Teemoja: Helsingin raitiotieliikenteen kokonaiskehittämisselvitys.(.pdf) HKL-Metroliikenne: Automaattimetro Östersundomin pikaraitiotien esiselvitys (.pdf) (2010) Itämetron esiselvitys (.pdf) (2010).
Selvitys syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten käyttöönoton hyödyistä ja edellytyksistä Helsingin raitiotieverkolla 2011 (.pdf) Raitioliikenteen aikataulut, syksy 2011 © Jaakko Pertilä.
Aikatauluissa käytettävät lyhenteet.

Uutiset 2012

Ystävät, jos olette raitiolinjan 8 uudella osuudella 1.1.2012 kameran kanssa, lähettäkääpä uutiskuvia uutiset(ät)raitio.org -osoitteeseen!

Vuodenvaihteen kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Turku ja linja-autoasema. Linjan 1 ASEA -vaunu on tulossa Pohjolasta. Busseja on monenlaisia. Olisiko tuolla oikealla yksi Nummelan bulldog 1950-luvun alusta?
Jotenkin laittaisin kuvan 40- 50-lukujen vaihteeseen. Kuva © Jyrki Längman (kommentti "webmaster")
http://www.raitio.org/ratikat/turku/liikenne/linjat4.htm
Hyvää Uutta Vuotta

30.12. HKL-RL ja HSL järjestivät median edustajille tutustumismatkan raitiolinjan 8 uudelle osuudelle Saukonpaateen.

Median ja järjestäjien edustajat nousemassa vaunuun 89 Töölön hallilla.

Vaunu Saukonpaadessa, määränpäätekstiin eivät järjestäjät olleet kiinnittäneet sen suurempaa huomiota.
Mukana kierroksella olivat HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, HKL-Raitioliikenteen johtaja Pekka Sirviö, joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty HSL:stä sekä Jätkäsaaren rakentamisprojektin johtaja Timo Laitinen. Useita esitelmiä pidettiin kyseisestä laajennuksesta, raitioliikenteen muusta kehittämisestä, sekä Jätkäsaaren rakentamisesta.
Mainittakoon, että raidetta tuli lisää 1912 metriä kaksiraiteista rataa. Eli vajaan kilometrin pidennys. Radan rakentaminen maksoi 2.9 miljoonaa euroa. Summassa ei ole mukana sähkönsyöttöasema (noin miljoona), koska sitä käytetään muuhunkin.
Matkan aikana oli mahdollisuus keskustella ratikkaliikenteen ja Jätkäsaaren rakentamisen ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2009 Töölön hallissa tehtiin muutoksia raiteilla 16 ja 17 (huoltomontut ja työtasot).

Töölön hallin perukoilta löytyy myös BS 1 "Stora Bruna" myöh. "Jumbo" replika.

Töölön perukoilla myös tilausliikennevaunut HKL 9, 12 ja 505. Kuvat 30.12.

Jouluviikonlopun kuva:

HKL 367+513 linjalla 2 vuorossa 110 ensimmäisenä liikennöintipäivänä 16.12.1976.

Suomen Raitiotieseuran 40. toimintavuosi on käynnissä. Nyt erikoistarjouksessa (.doc) SRS:n julkaisemat postikortit ja myyntivarastossa olevat Raitio-lehdet. Tarjous on voimassa.

Joulun ja loppiaisen välisinä arkipäivinä 27.12. - 5.1.) on raitioliikenteessä harvennetut aikataulut linjoilla 1, 1A, 4, 4T, 6, 7A, 7B, 8 ja 10. Myös Kulttuuriratikka pitää taukoa viikoilla 52 ja 1.

Raitiolinjojen poikkeusreitit uudenvuodenyönä
- Raitiolinjat 3B ja 3T ajavat linjan 1A päätepysäkille Eiraan, jossa ne vaihtavat linjatunnusta. Tehtaankadulla ja Laivasillankadulla liikennöi raitiovaunuja korvaava bussi 3X. Matkustajat voivat siirtyä raitiovaunuista bussiin 3X Viiskulmassa. Bussi lähtee Pursimiehenkadulta linjan 14 pysäkiltä Viiskulma (1174). Kauppatorilla bussi käyttää linjan 16 pysäkkiä Kauppatori (2004).
Bussi 3X ajaa reittiä Pursimiehenkatu – Laivurinkatu – Tehtaankatu – Laivasillankatu – Eteläranta – Kauppatori – Eteläranta – Laivasillankatu – Tehtaankatu – Laivurinkatu – Fredrikinkatu – Bulevardi – Albertinkatu – Pursimiehenkatu. Bussi käyttää reitin varrella olevia raitiovaunupysäkkejä Kauppatoria lukuun ottamatta.

- Linjat 4 ja 4T liikennöivät linjan 6 päätepysäkille Hietalahteen. Lasipalatsin ja Katajanokan välinen osuus korvataan bussilla 4X. Bussin lähtöpaikka keskustassa on Mannerheimintiellä Lasipalatsin edessä sijaitseva väliaikainen pysäkki. Bussi ajaa Katajanokalle Eteläesplanadia ja keskustan suuntaan Pohjoisesplanadia pitkin.
Lisäksi Katajanokan terminaalille liikennöi bussi 4TX, joka lähtee Lasipalatsin väliaikaiselta pysäkiltä klo 20.33 ja 20.50 ja Katajanokan terminaalilta klo 20.46 ja 21.03. Bussi ajaa 4X:n reittiä Lasipalatsin ja Kruunuvuorenkadun välillä ja jatkaa Mastokatua pitkin terminaalille. Bussit käyttävät reittikarttaan merkittyjä pysäkkejä.

- Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat Kaivokadun kautta. Aleksanterinkatu, Snellmaninkatu ja Liisankatu jäävät ajamatta.

