauppa.fi. Kuva © Juhana Nordlund

Viikonlopun kuva: Täydellinen vuoden 1977 Nokkajuna 101+102+103+104+105+106 Itäkeskuksen länsipuolella matkalla kaupunkiin. Kuva 4.4. © Jorma Rauhala.

Pääsiäisen kuva.
TKL 127 Korppolaismäessä 1.10.1972 (Oy Karia Ab, Karjaa 1947 - 1972).
Vaikka vaunut 122 - 130 rakennettiin sodan ja säännöstelyn aikana, olivat ne niin kelvollisia, että niitä käytettiin loppuun asti. Monet vaunut, esimerkiksi 125 ja 127, uudelleenrakennettiin samantyylisiksi kuin sarjan 38-47 vaunut ja uudistetut sarjan 16-33 vaunut ja osa vaunuista sai kumijoustopyörät ja levyjarrut. Viimeiset vaunut poistettiin linjan 2 lakkauttamisen lopettaessa perävaunuajan kesäkuussa 1972.
Vaunuissa 122-130 oli puolestaan kovat penkit. Kaikissa oli penkkijärjestys muutoin loppuun asti sama kuin H:gissäkin, eli vasemmalla 2- ja oikealla 1-istuttavat, paitsi korin täydellisen uusimisen yhteydessä vv. 1958-1962 Karian vaunut 122-125,127 ja 130 muutettiin molemmin puolin yksinistuttaviksi. Penkit jäivät puisiksi muissa, paitsi viimeksi täyskorjatussa 125:ssä, johon laitettiin pehmeät bussipenkit.
Ari Elenius: Perävaunuaika loppui Turussa jo huhtikuun lopulla 1972, jolloin loputkin kakkoslinjan jälkivaunut siirrettiin Korppolaismäen pistoraiteelle tehdäkseen tilaa vaunuhallissa 21 uudelle Scania-bussille. Ainoastaan perävaunu n:o 125 säilytettiin jälkimaailman ihailtavaksi. Kakkosraitsikan viimeinen kuukausi, toukokuu, hoidettiin pelkästään moottorivaunuilla.

Raitiolinjat 7A ja 7B ajoivat poikkeusreittiä pitkäperjantai-iltana 29.3., jolloin järjestettiin pääsiäisnäytelmä Via Crucis. Näytelmä alkoi Kaisaniemen puistossa klo 21 ja kesti iltayhteentoista. Kulkue siirtyi puistosta Säätytalolle ja edelleen Senaatintorille, mikä saattaa ruuhkauttaa liikennettä. Tapahtumaan odotetaan jopa 15 000 katsojaa.
Linjat 7A ja 7B ajoivat tapahtuman aikana n. klo 21.20 alkaen Kruununhaan sijasta Rautatientorin ja Kaisaniemenkadun kautta. Linjat kulkivat reittiä Mannerheimintie–Kaivokatu–Kaisaniemenkatu–Siltasaarenkatu eivätkä ajaneet Senaatintorin ympäri.

Rakentaminen edistyy kovaa vauhtia kahdeksikon linjan molemmissa päissä, joskin Jätkäsaaressa hieman suuremmassa mittakaavassa. Näköyhteys Verkkokaupan näköalatasanteelta Saukonpaateen katkennee vuoden sisällä, joten nyt kannattaa käydä kuvaamassa (Tyynenmerenkatu meni jo, paitsi kääntösilmukalle). Arabiassa asuintalojen rakentaminen radan vieressä jatkuu ja väliaikainen pysäkki on edelleen käytössä ja laituri saattaa tarvita jopa hieman ehostusta lumitraktoreiden murjonnan jäljiltä. Kuva Arabia 28.3. © Teemu Ikonen.

Hakaniemen pysäkkialue remonttiin
Raitiolinjoja poikkeusreitille 2.4. alkaen
Hakaniemen pysäkkialueella Siltasaarenkadulla vaihdetaan tulevan kesän aikana raitiovaunukiskot sekä uusitaan metroaseman lippuhallin kannen vesieristys eli pysäkkialueen pohja. Töistä aiheutuu kesän ajaksi häiriöitä alueen liikenteelle. Raitioliikenne ajaa poikkeusreittejä alueella koko kesän ajan 2.4. alkaen.
Hakaniemen raitiovaunupysäkkialueen kiskot on vaihdettu edellisen kerran yli 30 vuotta sitten. Huonokuntoisten kiskojen uusiminen on välttämätöntä.
Uusittava ratalinja sijaitsee osittain Hakaniemen metroaseman lippuhallin päällä. Kiskojen lisäksi niiden alla oleva tärinäeristys sekä lippuhallin kannen vedeneristys on ikääntynyt ja huonokuntoinen. Kiskojen uusimisen yhteydessä on perusteltua samalla uusia myös lippuhallin kannen rakenteet ja vesieristys ratalinjan alla.
Hanke on jaettu kahteen työvaiheeseen, joista ensimmäinen alkaa 2.4. Tämän työvaiheen aikana vaihdetaan kiskot, korjataan radan alusrakenteet ja uusitaan pysäkit Hakaniemen torin puoleisella raitiovaunupysäkkialueella. Työ estää raitiovaunuliikenteen Siltasaarenkadulta Hämeentielle. Linjat 6 sekä 7A ja 7B ajavat Sörnäisten ja Hakaniemen välin poikkeusreittiä Kallion ja Helsinginkadun kautta. Tämä työvaihe kestää noin kesäkuun puoliväliin.
Toisen työvaiheen aikana vaihdetaan kiskot ja uusitaan pysäkit Eläintarhanlahden puoleisella raitiovaunupysäkkialueella. Tämä työvaihe kestää kesäkuulta syyskuun loppuun asti.
Kesän aikana uusitaan myös ratojen välissä olevan lippuhallin sisäänkäyntirakennuksen vedeneristykset. Tämä työmaa-alueen keskellä sijaitseva lippuhallin sisäänkäynti suljetaan 2.4. ja se pysyy suljettuna koko remontin ajan.
HKL:n johtokunnassa on ollut myös puhetta syväuraisista vaihteiden risteyskappaleista (toim.huom.)

Liikennelaitoksen johtokunta 21.3.:
Päätöksiä: Lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -laitteiden hankinta HKL-Raitioliikenteen vaunukalustoon:
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) uudistaa ja korvaa lippu- ja informaatiojärjestelmä 2014 -hankkeessa (jäljempänä LIJ2014 -hanke tai LIJ2014) raitiovaunujen informaatio- sekä lipunmyyntilaitteet uusilla laitteilla. Laitteiden uusiminen alkaa vuoden 2014 aikana ja tulee vaatimaan muutoksia raitiovaunuissa nyt oleviin info- ja rahastuslaitteiden liitäntöihin ja kaapelointiin.
HKL on hankkinut Transtech Oy:ltä 40 kpl uusia raitiovaunuja. Nämä vaunut varustetaan järjestelmällä, joka on yhteensopiva HSL:n uusien lippu- ja informaatiojärjestelmälaitteiden kanssa. Vaunut varustetaan avoimella Ethernet-verkolla sekä ohjausjärjestelmällä, joka mahdollistaa siihen liitettävien komponenttien (näytöt, kamerat jne.) vapaan vaihdettavuuden varaosia hankittaessa ja muutostöitä tehtäessä.
Raitiovaunujen nykyiset informaatiojärjestelmät ovat 10-20 vuotta vanhoja ja siten pääosin teknistaloudellisen käyttöikänsä lopussa. HKL-Raitioliikenteessä tehtyjen selvitysten pohjalta nyt on järkevä ajankohta yhdenmukaistaa kaikkien aktiivikäytössä olevien 122 raitiovaunun informaatiojärjestelmät sellaisiksi, että ne ovat yhteensopivia HSL:n LIJ2014-järjestelmän vaatimien laitteiden ja kaapelointien kanssa ja samalla yhdenmukaisia myös Transtech Oy:ltä hankittavien uusien raitiovaunujen komponenttien kanssa.
Järjestelmien yhdenmukaistamiseksi sekä LIJ2014-hankkeen tarvitsemien laitteiden liittämisen mahdollistamiseksi tulisi HKL-Raitioliikenteen toteuttaa seuraavat hankinnat:
-MLNRV-raitiovaunuihin (52 kpl) hankitaan seuraavat laitteet ja toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
- ajoneuvotietokone
- ohjauspaneeli kuljettajalle
- I/O-yksikkö
- 4 kpl Ethernet-kytkimiä
- Ethernet-rengasverkon kaapeloint
NRVI-raitiovaunuihin (30 kpl) hankitaan seuraavat laitteet ja toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
- ajoneuvotietokone
- ohjauspaneeli kuljettajalle
- I/O-yksikkö
- 3 kpl Ethernet-kytkimiä
- Ethernet-rengasverkon kaapelointi
MLRV-raitiovaunuihin (40 kpl) hankitaan seuraavat laitteet ja toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
- ajoneuvotietokone
- ohjauspaneeli kuljettajalle
- 5 kpl Ethernet-kytkimiä
- Ethernet-rengasverkon kaapelointi
HKL-Raitioliikenne katsoo, että raitiovaunujen kilpilaitteita ei ole vielä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista uusia järjestelmällisesti ;), vaan uusiminen kannattaa tehdä vasta täyskorjausten yhteydessä kilpien teknistaloudellisen eliniän päättyessä. Tämä tulee tapahtumaan 10 vuoden aikana. Avoimen liitettävyyden ansiosta uusia kilpilaitteita hankittaessa voidaan ne myös kilpailuttaa vapaammin.
Kaapelointi- ja asennustyö on tarkoitus tehdä kokonaan tai osittain HKL:n omana työnä.
Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2013 - 2014.
Ehdotus: HKL-Raitioliikenne esittää hankittavaksi tarpeelliset laitteet kaikkien aktiivikäytössä olevien 122 raitiovaunun varustamiseksi LIJ2014-yhteensopivilla edellä kuvatun mukaisilla infojärjestelmillä. Hankinnan kustannukseksi on vuoden 2012 tasossa arvioitu noin 3,16 miljoona euroa (alv 0%).
Hyväksytty ehdotuksen mukaan.

Kun Pasilan asemalle saapumisen ajoittaa oikeaan tai väärään aikaan, saattaa käydä näin (Kuva 20.3. klo 18.20). Edessäni on edellinen ysin vuoro, matalalattiavaunu ja taas takanani jo 7B-linjan vaunu. Joskus näissä asetelmissa joutuu odottamaan minuuttejakin, etenkin silloin kun iltapäiväruuhka-vuorot tulee omiin väleihin. Joskus Pasilassa saattaa seistä neljä vaunuakin peräkkäin. Vaunun HKL 63 ylivoimainen etulinjakilpi Kuvat © Jukka Lyly.

Perjantaina 15.3 ajoin vuoroa 191, rungolla 70 ja 10-linjaa. N. Klo 10.30 aikoihin matkanteko pyähtyi Korkeavuorenkadulle n. viideksi minuutiksi, kun kuvan auto oli väärin pysäköity kirkon eteen. Omistaja saatiin kiinni, eikä poikkeuksia tullut. Ja matka jatkui...
Tässä Pasilan aseman iltapäivän ruuhkaa keskiviikkona 20.3.2013 n. Klo 17.00 aikoihin. Oma 9-linjan vaununi, runko 85 ja vuoro 86 omalla pysäkillä lähtöaikaa odottelemassa kirkkaassa auringonpaisteessa. Takaa kurkistaa 7B-linjan vuoro 174, josko ohi pääsis. Ohitusraide on yleensä tähän aikaan tupaten täynnä, tosin autoja. Kuvat © Jukka Lyly

Lähdin 109 rungolla ja linjalla 4T kohti Skattan terminaalia. En kerinnyt ajamaan kuin 50 metriä, kun edessä oli Tiilimäen pysäkin kohdalla tuttu ongelma viime vuosilta; Väärin pysäköity auto, tai lähellä se oli. Kävin ulkona katsomassa vaunun ja auton leikkauskulmat viisi kertaa, kunnes tein päätöksen, että yritän mennä autosta ohi. Auton ohitus kesti n. viisi minuuttia, koska pienintäkään riskiä en ota osumisen suhteen. Ja matka jatkui viisi minuuttia myöhässä. Kuvat 12.3. © Jukka Lyly.

21.9.2012 allekirjoitetulla sopimuksella siirtyivät Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen museoautot 112, 148 ja johdinauto 5 Kaupunkiliikennehistoriallinen seura ry:n omistukseen. Mainittu museojohdinauto on hyvässä tallessa Mobilian kokoelmatiloissa kevääseen 2013 asti.