Müncheniin Saksaan hankitut Variobahn-raitiovaunut on otettu vihdoin käyttöön noin kaksi vuotta kestäneen tyyppihyväksyntäprosessin jälkeen. Vaunuja on hankittu kaikkiaan 14 kappaletta. Ensimmäiset ehtivät lyhytaikaisesti olla jo ajossa vuonna 2010, kunnes viranomaiset määräsivät vaunut seisomaan.
Keskeisin syy pitkäksi venyneeseen hyväksyntäprosessiin lienevät olleet huolet aukean tilan ulottuman riittävyydestä vaunuille jyrkissä, noin 15 metrin säteisissä kaarteissa. Näin kaarteikkaille raitioteille Vario-vaunuja on hankittu Münchenin lisäksi vain Helsinkiin, mutta Münchenin vaunuissa telittömät modulit ovat huomattavasti pidempiä kuin Helsingin vaunuissa.
Vaunujen käyttölupa on ainakin toistaiseksi rajoitettu linjoille 19, 20 ja 21. Lisäksi vaunujen käyttöönottoa hidastaa, että yksi vaunu on vasta rakenteilla ja toinen toistaiseksi varattuna akuilla ajamiseen liittyviin valmistajan kokeisiin. Koko vaunusarja on myöhemmin tarkoitus varustaa akuilla, koska kaupunkiin on suunnitteilla lyhyehkö ajojohdoton reittiosuus.
Variobahn-sarjan käyttöönotto tarkoittaa lisäksi loppua pitkään jatkuneelle vaunupulalle, ja viimeisten korkealattiaisten moottori- ja perävaunujen odotetaan lähimmässä tulevaisuudessa poistuvan käytöstä.

Viimeiset Düwagin perinteisistä mutta matalalattiaisella väliosalla pidennetyistä GT8N-nivelvaunuista on poistettu Mannheimin seudun linjaliikenteestä jokin aika sitten.
Yksi vaunu on yhä ajossa kouluvaununa, ja neljä vaunua myytiin joulukuussa 2011 Gothaan Thüringeniin, jossa niillä korvataan kaupungin viimeiset vastaavat väliosattomat vaunut.
Helsingin ja Gothan ohella tämä meillä "pitkinä Manneina" tunnettu vaunusarja palvelee matkustajia toistaiseksi Lodzissa Puolassa, jossa liikenteen uudelleenjärjestelyt saattavat kuitenkin johtaa vaunutyypin poistumiseen käytöstä jo vuodenvaihteessa.

Havainto päivän uutisvirrasta:
Ilta-Sanomien sivutossa on linkki, jonka kautta pääsee tutustumaan Pohjois-Korean suuren johtajan mausoleumia esittävää filmiä. Huomioni kiinnitti mausoleumin edustalle johtava raitiotielinja. Lyhyessä pätkässä (noin 1 min. kohdalla) näkyi kaksi sveitsiläistä standardimallin vaunuista koostuvaa junaa mv+pv. Värityksen perusteella arvelen, että vaunut ovat peräisin Bernistä.
Sveitsiläiset ovat sitten kuitenkin Zürichistä.

Kuvareportaasi SRS;n talviajelulta Jätkäsaaren uudisradalle Saukonpaateen.
Kuvat © Jorma Rauhala.

SRS:n talviajelu tehtiin talvettomissa merkeissä Jätkäsaaren uudisradalle 18.12.2011. Linjaliikenne Saukonpaateen alkaa 1.1.2012.
Ajeluvaunuinamme olivat vaunut 12 ja 35, joista ensimmäinen kulki linjatunnuksella 12 ja jälkimmäinen perinteisellä tunnuksella 15. Uudisradalla molemmat vaunut kuitenkin kilvitettiin linjalle 8.
Jäseniä oli paikalla noin 80 sateisesta ja raa'asta säästä huolimatta. Seuraavastakin uudisrata-ajelusta kyseltiin jo. Toivottavasti voimme palata asiaan kesällä!
Kuvassa Saukonpaaden päätepysäkkialueen vilinää, taustalla Lauttasaaren kerrostaloja. Kuva © Daniel Federley.

Pe 16.12.11 klo 11.50 ajeli Sörnäisissä pohjoista kohti harvemmin nähty, liikennepuolen käytössä oleva harjavaunu HKL 2121 (tiettävästi ainoa näistä, jossa on yhä perinteinen ilmajarru eikä hydraulijarruja). Ja kuljettajalla tietysti sininen virkapuku, vai onko se työasu, kun virkoja ei enää ole, vaan kuljettajat ovat työsuhteisia...("webm": todella tietojemme mukaan vaunu on ainut kompressorilla ja ilmajarruilla varustettu 2-aks harja.)

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:
Runeberginkatu viimeistään vuonna 1945 mutta lienee otettu paljonkin aiemmin.
Edustalla on Sammonpuisto (olipa vaikea löytää tuon oikea nimi).
Raitiojuna on mielestäni linjalla 5/5A/5 (1926-1946). Jättikuvasta (ei netissä) katsoen näyttäisi, että kilvessä on numero ja kirjain (siis 5A) Linjavärit sopisivat (kelta-valko).
Moottorivaunu taitaa olla ASEA 131-140, joissa oli kuljettajan keski-ikkunan yläosassa linjaa osoittava musta lasikilpi, jossa oli valkoisin pimeän aikana valaistuin numeroin ilmoitettu linja. Siinä oli 15 numeroa ja erilaisia tekstejä. Avoperävaunu Hietalahti tai ASEA, mene tiedä.
Kuva on linkki isompaan kuvaan. Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Kuvareportaasi Tukholman Tvärbanan laajennuksen tilanteesta.
© Lauri Räty.