Vaihteiden parillisia numerokilpiä ei ennen ole ollut näkyvillä. Korppaanmäen sivuraiteen myötävaihteen 104 yhteyteen numerokilpi on äskettäin ilmestynyt ja ehkä myöhemmin myös rataverkon muihin myötävaihteisiin. Aiemmin kilvet ovat olleet vain kaikkien vastavaihteiden, joiden numero on pariton, yhteydessä.

Viikonlopun kuva. TKL 38 linjalla 3 viimeisenä liikennöintipäivänä 1.10.1972.
Vaunu oli viimeinen raitiovaunu liikenteessä tuona lakkautuspäivänä.
Ari Elenius: Vaunu on juuri kääntynyt Ratapihankadulta Puistokadulle. Kuvaa tarkkaan katsottaessa huomaa että sisälenkin ajolanka on jo poistettu.
Pikaraitiotie on suunniteltu linjattavaksi suoraan takana näkyvää Ratapihankatua pitkin uuteen Linnankaupunkiin ja sieltä edelleen matkustajasatamaan.

Lumipyry yllätti Helsingin, kuten iltapäivälehdet tapaavat otsikoida. Jääköhän 8.3. kevään viimeiseksi pyryksi? Näkyvyys heikkeni niin ettei vähänkään kauempana olevaa vaunua meinaaa erottaakaan. Kuvat © Daniel Federley.

Kuva on otettu Arabiasta 8.3. hieman päättärin jälkeen n. Klo 12.00 aikaan. Ajoin linjaa 8, vuorolla 64. Kuvan auto oli niin lähellä, että en alkanut ottamaan riskiä mahtumisen suhteen. Tilanne kesti n. 10 minuuttia.
Arabian motti laukes n. 10 minuutin odottelun jälkeen, eikä poikkeusreittejä määrätty. Ja sain aikataulun kurottua kiinni. Tosin samoihin aikoihin 9 oli ongelmissa Kampissa ja se tilanne kesti n. tunnin. Ysit ajoivat Hietalahden ja Bulevardin kautta. Kuva © Jukka Lyly.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan päätöksiä 7.3.:
- Automaattimetron tilannekatsaus
- Helsingin kaupungin metroliikennesäännön uudistaminen
- Hakaniemen metroaseman kohdalla olevat Siltasaarenkadun raitiokiskojen ja Hakaniemen raitiopysäkkialueen alusrakenteen uusiminen ym
- Esitys Hakaniemen raitiotiepysäkkialueen kiskojen uusimisen ja metroaseman lippuhallin kannen kunnostamisen hankesuunnitelman hyväksymiseksi

NRVI HKL 49 tutussa kyydissä matkalla Saksaan pidennettäväksi.
Voisi olettaa, että Rissanen tuo paluukuormana MLNRVI -vaunun. Kuva 4.3. © Teemu Ikonen.

Paluukuormana 8.3. tuotiin MLNRVI HKL 37. Mikäli vaunut palautuvat oletetussa lähtöjärjestyksessä, pitäisivät vaunujen 34 ja 38 olla takaaisin MLNRVI -vaunuina.

Mainio pyrykuva 26.1.
HKL 105 vuorossa 162 oli linja 6T ensimmäinen lähtijä kyseisenä lauantaipäivänä.
Vaunu on kääntymässä Tullaajankujalta Ruoholahdenrantaan. Kuva © Ziggy Hulden.

Tänä aamuna, tai eilisaamuna, lauantaina kun heräsin n. klo 10 aikoihin, luin aamun hesarista päivän säätiedotukset ja tarkkaan. Illaksi on luvassa lumimyräkkä... Tietää mielenkiintoista työiltaa. Päiväni alkoi Töölöstä klo 15.37, linjalla 4 ja vuorolla 47. Sitä ajoin tunnin, kaikki meni hyvin. Ruokatunnin pidin n. klo 20.00 aikoihin ja tuona aikana snögeä oli tullut enemmän kuin laki määräsi ja raitioliikenteen kaaos oli valmis.
Ajoin kymppiä ja vuoroa 93 pari tuntia, pieniä viiveitä esiintyi, mutta ei mitään mainittavaa. Mutta muualla tapahtui sitäkin enemmän, tässä muutamia: Sörnäisissä oli vaunu kiskoilta, kutoset ja kasit ajoivat reittiä Hämeentie-Sturenkatu-Urheilutalo-omat reitit. Tiettävästi 7A kääntyi myös Mäkelänkadulta Sturenkadulle jne... Ja yhdessä vaiheessa koko hämeentie Sörnäisten ja Hakaniemen välillä oli motissa, näin kertoo vahvistamaton tietolähde. Ja Kampissa tapahtui myös: 30 sarjan 3T suistui kiskoilta juuri ennen metroaseman pysäkkiä ja siinä se seisoi varmaan pari tuntia.
Päivän viimeinen kierros alkoi Töölöstä nelosella ja vuorolla 47. Oopperalta pitikin kääntyä oikealle kohti Töölöä ja Kamppia, kun vaihde oli tukossa. Ja Kampissa kohtasin kiskoilta suistuneen kolmosen, josta kuva tulee myöhemmin. Oma reittini jatkui kohti Katajanokkaa n. 15 minuuttia myöhässä ja reittiä Rautatieasema-Mikonkatu-Aleksi-oma reitti. Katajanokalta Munkkaan pääsin kulkemaan suht hyvin, tosin kymmenisen minuuttia myöhässä ja Töölön tullin vaihdekin piti putsata. Kaksi vuotta sporaa ajaneena ja neljä lumimyräkkä-päivää kokeneena tuona aikana voin yhtyä mielipiteeseen, että nelonen ja kymppi ovat stadin luotetuimmat linjat ja ne kulkee suht aikataulussa. Kuvassa suistuneena vaunu 74. Kuva © Jukka Lyly.

Vaunun HKL 63 takaovet jäivät taas jumiin (kiinni) Lasipalatsilla linjalla 7B vuorossa 173 la 2.3. klo 17.25. C- ja B-vaunun pysähtyy-valot jäivät samalla palamaan. Vaunulla pystyi kuitenkin ajamaan (sopivaan vaununvaihtopaikkaan), sillä muut ovet kyllä toimivat.
Vaunun C-osa on C44. Se tosin ilmenee vain J-telin kylkeen tussatusta merkinnästä. C-vaunun ovikoneiston kannessa ei ole tuttua VIS:n laattaa, ja saman kotelon näyttökin kertoo nyt reaaliaikaisen päivämäärän ja kellonajan, huomautuksen "NRVI-järjestelmä" sekä vaunuosien järjestyksen kuvan kanssa edestä taakse (A-C-B), mutta ei väliosan numeroa.
Linjakilvet ja sisänäytöt ovat Mobitecin valmistetta pistematriisiperiaatteella. Tällaisethan tulee myös uusiin Transtechin vaunuihin.
A-vaunun pari-istuimia ei ole limitetty kuten sarjassa 71-112, joten paikkaluku A- ja B-vaunuissa on entisensä (39 + 100). Paikkalukutarrat ovat sekä A- että B-vaunussa eikä niissä ole otettu huomioon C-osan paikkoja.

Viikonlopun kuva: TKL 22 hallipihalla 15.4.1972. Vaunu kuuluu sarjaan TKL 16 - 23 (ASEA / AEG 1933 - 34).
Osa sarjasta nykyaikaistettiin 50 -luvulla ja muutettiin yksisuuntavaunuiksi 1940 - 50 -luvuilla.
Tälle vaunulle ei tehty kuitenkaan kumpaakaan. Vaunu oli tietojen mukaan kaksisuuntavaunu loppuun asti.
Mutta oliko tässä tosiaan toimiva ohjaamo molemmissa päissä ja ovet molemmin puolin edelleen vuonna 1972?
Ari Elenius: kaikki sarjan 16 - 33 vaunut muutettiin yksisuuntavaunuiksi 40-luvulla, jolloin toisen pään ohjaamot poistettiin ja vasemman puolen ovet naulattiin umpeen ja astinlaudat irroitettiin. 50-luvulla täyskorjausten yhteydessä tarpeettomaksi käyneitä vasemman puolen ovia rakennettiin umpeen. Loppuun saakka nämä ovet olivat vaunuissa 16, 22, 30 ja 33.
Tarkoitus oli vähitellen kaikkien sarjan vaunujen vasemmanpuolen ovet rakentaa umpeen. 60-luvun alussa olivat vaunut 31 ja 32 samaan aikaan korjaamolla täyskorjauksessa, ja molempien vasemmat etuovet oli jo ehditty poistaa ja rakentaa umpeen. Keskustelu raitiovaunuliikenteen lopettamisesta oli jo alkanut ja niinpä yhtäkkiä vaunujen ollessa vielä verstaalla tuli määräys: "Vain välttämättömät korjaukset tehdään!" Niinpä takaovet jäivät paikoilleen ja olivat tällaisina muotopuolina liikenteessä romuttamiseensa saakka.

Ykkös-sarjan valmet 63, uutuutta hohtavana ja väliosallisena Hakaniemessä linjalla 9. Kuva 1.3. © Jukka Lyly.

Rautatieaseman ratikkapysäkin (pysäkki 0302) lippuautomaatti on otettu käyttöön maanantaina 25.2. Pysäkille pystytettiin sininen monitoimilippuautomaatti. Pinkki automaatti olisi ollut nopeampi. Kuva 26.2. © Ziggy Hulden.
MLNRV I 63 oli tiettävästi ensi kertaa linjaliikenteessä 27.2. linjan 9 vuorossa 86. Vaunu kuitenkin jouduttiin vaihtamaan pois linjalta ovivian vuoksi. Vaunussa on ollut muitakin lastentauteja ja käyttöönotto on siksi viivästynyt. Vaunun kilvet ovat aivan omaa luokkaansa. Kuva © Jaakko Pertilä.

Ensimmäisen MLNRVI -vaunun käyttöönotto on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta mm. vaunussa ilmenneiden pienten sähkövikojen vuoksi.

Raitiolinjan 9 myöhäislähdöt ajetaan taas 4.3. alkaen (ma - la).
Myöhäisiä lähtöjä lähtöjä ei ole ajettu sydäntalvella, koska Tallink Silja ei ole liikennöinyt klo 0.30 Tallinnasta saapuvaa lauttaa. Lautta alkaa 4.3. liikennöidä joka ilta.

Ainakin linjalle 9, luultavasti myös 6T:lle, Länsilinkin liikennevaloihin on äskettäin saatu ratikkaetuus, mikä tarkoittaa vilkkuvaa lediä. Parin käyttökerran jälkeen etuus tuntui olevan normaalia helsinkiläistä tasoa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.2.:
-Runeberginkadun liikennesuunnitelma välillä Tykistönkatu Mannerheimintie:
- Runeberginkatua liikennöi raitiovaunu 8 omilla kaistoillaan. Raitiovaunujen kiskolinjaus ei muutu. Uuden suunnitelman myötä raitiovaunukaistat voidaan toteuttaa korotettuina, mikä ohjaa paremmin henkilöautot niille tarkoitetulle alueelle, vähentää siten raitioliikenteelle aiheutuvia häiriöitä ja parantaa raitioliikenteen luotettavuutta. Nykyisin kiskoaluetta ei ole korotettu. Raitiovaunukaistan leveys on vähintään 6,1m. Suunnitelmassa on myös mahdollistettu raitiovaunupysäkkien levennys Töölöntorin pysäkeillä. Raitiovaunukaistan korotus ja pysäkkilevennykset esitetään suunnitelmakuvassa, mutta niitä ei ole sisällytetty kustannusennusteeseen. -
-Helsinginkadun pyörä- ja raitiotiejärjestelyt:
- Suunnitelmassa uusitaan raiteet Fleminginkadun ja Hämeentien välillä. Raitiotie uusitaan keskelle Helsinginkatua siten, että raidegeometria on mahdollisimman suora. Autoliikenteelle osoitetaan kaistat suuntaansa ja näiden viereen merkitään pyöräkaistat. Kadun eteläreunalle jää kadunvarsipysäköinti. Kustaankadun ja Harjukadun liittymät muutetaan reunakivellisiksi, eli niille/niiltä kääntyminen tapahtuu jalkakäytävän ylitse. Lisäksi Harjukadun liittymä muuttuu suuntaisliittymäksi. Pengerkadun, Kustaankadun, Fleminginkadun ja Hämeentien liittymistä poistuvat ryhmityskaistat.
Helsinginkatu 13 edustalla oleva Kustaankadun raitiovaunupysäkki poistuu. Sörnäisten metroaseman läheisyydessä oleva taksiasema siirtyy Harjutorin kohdalle kadun vastakkaiselle puolelle. Metroaseman kohdalla sijaitsevan bussilinja nro 22 päätepysäkille etsitään uusi paikka. Helsinginkatu 4 edustan, tällä hetkellä yöbussien käytössä oleva, pysäkki jää paikoilleen.
Helsinginkatu 21/23 edustalla olevaa raitiovaunupysäkkiä pidennetään Kaarlenkadun liittymän suojatiehen asti. Helsinginkatu 20 edustalla oleva bussipysäkki jää paikoilleen.
Urheilutalon edustan, Läntisen Brahenkadun ja Kaarlenkadun pysäkit yhdistetään Brahen kentän eteläpuolelle yhdeksi pysäkiksi. Raitioliikenteellä on omat kaistat keskellä Helsinginkatua.
Raitiovaunuliikenteen toimintaedellytykset paranevat selvästi ratageometrian parantamisen, oman raitiotien ja parannettujen pysäkkien ansiosta. Raitiolinja 8 kehittämisohjelmassa Kaarlenkadun ja Urheilutalon pysäkkien yhdistämisen arvioitiin tuottavan matkustajien aikahyötyinä yhteensä 949 000 euroa ja liikennöintikustannussäästöinä 9 000 euroa. Ratageometrian parantamisen Helsingin kadun itäpäässä ja Kustaankadun pysäkin poistamisen arvioitiin tuottavan matkustajille aikahyötyjä yhteensä 703 000 euroa ja liikennöintikustannussäästöjä 740 000 euroa.-
-Raitioliikenteen kehittämishankkeiden tilannekatsaus