13.12. Jätkäsaaressa vaunut HKL 2010 ja 2122. Jälkimmäinen suistui raiteelta silmukassa.


Kuvat © Teemu Ikonen.
Lisäksi Jätkässä kävi HKL 90.
Saamamme tiedon mukaisesti sama harjavaunu suistui uudemman kerran Länsisatamankadun-Itämerenkadun myötävaihteessa. Harjavaunu itsessään tulppasi linjan 8 1-suunnan ja harja 2-suunnan, mutta katkos oli nopeasti ohi, sillä harjavaunu saatiin peruutettua takaisin kiskoile."

9.12. Vaunu HKL 33 Jätkäsaaressa (lähde jlf).

Raitio -lehti 4/2011 on ilmestynyt.

Tampere. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 12.12.2011 yksimielisesti, että kaupunkiraitiotiestä laaditaan yleissuunnitelma. Työ alkaa keväällä 2012.
Turku. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.12.2011, että pikaraitiotiestä laaditaan yleissuunnitelma vuonna 2012.

Raitiovaunut 1A, 3B, 3T, 4, 7A ja 7B sekä bussi 16 ajavat poikkeusreittejä Lucia-kulkueen vuoksi tiistai-iltana 13.12. Aleksin raitiolinjat ja linja 3B ajavat poikkeusreittejä noin klo 18 -18.30.
3B ja 3T ajavat noin klo 18 - 18.30 linjan 1A päätepysäkille Eiraan. Viiskulman ja Kauppatorin väliä liikennöi korvaava bussi 3X. Bussi lähtee Viiskulmassa bussilinjan 14 pysäkiltä ”Viiskulma” (1174) ja Kauppatorilla linjan 16 pysäkiltä ”Kauppatori” (2004). 3X käyttää reitin varren raitiovaunupysäkkejä.
7A ja 7B ajavat Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta. Kruununhaka jää ajamatta.
4 ajaa linjan 6 päätepysäkille Hietalahteen. Korvaava bussi 4X ajaa Mannerheimintietä Etelä- ja Pohjois-Esplanadin kautta Katajanokalle. Munkkiniemen suunnasta Katajanokalle matkustavan on jäätävä pois raitovaunupysäkillä ”Ylioppilastalo” (0401). 4X lähtee Mannerheimintieltä bussilinjan 16 pysäkiltä ”Erottaja” (1900).
Raitiolinja 1A ajaa noin klo 17.45 - 18.30 reittiä Kaisaniemenkatu – Kaivokatu - Mannerheimintie – Bulevardi – Fredrikinkatu – Laivurinkatu. Kruununhaan ja Kauppatorin reittiosuus jäävät ajamatta.

Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen hankitaan vielä yhdeksän (9) uutta Flirt-kaupunkijunaa aiemmin hankittujen 32 junan lisäksi. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n ja Stadler Bussnang AG:n välinen sopimus Sm5-junien hankinnasta allekirjoitettiin perjantaina 9.12.
Myös nämä junat, samoin kuin aiemmin tilatut 32 junaa, valmistetaan Stadler Bussnang AG:n tehtaalla Sveitsissä. Lisäeräjunan junista ensimmäiset tulevat liikenteeseen vuonna 2014 ja tavoitteena on, että myös kaikki nämä yhdeksän junaa ovat liikenteessä ennen kuin liikenne Kehäradalla alkaa vuoden 2014 lopussa.
Lähiliikenteeseen tarvitaan lisää junia, kun liikenne Kehäradalla alkaa. Lisäksi vanhaa kalustoa joudutaan poistamaan käytöstä, ja sen tilalle pitää hankia uusia matalalattiaisia vaunuja. Nyt tilattujen junien toimituksen jälkeen Flirt-junia on liikenteessä kaikkiaan 41.
Junakalustoyhtiön kokonaiskustannus yhdeksän junan lisähankinnasta on noin 65 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset Flirt-junat aloittivat liikennöinnin Helsingin seudulla marras-joulukuussa 2009. Kaikkiaan tällä hetkellä on liikenteessä jo 11 Flirt-junaa. Matkustajien kokemukset matalalattiaisista ja ilmastoiduista junista ovat olleet myönteisiä.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Rautatientori, Kansallisteatteri, Fennia ja kaksiraiteisuus. Kuva on viimeistään vuodelta 1919, siis 1909 - 1919.
Kun tuota kuvaa katsoo, ei voi muuta todeta kuin, että näin on. Ajojohdin ei taida näkyä, mutta on se siinä.
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Toinen viikonlopun kuva Carl Henningin kokoelmasta;

Kuva Viipurin raitiovaunuvarikolta melko varmasti neuvostosotakuvaajien keikalta Viipuriin heti luovutuksen jälkeen maaliskuussa (huhtikuussa?) 1940.
Kuvia levitettiin myös länteen, esimerkiksi Berlingske Tidende Kööpenhaminassa julkaisi samantapaisen yhteenliimatun panoraamakuvan neuvostojoukkojen voitontanssista Siikaniemen torilla. Tämän kuvan teksti uhoaa neuvostosaavutuksilla: “Neuvosto-Viipuri. Leipätehdas, raitiovaunuhalli ja sähköasema.” (Leipätehdas eli SOK:n mylly ja leipomo rajautui pois tästä versiosta).
Kuvassa seitsemän moottorivaunua ja veturi. Katso