Myllypuron metroaseman peruskorjaus ei käynnisty tänä vuonna. Peruskorjaushanke oli 20.2. kaupungin johtajiston (?) käsittelyssä, jossa pyydettiin selvittämään aseman peruskorjauksen laajuutta uudelleen. Alkuperäisen aikataulun mukaan aseman peruskorjaus olisi käynnistynyt huhtikuussa. Peruskorjauksen uudesta aikataulusta ja laajuudesta laaditaan selvitys tämän vuoden aikana.

Viikonlopun kuva.
Fregatti Suomen Joutsen ja raitsikka Turun raitioliikenteen viimeisenä päivänä 1.10.1972.

Komea rivi!
HKL 2121, 2120 ja 2123 Vallilassa 15.2. Keskimmäinen eli HKL 2120 on "peruutamassa" pilttuuseen. Kuva © Teemu Ikonen.

Vaunu 153 mainostaa nyt Dna:ta. Nämä värit erottuvat liikenteessä! Vaunu oli ensimmäistä päivää linjalla 11.2. Ei kuitenkaan linjalla 4G, kuten kuvasta voisi päätellä, vaan 7B:n iltaruuhkassa. Kuva © Daniel Federley

Viikonlopun kuva Tampereelta. Johdinautolinja 11 oli linjalla Pyynikintori - Muotiala noin 1960 - 1973.
11 oli varmasti Suomen ainut "maaseutujohdinautolinja". Kuvassa on TKL 28 Muotialan päätesilmukassa 18.11.1972.
Netistä löytyy, että Muotialassa oli kolme maataloa ennen kuin kaupunkirakentaminen alkoi. Nyttemmin niitytkin ovat kadonneet.
Tamperelaiset tietävät, että onko tämä kuva "kolmen maatalon ajalta".
http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm#linjat

Toisin kuin synkkä kahvivaunu, pirteä hotellimanne erottuu edukseen jopa sankassa lumipyryssä. Kuva © Teemu Ikonen 6.2.2013.

Rautatieasemalle on alettu pystyttää lippuautomaattia. Kyseessä on siis se pysäkki josta 6T/9 lähtee Länsiterminaalin suuntaan. Kuva 8.2. © Ziggy Hulden.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opinnäytetiivistelmä: Miksi metro ei kulje Munkkivuoreen? Poliittis-historiallisia näkökulmia Helsingin metrosuunnitelmiin vuosina 1955 - 1969

Harvinaista herkkua. Koulutusajossa jaksoerottimen päälle pysähtynyt HKL 220 saa peräänsä hienon paraatin. kuva 5.2. © Teemu Ikonen.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta 6.2.: Päätöstiedote. Mm esitys Hakaniemen raitiotiepysäkkialueen kiskojen uusimisen ja metroaseman lippuhallin kannen kunnostamisen hankesuunnitelman hyväksymiseksi jä pöydälle.

Pitkästä aikaa näkyi linjalla 4 tänään 4.2. iltaruuhkassa Manne, vaunu 162 eli Kultakatriina. Kovin on synkkä tämä kahvivaunu. Voisikohan mainostajien vapauksia rajoittaa liikenneturvallisuuden nimissä sen verran, että tällaiset pimeään kaupunkiin liian hyvin maastoutuvat teippaukset jäisivät pois? Kuva 4.2. © Daniel Federley.

hkl2124_00_00_80_jorma_attila_mry (236K)

Viikonlopun kuvaksi sopii vuodenaikaan nähden hyvin tämä 1980-luvun kuva harjavaunusta HKL 2124.
Muistini mukaaan juuri tämä vaunu sai ensimmäisenä ylävalonheittimen.
Vaunun numero muutettiin vuonna 1982 (ex H-24). ~~Takana näkyy hieman keltavihreää nivelvaunua, eli 1986 -~~ (kiitos korjauksesta TH).
Vaunu on Hämeentiellä silloisella Paavalin kirkon pysäkillä (nyk. Vallilan varikko). Vaunu on kääntymässä selvästikin Sturenkadulle.
HKL 2124, ex HKL H-24, ex HKL 121, ex HRO 121 muutettiin harjavaunuksi vuonna 1965. Vaunu poistettiin harjavaunuista ensimmäisenä jo vuonna 1996.
Kuva © Jorma Attila / MRY ry.

Vaunupari 119-120 oli 8.2006 - 8.2007 Helsingin Sanomien kokomainosteippauksessa (perusväri valkoinen). Alkaen 8.2007 sama vaunupari oli edelleen HeSa:n mainosteippauksissa. Mutta 8.2007 - 3.2009 119 oli naamioitu lontoolaiseksi ja 120 new yorkilaiseksi metrovaunuksi. 3.2009 alkaen vaunupari mainosti Fanta -juomaa.
Kuvassa HKL-Metroliikenteen M100-sarjan vaunupari 119+120 uudessa Samsung-mainosvärityksessään vastavalmistuneena HKL:n Metrovarikolla 25.1. Kuva © Nalle Fyrqvist.

Helsingin kaupunki Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 6.2.2013: Esityslista 1/2013:
Mm: Esitys Hakaniemen raitiotiepysäkkialueen kiskojen uusimisen ja metroaseman lippuhallin kannen kunnostamisen hankesuunnitelman hyväksymiseksi:
Hakaniemen raitiovaunupysäkkialueen kiskot ovat huonokuntoiset ja iältään yli 30 vuotta vanhoja. Hakaniemen pysäkkialueella tapahtuu vuosittain useampia kiskojen katkeamia. Lisäksi uusittava ratalinja sijaitsee osittain Hakaniemen metroaseman lippuhallin päällä. Nykyinen kiskon alla oleva tärinäeristys on ikääntynyt eikä toimi tarkoituksenmukaisesti. Raitioliikenne aiheuttaa lippuhallin tiloihin tärinää ja runkomelua. Myös lippuhallin kannen vedeneristys on huonokuntoinen ja se vuotaa. Vuodosta aiheutuu hiljalleen vaurioita lippuhallin kantavaan betonirakenteeseen ja kosteusvaurioita lippuhallin tiloihin.
Hanke käsittää Siltasaarenkadun raitiokiskojen ja Hakaniemen raitiotiepysäkkialueen järjestelyiden uusimisen. Rata-alueelta uusitaan kiskot ja radan alusrakenteet. Lisäksi pysäkkialueen järjestelyitä muutetaan, valaisin- ja ajojohtopylväät uusitaan ja rata-alueen alla olevat kunnallistekniikan linjat uusitaan tai ne asennetaan suojaputkiin. Ratalinjan alla, metroaseman lippuhallin kannen päälle, asennetaan uusi tärinäeristys. Samalla uusitaan lippuhallin kannen pintarakenteet ja vedeneristys. Lisäksi ratojen välissä olevan lippuhallin sisäänkäyntirakennuksen vedeneristykset uusitaan ja veden poisohjautumista parannetaan.
Rakennustyöt tehdään vaiheittain siten, että raitio-, ajoneuvo- ja henkilöliikenteen häiriöt pyritään minimoimaan. Raitioliikenteeseen tulee poikkeusjärjestelyjä, joista tiedotetaan matkustajille yhdessä HSL:n kanssa riittävän ajoissa. Rakentamisen aikana huolehditaan siitä, että kulku raitiotiepysäkeille on esteetön ja turvallinen.

MLNRVI HKL 63 Vallilassa 01.02.
Ensimmäinen MLNRVI, jonka piti aloittaa liikennöinti tällä viikolla (5). Mutta vaunun sisällä näkyi ylimääräisiä kaapeleita. Lieneekö ollut linjalla?
Vielä 70-luvulla maalattavien vaunujen kyljet paklattiin (eli siloitettiin) ennen maalausta. Olisi tämänkin maalausjälki komeampi sellaisen käsittelyn jälkeen.

28.1. on havaittu monitoimivaunu HKL 2012 lumiharjavarustuksella Toisella linjalla. Mahdollisesti kyseessä oli jonkinlainen koeajo henkilökuntamäärästä päätellen.
Eipä vaunuja HKL 2010 eikä 2012 ole juuri havaittu tänä talvena lumitöissä.

Viikonlopun kuva; Töölön "takapihaa" 10.2.1974 kuvattuna Sipoon kirkosta.
En muista vaikka tämä kuva olisi jo ollut aiemmin viikonlopun kuvana. Niitä alkaa olla jo melkoisesti.
Kyllä tätä maisemaa kelpaa uudelleenkin katsoa. Mennyt maailma autoineen, Wartburgeineen; johdinautoakin näkyy. Trollikkaliikenne loppui kesäkuussa tuona vuonna.

Valmiin näköinen MLNRVI HKL 63 paistatteli Vallilassa 24.1. Kuva © Teemu Ikonen.
Hyvältä näyttävät valkoiset led-linjakilvet (toim.)

HKL 166:sta on poistettu Kulttuuriratikka-tekstit, mutta se on kuitenkin edelleen luettavissa kyljissä. Vaihteiden puhdistusta Töölön ratapihalla. Kuvat 25.1. © Jorma Rauhala.

Aurinko on jo matalalla, kun vaunulla HKL 166 saavutaan koulutusajolta Koskelaan 25.11.

Tammikuun alussa Koskelan halliin saavuttaessa Kustaa Vaasan tiellä otettiin käyttöön akselioikosulkumittauslaite. Laite mittaa vaunun yksittäiset akselit ja varmistaa, että niissä on riittävä akselioikosulku.
Laitteen yli tulee aja mahdollisimman tasaista ja korkeintaan 20 km/h nopeutta. Kuljettaja saa akselikohtaisen mittaustuloksen Kustaa Vaasan tiellä olevalta LED-näytöltä: vihreä nuoli tarkoittaa oikosulun olevan hyvä ja punainen rasti sen olevan huono.
Vaunuyksilö tunnistetaan RFID-menetelmällä ja mittaustulokset välittyvät suoraan huoltoon, joka tarvittaessa korjaa vialliset akselit.
Mittauslaitetta ennen on S-opaste, joka on normaalisti pimeänä. Vaunun ohitettua opasteen, valkea S syttyy, jolloin seuraava vaunu ei saa ajaa mittausalueelle. Mittauksen valmistuttua S-valo sammuu ja laite on valmiina aloittamaan uuden mittauksen.
Akselioikosulkuihin perustuvaa vaunujen tunnistusta tarvitaan raidevirtapiirien alueille, kuten muutamissa turvavaihteissa ja Mikonkadun limitetyllä osuudella. Riittämätön oikosulku saattaa johtaa järjestelmien vikatiloihin.
Laitteen valmistaja on Hanning&Kahl. Kuvissa laite asennettavana toukokuussa 2012.

HSL:n hallituksen päätöksiä 22.1.:
Raitioliikenteessä linjatunnuksia muutetaan jonka avulla selkiytetään raitiolinjojen reittien hahmotettavuutta, kun eri reittiä kulkevilla linjoilla ei enää ole käytössä samaa linjanumeroa. Talviliikenteen alussa linja 3B muutetaan linjaksi 3 ja linja 3T linjaksi 2. Linjojen reitit eivät muutu.
Metroliikenteessä siirrytään käyttämään samoja aikatauluja läpi vuoden, mutta kesän alhaisempien matkustajamäärien vuoksi ajetaan kuuden viikon ajan kahden vaunuparin junilla.
Junaliikenteessä merkittävin muutos on E-junaliikenteen aloittaminen sunnuntaisin talviliikenteen alussa keventämään S- ja U-junien kuormituksia.