HKL ilmoittaa, että raitiolinjan 8 uuden osuuden ajojohtimiin Länsisatamankadulle kytketään jännitteet perjantaina 9.12.2011.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen johtokunta päätti viime viikolla Siilitien metroaseman peruskorjauksesta. Maaliskuussa alkava peruskorjaus maksaa 9,4 miljoonaa euroa. Asema pysyy auki matkustajille koko urakan ajan.
Korjausurakan aikana nykyinen katutason sisäänkäynti ja kulkuyhteys laituritasolle puretaan ja tilalle rakennetaan uusi lippuhalli. Vuonna 1982 valmistuneen aseman esteettömyys parantuu, sillä lippuhallista laiturialueelle pääsee kolmella liukuportaalla sekä uusittavalla hissillä. Nykyisin asemalla on vain yhdet liukuportaat.
Remontin jälkeen maan asema sopii myös mahdolliselle automaattimetrolle. Pelastusviranomaisten vaatimuksesta aseman länsipäähän tulee toinen hätäpoistumistie. Sen kautta matkustajat pääsevät laiturilta viereiseen puistoon porrastornin kautta.
Aseman sähköntarpeesta noin neljännes aiotaan saada katosrakenteisiin asennettavista aurinkopaneeleista. Säästöä syntyy myös uusista led-valaisimista. Aseman viereen on tulossa uusia pysäköinti- ja polkupyöräpaikkoja.

2.12.: Automaattimetro:
Vanhan kaluston automatisointi on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi, eikä kaupunkia tyydyttävää teknistä ratkaisua ongelmaan ole löytynyt. Nyt Helsinki ja Siemens neuvottelevat vakavissaan mallista, jossa kuljettaja valvoisi automaattisesti liikkuvan junan kulkua. HKL:n mukaan kriittinen takaraja ratkaisun löytymiselle on alkuvuosi.
Uuden tekniikan istuttaminen Helsingin vanhaan metrokalustoon on osoittautunut kovaksi palaksi sekä tilaajalle että toimittajalle. Helsingin kaupungin liikennelaitos ei kuitenkaan suostu myöntämään tilanneensa jotain sellaista, mitä on mahdotonta toteuttaa, toimitusjohtaja Matti Lahdenranta painottaa.

1.12. ajoi ensimmäinen raitiovaunu, HKL 2010, Jätkäsaaren Saukonpaateen. Lähde JLF.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Nyt ollaan ulkomailla; Göteborg, Drottningtorget. Kuva on viimeistään vuodelta 1936. Vaikka en ole ruotsintuntija, oletan, että kuva on paljonkin varhaisemmalta ajalta.
Siinä on ASEA:n vaunuja liuta.
Oikealla hotel Eggersin talo 1800-luvulta. Tänä päivänä Best Western Hotel Eggers mainostaa suomeksi mm: Peruutus on maksutonta, nollariskin, kilpailukykyiset hinnat ja mukavuutta. Suositeltavaa! Tarkista parlamentin valtuuskunnan hotellin tai Best Western Hotel Eggers varmasti onnistuu. Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Ensimmäinen raitiovaunu Jätkäsaaren Saukonpaadessa:


Ensimmäinen vaunu Saukonpaadessa oli HKL 2010 ja päivä oli 1.12. Marraskuun viimeisinä päivinä ja öinä vedettiin loput ajolangat ja tehtiin viimeistelytöitä. Kuvat © Mika Laaksonen

2.12.: HKL lisää matalalattiaiset väliosat myös kymmeneen 1970-luvulla valmistettuun nivelraitiovaunuun niiden peruskorjauksen yhteydessä.
HKL:n ja saksalaisen kiskokalustovalmistajan VIS Verkehrs Industrie Systeme GmbH:n välinen sopimus asiasta allekirjoitettiin 1.12.2011.
Ensimmäinen vaunu lähetetään Saksaan Halberstadtiin vuodenvaihteessa, ja vaunu saadaan takaisin matkustajakäyttöön peruskorjattuna ja väliosalla pidennettynä ensi keväänä. Kokonaisuudessaan tilaus valmistuu vuoden 2013 aikana.

Itsenäisyyspäivänä on sunnuntailiikenne. Helsingin keskustan linjoilla on poikkeusreittejä iltapäivällä ja illalla itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien vuoksi. Ylioppilaiden soihtukulkue lähtee Hietaniemestä noin klo 17 ja kulkee Senaatintorille reittiä Arkadiankatu – Mannerheimintie – Pohjoisesplanadi – Mariankatu – Aleksanterinkatu. Presidentinlinnan lähikatuja suljetaan itsenäisyyspäivän vastaanoton vuoksi liikenteeltä noin klo 18 alkaen.
Raitiolinjojen poikkeusreitit
Raitiolinja 3T ajaa noin klo 17 – 17.30 Oopperan ja Rautatieaseman välisen osuuden Mannerheimintietä pitkin. Runeberginkadun ja Kampin reittiosuus jää ajamatta.
Noin klo 17.30 – 21 raitiolinjat 3T ja 3B ajavat linjan 1A päätepysäkille Pursimiehenkadulle.
Korvaava bussi 3X liikennöi Viiskulman ja Kauppatorin välillä. Bussi ajaa reittiä Viiskulma – Bulevardi – Albertinkatu – Pursimiehenkatu – Laivurinkatu – Tehtaankatu – Laivasillankatu – Kauppatori. Viiskulmassa bussi käyttää linjan 14 pysäkkiä (1174) ja Kauppatorilla linjan 16 pysäkkiä (2004). Bussi pysähtyy reitin varrella olevilla raitiovaunupysäkeillä.
Raitiolinjat 4 ja 4T ajavat klo 17.30 – 21 linjan 6 päätepysäkille Hietalahteen. Lasipalatsin ja Katajanokan välillä liikennöivät bussit 4X ja 4TX, jotka lähtevät Mannerheimintieltä Sokoksen edessä olevalta pysäkiltä. Bussit ajavat reittiä Lasipalatsi – Kaivokatu – Kaisaniemenkatu – Liisankatu – Pohjoisranta – Kanavakatu – Kruunuvuorenkatu, jolta 4X jatkaa Merisotilaantorille ja 4TX Katajanokan terminaaliin. Bussit käyttävät kaikkia reitin varrella olevia raitiovaunu- ja bussipysäkkejä.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat klo 17.30 – 21 Kaivokadun ja Kaisaniemenkadun kautta.

Munkkiniemen raitioliikenne palasi normaaliksi torstaina 1.12. puolen päivän aikoihin, jolloin raitiolinja 4 alkoi taas ajaa Töölön tullin ja Munkkiniemen väliä. Korvaavan bussin 4X viimeinen lähtö oli klo 12.10.
Nelonen oli poikkeusreitillä 30.11. vesijohtotyön vuoksi. Työ valmistui oletettua aikaisemmin.

Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta 1.12:
-päätti oikeuttaa HKL:n tilaamaan 500 tonnia raitiotieurakiskoja 60R1 ja 100 tonnia raitiotieurakiskoja 59R1 halvimman tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen antaneelta TSTG Schienen Technik GmbH:lta 588 779,88 euron arvonlisäverottomaan kokonaishintaan
-päätti oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään Siilitien metroaseman peruskorjauksen
--rakennusurakasta 5.877.000,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy:n kanssa
--putkiurakasta 168.500,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen LVI-Arina Oy:n kanssa
--ilmanvaihtourakasta 69.000,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen Vantaan Teknoilma Oy:n kanssa
--sähköurakasta 517.600,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen Sähköarina Oy:n kanssa
-päätti oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään KONE Hissit Oy:n kanssa sopimukset
--Siilitien metroaseman yhden (1) henkilöhissin toimittamisesta niin, että sen kokonaishinta on 130 000 euroa (alv 0)
--Siilitien metroaseman kolmen (3) liukuportaan toimittamisesta niin, että sen kokonaishinta on 330 000 euroa (alv 0)
--Siilitien metroaseman yhden (1) henkilöhissin 5 vuoden kunnossapidosta niin, että sen sopimuskaudella aiheutuva on enintään 9 000 euroa (alv 0)
--Siilitien metroaseman kolmen (3) liukuportaan 5 vuoden kunnossapidosta niin, että sen sopimuskaudella aiheutuva on enintään52 500 euroa (alv 0).
-päätti oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään Metrovarikon kehittämisen vaiheen 3
--rakennusurakasta 10.683.000,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen YIT Rakennus Oy:n kanssa
--putkiurakasta 865.000,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen LVI-Arina Oy:n kanssa
--ilmanvaihtourakasta 294.800,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen Ilmastointi Malkki Oy:n kanssa
--sähköurakasta 1.387.300,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen Sähköarina Oy:n kanssa
--rakennusautomaatiourakasta 44.800,00 euron (alv 0 %) urakkasopimuksen halvimman tarjouksen antaneen YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa
Rakennuskohde käsittää metrovarikon kehittämisen vaiheen 3 muutostyöt ja uudisrakennustyöt. Vaiheessa 3 rakennetaan huoltohallin laajennus, pesuhalli sekä tekniset tilat.

Raitiolinja 4 ei aja Töölön tullin ja Munkkiniemen väliä keskiviikkoaamusta 30.11. torstai-iltaan 1.12. noin klo 18.20 asti. Ajamatta jäävän reittiosuuden korvaa bussi 4X. Poikkeusliikenteen syynä on vesijohdon korjaustyö Paciuksenkadulla. Jos työt valmistuvat suunniteltua aikaisemmin, ratikat palaavat normaalireitille jo ennen klo 18.20.
Raitiovaunua korvaava bussi 4X liikennöi reitillä Töölön tulli – Tukholmankatu – Paciuksenkatu – Munkkiniemen puistotie – Laajalahdentie – Saunalahdentie – Hollantilaisentie – Laajalahdentie – Munkkiniemen puistotie – Paciuksenkatu – Tukholmankatu – Töölön tulli. Bussi ajaa noin 10 minuutin välein.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta.
Johdinauto HKL 401/601 - 403/603 Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun risteyksessä päätepysäkillä vuonna todennäköisesti vuonna 1951.
Haartmaininkatu oli vielä vuonna 1951 nimeltään Huopalahdenkatu. Itse Naistenklinikka on valmistunut jo vuonna 1934.
("webmaster" toimii toistaiseksi varakoneella ja varaohjelmilla. Ymmärrystä toivotaan.)

Hankintailmoitus: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä : Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys
Hankinnan kohteena on konsulttityö Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvityksen laatimiseksi. Lisätiedot tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Työn hallinnollisena tilaaja ja konsultin sopimuskumppanina toimii Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Työn kustannukset jaetaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kesken siten, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä maksaa työstä 2/3 ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1/3.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.: Esikaupunkien renessanssi, Raide-Jokerin kehityskäytävä - maankäytön kehittämisperiaatteet
Ote: esittelijä: Bussi-Jokerin siirtäminen raiteille on yksi Helsingin seudun tärkeistä lähitulevaisuuden liikenneinfrastruktuurihankkeista. Raide-Jokeriin tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistäminen on olennainen lähtökohta myös Helsingin tulevan yleiskaavan valmistelussa. Uuden poikittaisen raideyhteyden toteuttaminen tukee pääkaupunkiseudun kehittymistä raideliikenteen verkostokaupungiksi, jossa asukkaat ja toimijat liikkuvat yhä enemmän ja moninaisemmin.
Päätettiin ehdotuksen mukaan.
Raide-Jokerin hankepäätöstä valmistelevat lisäselvitykset sekä hankesuunnittelun ja kaavoituksen aloittaminen
Päätettiin ehdotuksen mukaan.