Viikonlopun kuva ja terveisiä Turkuun.
"Aavevaunu" satamassa linjalla 1. Taustalla näkyy S/S Bore (Nolla-Bore). Linja 1 lopetettiin maaliskuussa 1967.
Ari Elenius: Vaunu on nro 52, sen voi todeta Korko-ylämainoksista, jotka olivat ainoastaan siinä aavevaunussa.
Edessä näkyy pätkä laivapikajunan raidetta.
"Nolla-Bore" on monien vaiheiden jälkeen nyt Aurajoen varrella alkuperäisin nimin ja värein varustettuna. Lisätietoa saa mm: http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Kristina_Regina
Linnankadun loppupään ajolankojen kannatinpylväitä on näppärästi jatkettu katuvalaisinpylväiksi.
1. Poikkikadun vasemmalla puolella lähempi koristeellinen pääty kuuluu Warranttimakasiiniin (nyk. Hotelli Seaport) ja taempi pääty voinvientimakasiiniin (nyk. osa Vikingin terminaalia).
Kuva © SRS/Dave Menzies.

Torstaina 17.1. sattui linjalla 4 Paciuksenkadulla tilanne, jossa vaunun viallinen virroitin vahingoitti ajolankoja sillä seurauksella, että yksi ajolankojen kannatinlanka putosi. Irronneen kannatinlangan kiinnike osui vastaantulleen vaunun sivuikkunaan rikkoen sen. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta nelosen liikenne Munkkiniemeen oli keskipäivällä poikki noin tunnin verran. Vaunut ajoivat Kuusitielle. Kuvassa ajolankavauriota korjataan torniautosta. Paikalla oli myös HE125 eli liikennelaitoksen raivausauto. Viallinen vaunu, joka oli jatkanut matkaansa Munkkiniemen puistotielle saakka, bukseerattiin eli työnnettiin myöhemmin halliin, jonka jälkeen liikenne alkoi palautua normaaliksi. Kuva © Daniel Federley.

Ensimmäinen peruskorjattu ja matalalattiaosalla varustettu 1970-luvun vaunu, ns. 1-sarjan vaunu, otetaan matkustajaliikenteeseen viikolla 5. HKL:llä on kaikkiaan 40 1-sarjan vaunua, joista maksimissaan 6 on kerrallaan peruskorjauksessa. Jo aiemmin HKL-Raitioliikenne on toteuttanut 42:een 1980-luvulla valmistettuun, ns. 2-sarjan nivelraitiovaunuun peruskorjauksen ja matalalattiaiset väliosat.
Vaunut kuljetetaan korjausta ja väliosan lisäämistä varten Saksan Halberstadtiin. Vaunuihin lisättävä matalalattiainen väliosa on HKL-Raitioliikenteen omaa suunnittelua. Saksalainen Verkehrs Industrie Systeme GmbH (VIS) toimii alihankkijana, joka rakentaa väliosan ja peruskorjaa vaunun. Peruskorjauksessa vaunut mm. hiekkapuhalletaan ja maalataan uudelleen ja kaikki pintamateriaalit vaihdetaan.
Peruskorjattuihin vaunuihin varustellaan vielä mm. penkit ja sähkölaitteet Vallilan raitiovaunuvarikolla HKL:n omana työnä. Ennen kuin vaunut otetaan liikennekäyttöön niille tehdään täydellinen käyttöönottotarkastus ja katsastus. Ensimmäisen käyttöönotettavan vaunun jälkeen uusi vaunu saadaan liikenteeseen aina noin neljän viikon välein. Kaikki kymmenen vaunua ovat valmiina tämän vuoden marraskuussa.
Peruskorjaus ja väliosan lisääminen kasvattaa myös vaunujen käyttöikää merkittävästi. Raitiovaunukaluston laskennallinen käyttöikä on noin 40 vuotta. Tällä hetkellä peruskorjauksessa olevien, jo nyt lähes 40-vuotiaiden 1-sarjan vaunujen voi muutostöiden ansiosta laskea palvelevan matkustajia luotettavasti vielä jopa parikymmentä vuotta.
Kuvassa (HKL) on vaunu HKL 63.
Muutostyöhön (NRVI - MLNRVI) on tässä vaiheessa lähetetty vuunut 34, 37, 38, 50, 60, 63 ja 68, Vielä kolme vaunua lähtee. 63, 34 ja 38 ovat jo takaisin Helsingissä.

Munkkiniemen päättärillä oli pientä ruuhkaa 17.1. klo 15.20 aikoihin.
Kolmas vuoro oli jonottamassa pääsyä pysäkille. Kuva © Jukka Lyly.

Kampin metroaseman vanhan päädyn liukuportaiden peruskorjaus alkaa maanantaina 21.1. Peruskorjauksen ajan kolmesta liukuportaasta yksi on suljettuna korjauksen vuoksi. Kaikki kolme liukuporrasta korjataan vuorollaan.
Peruskorjauksessa portaat puretaan kokonaisuudessaan ja tarvittavat osat uusitaan. Lisäksi portaiden turvallisuutta parannetaan nykymääräyksiä vastaavaksi.
Työn ajan metroasemalla on käytössä vain yksi liukuporras asemalta ylös ja yksi alas. Erityisesti ruuhka-aikoina tämä voi tarkoittaa portaiden ruuhkautumista. Aseman hissit toimivat normaalisti.
Korjaustyön arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2014.

Siilitien metroaseman hissi on suljettuna 22.1. – 8.3. Hissi on poissa käytöstä noin kuuden viikon ajan, kun aseman nykyinen hissi puretaan ja tilalle asennetaan uusi hissi.
Hissi on suljettuna tiistain 22.1. aamuliikenteen alusta lähtien. Koska liukuportaat ovat ainoa kulkuyhteys metrolaiturille, aseman käyttäminen ei ole mahdollista pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa liikkuville tai muille hissiä tarvitseville metromatkustajille.

Vaunu 98 vuorossa 162 Koskelan hallissa vähän ennen ensimmäistä linjan 6T lähtöä klo 16:06 lauantaina 12.1. Sunnuntaisin vastaava linjapidennyksen vaatima lisävuoro ajetaan numerolla 160 ja lähtöaika Koskelasta on 16:07
Kuva © Jaakko Pertilä.

Viikonlopun kuva 26.12.1972.
Ruskeasuon kääntösilmukka, jossa HKL 2 vuorossa 92 (eli nimikkovuorossaan). Taustalla on "metsänvartijan mökki", "punainen mökki", joka edelleen on olemassa täysin muuttuneessa maisemassa.
Nykyään mökin omistaa Invalidiliitto. Mökki on rakennettu vuonna 1920. Aluksi siinä asui kaksi veljestä perheineen. Kaupunki osti talon 1930-luvulla. Myöhemmin siinä on asunut ainakin metsänvartijoita. Sittemmin talo oli myös HKL:n omistuksessa.

Havaintopvm 11.1.13: Linjojen radan pysäkeiltä on poistettu linjan 5 liuskat, mutta ratikkapysäkkiä osoittavat merkit ovat edelleen paikoillaan. 6T on merkitty pysäkkikilpiin koko matkalle Arabiaan asti. Etelän suunnassa pysäkkikilvissä lukee Länsiterminaali (eikä esim. Hietalahti Länsiterminaali).

Raitiolinja 6T: Länsiterminaali - Arabia aloittaa liikennöinnin 12.1. 6T liikennöi lauantaisin noin klo 16.30 - 20 ja sunnuntaisin noin klo 16.30 - 22 ja korvaa lopettaneen linjan 9X. Linjaa 9X liikennöitiin viimeisen kerran 6.1.

Tammikuu: Ratikkamuseossa on nyt entistäkin hiljaisempaa, sillä hallin yhdellä seinällä toiminut kahvio on lopettanut toimintansa.

14.12.2012 laaditussa HKR:n Katu- ja puisto-osaston Mechelininkatua koskevaan katusuunnitelmaan liittyy linjan 8 Caloniuksenkadun ja Perhonkadun pysäkkien poisto. Pysäkit korvataan Arkadiankadun kohdalle rakennettavalla pysäkillä. Seuraavaksi asiaa käsittelee yleisten töiden lautakunta.

LUX Helsinki -tapahtumassa 4.-8.1.2013 oli mukana myös LUX ratikka, HKL 166.
Lux Ratikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun opiskelijat Meri Ekola, Riikka Karjalainen ja Alexander Salvesen. Ratikka "tuunattiin" liikkuvaksi valoteokseksi, joka nähtiin kiskoilla keskustassa festivaalin aikana klo 16-22. Lux ratikka aloitti liikennöinnin klo 16 Mikonkadun pysäkiltä ja pysähtyi siellä aina kerran tunnissa 10 minuuttia.
Valoilmiö toteutettiin teatterikäyttöön tarkoitetuilla, ohjelmoitavilla LED valonheittimillä, ja niiden energiatehokkuuden vuoksi teoksen virrankulutus on alle 3000W. Suunnittelussa on huomioitu myös liikenneturvallisuus.
Kuva 8.1.2013 © Teemu Ikonen

Hieman suttuinen viikonlopun kuva; 25.4.1973.
HKL 161 (ASEA 1930 - 1975) + HKL 723 (LHW 1940 - 1976) linjalla 8 vuorossa 101. Vuoro on tulossa Vallilan halliin iltaruuhkan jälkeen.
Vallilaan oli tuolloin sijoitettu ruuhkavuoroja sekä linjojen 6 ja 8 perävaunut. Osa vuoroista peruutettiin Hämeentieltä Euran halliin. Nykyisten raiteiden 15 ja 16 välillä oli muistaakseni viisi tai kuusi raidetta, joissa ruuhkavuoroja säilytettiin. Kuvan vuoro meni kuitenkin etupihan halliin. Kaikkia vaihtoliikkeitä Hämeentieltä halleihin ohjasi ja varmisti virkapukuinen liikenteenohjaaja pysäyttämismerkkeineen.
HKL 161 kuului tuolloin samaan "sarjaan" kuin HKL 123 ja 151. Ei ollut kiilakumi-ikkunoita. Ei ole vaunussa (ainakaan edessä) sarvilyhtyjä. Vaunussa 153 oli sarvilyhdyt takana ja vaunussa 123 molemmissa päissä. Jälkimmäisestä pitikin tulla museovaunu. Mutta eipä vain tullut.

Raitioteiden arkipäivää.
2.1.2013 aamupäivästä n. klo 10.45 aikaan 7A:n puoli oli hetkellisesti motissa kuvan auton takia Pasilan asemalla. Vaunu 218 seisoo reteästi pysäköidyn Volvon takana. Valot on päällä. Tarkoittaneeko, että tässä ollaan vain hetki. Silti tämä katujen ritari viivästytti ainakin kymmenien ihmisten matkantekoa. Kuva © Jukka Lyly. Kommentti "webmaster".

Vuoden ensimmäinen päivä sujuu leppoisast1 raitiovaunuistaan tunnetussa San Franciscossa. Kaupungin rataverkolla on huomattavan paljon yhteisiä piirteitä Helsingin kanssa. Keskustan tunneliosuutta ja yhtä uutta linjaa lukuunottamatta ratikka kulkee pääosin autokaistoilla, pysäköityjen autojen rinnalla. Valoetuuksia ei sekaosuuksilla ole, tosin ei juuri ole liikennevalojakaan. Sen sijaan useissa risteyksissä on stop-merkki, joka velvoittaa myös raitiovaunuja. Pysäkkejä on tiheästi, osa ohitetaan usein pysähtymättä. Kuva L-linjalta Parksidestä. Kuva © Daniel Federley 1.1.2013.

Vuodenvaihteen kuva.
40 vuotta täyttävät tänä vuonna vaunut 31 - 37. Kuvassa HKL 32 Koskelassa 20.9.1973 lähes alkuperäisessä asussa. Vaunuun on lisätty ajovalo ja perävalo vaunun keskilinjalle. Silloinen lainsäädäntö edellytti sellaista. Ei siis saanut olla kahta rinnakkaista ajovaloa.
hkl32_2009 (94K)

Sama vaunu noin 36 vuotta myöhemmin vuonna 2009. Monta peruskorjausta on takana, viimeisin Saksassa.

SRS-UUTISET 2013, sivu 3