Raitiolinjat 3T, 4, 7A ja 7B sekä bussi 16 ajavat poikkeusreittejä joulukadun avajaiskulkueen aikana sunnuntaina 20.11. noin klo 15 - 16. Raitiolinja 3T ajaa molempiin suuntiin Aleksanterinkadun sijasta Kruununhaan kautta. Samoin raitiolinja 4 ajaa Aleksanterinkadun sijasta Kruununhaan kautta. Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat Kaivokatua ja Kaisaniemenkatua pitkin.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta.
Kummer, Rautatientori ja Fennian talo. Tämn kuvan kuvausaika on helppo rajata aikavälille 1.11.1900 - 27.8.1909.
Kummeri numero 1x (12?) on Punaisella linjalla Lapinlahti - Liisankatu / IV-linja, ajankohdasta riippuen. Vaunu on kohtauspaikalla. Linjaa voidaan pitää nykyisen linjan 6 "esi-isänä".
Mikonkatu 17, eli Fennian talo, on valmistunut vuonna 1899. Mikonkatu 19 sai nykyisen kivitalon tuon puutalon tilalle vuonna 1911. Hieman näkyvä Mikonkatu 15 sinnitteli pidemmälle; uusi eli nykyinen talo valmistui vuonna 1939.
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster". Kuva on linkki isompaan kuvaan.

Metrovarikon kehittämisen ensimmäinen vaihe on valmis.
Kuvissa uusittu ja laajennettu rataosaston halli 18.11.

Metrovarikon ratapihaa 18.11.
Vaunupari M213-214 on juuri tullut Viilarintieltä ja ajetaan halliin.

Metrovarikko ja ratapiha nähtynä pohjoisesta Ratasmyllyntieltä. Uusi säilytyshalli (vaiheessa 4,5,6?) tullee kuvan oikeaan laitaan. Kuva 18.11.

Kaupunginvaltuusto 16.11:
Laajasalon kortteleiden nro 49271 - 49276 ym. alueiden (Haakoninlahti 1 -alue Kruunuvuorenrannassa) asemakaavan hyväksyminen (nro 12010)
Päätös: Ehdotuksen mukaan
Käsittely: Palautusehdotus
Hakanen Yrjö: Kaupunginvaltuusto palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi niin, että rakentamistavoitteita kohtuullistetaan ja Kruunuvuorenselän sillan vaihtoehtoja selvitetään.
Ehdotusta ei kannatettu ja se raukesi.
Ponsiehdotus
Heli Puura:
Kaupunginvaltuusto kiirehtii Kruunuvuorenrannan ja keskustan välisen raide- ja kevyen liikenteen siltayhteyden suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä.
Äänestys: JAA: 54, EI: 9, Tyhjiä: 20, Poissa: 2. Ponsiehdotus hyväksyttiin

Vallilan hallipihalle johtava vastavaihde 825 on vaihdettu 14.11.-15.11. yön aikana. Pihalle johtava kiskoura on ristikon kohdalla nyt tässä vaihteessa ummessa.
Tämä vaihde jäi uusimatta viime syksyn ratatyössä. Muissa vaihteissa ei silloin risteyskappaleita vaihdettukaan.
Milloinkahan viimeksi on mainitusta vaihteesta mahdettu ajaa poikkeavalle vaihteelle. (kuva 17.11.)

Vallilan hallipihan ratatyöt valmiina.
Kaiteet vielä puuttuvat tukimuurista. Hyvän säväyksen antaa mielestäni kiveyksen käyttö asfaltin sijasta.
Kuva 17.11.

Saukonpaasi 17.11.
Hyvällä tahdolla kuvasta näkee pysäkkikatoksen ja muutamat kannatinlangat.
Joskus muistan lukeneeni, että koeajot alkaisivat marraskuussa. Onhan se ulkonaisesti mahdollista melko pienellä työllä.

Länsiterminaali 17.11. Tähän jäätiin edellisellä kerralla tällä sivulla. Ja näin on edistytty.

Kalasataman joukkoliikenneselvitys 2011 (.pdf)

15.11. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Herttoniemen metroaseman ja Hertan kauppakeskuksen asemakaavan muutosehdotuksen (nro 12068) esittelijän muutetun ehdotuksen (auto-ja pyöräpaikkoja lähinnä) mukaan. Katso uutinen 28.10.

Vaunun SR50 entisöintitöiden tilanne 11.11.2011


Raitiolinjojen 3B ja 4 yövaunujen halliin menevä liikenne ajaa poikkeusreittiä maanantain 14.11. ja tiistain 15.11. välisenä yönä. Ratikat ajavat Urheilutalolta Sturenkadun kautta Koskelan hallin. Poikkeusreittiä ajavat seuraavat lähdöt:
Linja 3B: Lähdöt Olympialaiturilta klo 1.05, 1.25 ja 1.45 sekä lähdöt Eläintarhasta klo 1.28, 1.48 ja 2.08
Linja 4: Lähtö Merisotilaantorilta klo 1.48 sekä lähdöt Saunalahdentieltä klo 1.41 ja 2.01
Poikkeusjärjestelyt johtuvat kiskojen uusimistöistä.

Isät raitiovaununkuljettajina HKL:n isänpäivätapahtumassa
Isänpäivän perhetapahtumaa Koskelan raitiovaunuvarikolla vietettiin iloisissa tunnelmissa. HKL tarjosi sadalle isälle perheineen mahdollisuuden päästä kokeilemaan raitiovaunulla ajoa varikkoalueella HKL:n ajo-opettajien johdolla. Isät tarttuivat tilaisuuteen innolla, ja tulijoita tapahtumaan olisi ollut paljon enemmän kuin mukaan voitiin ottaa.
Monille isille ratikka-ajelu tuli perheen järjestämänä isänpäiväyllätyksenä: vasta keskustasta lähteneessä HKL:n tilausajoraitiovaunussa selvisi, minne oltiin matkalla.
Tapahtumassa oli lisäksi lapsille oma puuhanurkkaus, jossa oli mahdollisuus värittää ja kiinnittää raitiovaunulle virroitin. Onnistumisesta palkittiin tähän vuodenaikaan ajankohtaisella heijastimella. Koskelan vaunuhallissa oli myös mahdollista tutustua eri vaunumalleihin: esillä olivat niin erikoisvarusteltu Kulttuuriratikka kuin historian tuulia henkivä puinen, Kulosaareen aikoinaan liikennöinyt Jumbo-vaunu.
Koska niin moni aidosti mukaan halunnut isä perheineen ei valitettavasti tänä vuonna mahtunut mukaan, harkitsee HKL mahdollisuutta järjestää tapahtuma uudelleen ensi vuonna.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Helsinki, Tullinpuomi vuonna 1962.
Kuvausvuosi on tiedossa. Mutta eipä ole tiedossa silmukan purkuvuosi. Silmukka rakennettiin vuonna 1914 ja sitä ovat käyttäneet ainakin linjat H, 12 ja 15.
Käsittääkseni juuri Mannerheimintien oikeanpuolisissa taloissa asui Jatkosodan jälkeen suurehko neuvostoliittolaisyhteisö valvontakomission henkilökuntaa perheineen. Siinähän oli uusien talojen rivi, jotka olivat valmistuneet juuri ennen Talvisotaa. Kuva © kokoelma Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Asema, Sokos ja Kaivokatu 1950 -luvulla. 20-luvun ja 40-luvun raitiotiejunat, Büssingeja ja nokkabussi, 30-luvun henkilöautoja, 40-luvun ameriikanrautoja, kuplafolkkareita ja mahdolisesti Rover P4.
Sokos on valmistunut ja Vaakuna -hotelli aloitti vuonna 1952. Sokoksen talossa on Maakansan mainos. Maakansa muuttui Suomenmaaksi vuonna 1965, kun Kepusta tuli Kepu. Kuvassa on kaksi Kuplaa. Niiden tuonti alkoi vuonna 1950. Jos kuvassa on Rover P4 (ei nettikuvasta selvää saa ;)), niin se on mallia alkaen 1955.
No kuva on ilmiselvästi 1950 -luvulta, aikaisintaan 1952. Lienee juhlapäivä, mutta ei Vappu, ei Itsenäisyyspäivä ja tuskin Juhannus. Olisiko Puolustusvoimain lippujuhla, eli Marskin syntymäpäivä?
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Hieman väliaikatietoja vaunun SR50 entisöinnin etenemisestä 10.10.2011. Kuva © Daniel Federley.

Kuvia seuran syysretkeltä Sipooseen 8.10.

Kuva © Jorma Rauhala

Helsinki Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi (.pdf). Helsingin kaupungin HKL-liikelaitosta koskeva alkaa pdf:n sivulta 181.

Hankintailmoitus, erityisalat 29.9.2011:
Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos:
Raitiotiekiskot 60 R1 ja 59 R1

Uutisissamme aiemmin mainitut neljä tänä vuonna hankittua kiskonliikuntalaitetta on asennettu peruskorjatun Hämeentien sillan päihin.
Ennen peruskorjausta ei sillalla tällaisia ollutkaan.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Kuva on viimeistään vuodelta 1969. Asematunneli valmistui kokonaan vuonna 1967. Näyttää niin siistiltä, että kuva lienee vuodelta 1968 tai 1969.
Kuva on varsinainen runsaudensarvi. Etualalla teli-Kariajuna linjalla 10, taustalla busseja vaikka minkämoisia. Rautatientori näyttää olevan myös pysäköintialuetta.
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Nostolava-auto HKL 1517 + peräkärry 1802 Vallilassa 3.10.
Autosta ulos työntyvää nostolaitetta käytettiin kaapelikelan siirtelyyn.

Kaupunginhallitus 10.10.:
Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 1970-luvulla hankittujen nivelraitiovaunujen peruskorjausta ja matalalattiaisen väliosan lisäämistä koskevan hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 8,14 milj. euroa.
Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Kampin ja Ruoholahden metroasemien liukuportaiden uusimisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton kokonaiskustannus on enintään 11 000 000 euroa.
Molemmat päätetty ehdotuksen mukaan.

Kampin metroaseman viereen Fredrikinkadulle rakennetaan uudet, korkeatasoiset pysäkit Helsingin designpääkaupunkivuonna 2012. Kyse on HKL:n ja HSL:n käynnistämästä kehitysprojektista, jossa nostetaan keskeisten raitiovaunu- ja bussipysäkkien palvelutasoa nykyisestä. HKL:n johtokunta hyväksyi tänään hankkeen tilaamisen ulkomainosyhtiö JcDecauxilta.
Uudet pysäkkikatokset on suunnitellut muotoilija Stefan Lindfors. Pysäkkikatoksissa on nykyisiä katoksia suurempi katettu tila sääsuojana, enemmän mahdollisuuksia sähköiseen informaatioon sekä esteettömyys huomioitu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantamalla matkustusmukavuutta.
Kampin pilottihankkeessa uusia katoksia rakennetaan Fredrikinkadun yhdistetyille raitiovaunu- ja bussipysäkeille kaksi. Myöhemmin uusia pysäkkikatoksia pystytetään mahdollisesti myös muille vilkkaille joukkoliikenteen vaihtopaikoille. Pysäkin uusi ilme nostaa nämä joukkoliikenteen ns. solmukohdat esille muusta liikenneverkosta. Uusi katostyyppi ei tule kuitenkaan syrjäyttämään nykyisiä, Juha Leiviskän suunnittelemia katoksia, jotka säilyvät vallitsevana katostyyppinä.
HKL:n korkeatasoisten pysäkkien kehittämishanke on valittu osaksi Helsingin World Design Capital 2012 -juhlavuoden virallista ohjelmaa. Pysäkkikatosten modernisointi tuo muotoilun osaksi jokaisen kaupunkilaisen arkea, joka on myös Helsingin designpääkaupunkivuoden tärkeimpiä teemoja.
Pysäkkikatoksen prototyyppiä on kehitetty yhteistyössä eri matkustajaryhmien kanssa. Valmiit katokset nousevat Kamppiin ensi keväänä.
Alun perin pysäkkikatosten pilottihanke oli suunniteltu toteutettavaksi Hakaniemessä. Hakaniemen torikeskuksen rakentamisen valmistelun edettyä ennakoitua nopeammin oli perusteltua valita pilottialueeksi jokin muu käyttäjämäärältään ja ympäristöltään sopiva pysäkkialue, johon ei lähivuosina ole odotettavissa muutoksia.

Raitiotiearkeologiaa Viipurista.
Tuomo Leikoski: Päivämatkallani Viipuriin 9. syyskuuta löysin Linnankadulta, läheltä toria ja Pyöreää tornia pätkän vanhaa raitiotietä. Se oli tullut näkyviin, kun katukivetys oi rikkoutunut tai avattu. Kuva © Tuomo Leikoski.

Helsingin kaupungin Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta 6.10.:
HKL ja Windhoff Bahn- und Anlagentechnik GmbH ovat tehneet toista työraitiovaunua koskevan hankintasopimuksen 30.11.2010. Sopimuksen arvonlisäveroton kokonaishinta on 4 701 000 euroa. HKL on 26.4.2011 johtokunnan päätökseen sisältyvää lisätilausvaltuutta käyttäen tilannut työraitiovaunujen vara- ja lisäosia yhteensä 258 456,36 euron arvonlisäverottomaan kokonaishintaan. Näihin kuuluivat mm. kehittyneemmät huurrevirroittimet laitteistoineen ja ohjauksineen sekä kriittiset vaihto-osat molempia vaunuja varten.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaismäärä on nyt 4 959 456,30 euroa.
HKL:n ja toimittajan hankinnasta tekemän sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu on toimitettu HKL:lle 12/2010. Vaunu on tällä hetkellä HKL:llä koekäytössä
Sopimukseen sisältyvä toinen työraitiovaunu toimitetaan HKL:lle arviolta 8/2012.
Huurteenpoisto
Työraitiovaunuja on tarkoitus käyttää myös ajolankojen huurteenpoistamisessa ja huurteen muodostumisen estämisessä. Toimiva huurteenpoisto on tarpeen raitioliikenteen sujuvan hoitamisen varmistamiseksi erityisesti aamuliikenteen alkaessa.
Hankinnan edetessä huurteenpoistossa käytetty tekniikka on kehittynyt niin, että ennen mekaanisesti suoritettu huurteenpoisto voidaan nyt toteuttaa käyttämällä glyserolin levittämiseen suunniteltua virroitinta. Käyttämällä glyserolia huurteenpoiston vaikuttavuutta voidaan merkittävästi tehostaa.
HKL toteaa, että hankittavien työraitiovaunujen varustaminen uuteen tekniikkaan perustuvalla glyserolin levittämiseen suunnitellulla virroittimella on tarkoituksenmukaista vaunun mahdollisimman tehokkaan käytön kannalta.
HKL on saanut työraitiovaunun toimittajalta tarjouksen vaunujen varustamisesta em. virroittimella laitteistoineen. Toimittajan esittämä tarjous on kokonaishinnaltaan 101 356 euroa / 2 vaunua. Hinta on HKL:n käsityksen mukaan oikeassa suhteessa lisätyön laajuuteen ja edellytettyyn suunnitteluun.
Lumiharjan moottoritehon kasvattaminen
HKL:n tarjouspyyntöön ja toimittajan tarjoukseen sisältyvän sopimuksen mukaisen lumiharjan moottoriteho on erityisesti huomioon ottaen talvikauden 2010 / 2011 lumen määrään osoittautunut riittämättömäksi. HKL:n ja toimittajan yhteistyönä laatimissa suunnitelmissa on nyt arvioitu, että lumen tehokas poistaminen kiskoilta edellyttää lumiharjan moottoritehon kasvattamista alkuperäisen suunnitelman mukaisesta 30 kW tehosta n. 60 kW tehoon.
HKL on saanut toimittajalta tarjouksen tarvittavien muutostöiden toteuttamisesta vaunuihin. Toimittajan esittämä tarjous on kokonaishinnaltaan 99 399 euroa / 2 vaunua. Hinta on HKL:n käsityksen mukaan oikeassa suhteessa lisätyön laajuuteen ja edellytettyyn suunnitteluun. Päätettiin ehdotuksen mukaan.
Erityisen pysäkkikatosratkaisun tilaaminen JCDecaux Oy:ltä Päätettiin ehdotuksen mukaan.

Hankintailmoituksia:
29.9.: Siilitien peruskorjattavan metroaseman katutason ja laituritason välisen henkilöhissin (1 kpl) uusiminen konehuoneettomaksi ja aseman uuteen liukuporraskuiluun kolmen (3) liukuportaan toimittaminen sekä laitteiden viiden (5) vuoden täystakuuhuolto.
29.9.: Siilitien metroaseman peruskorjaus. Rakennuskohde käsittää vuonna 1982 avatun Siilitien metroaseman peruskorjaukseen liittyvät muutos- ja laajennustyöt. Rakennuskohde on matkustajaliikenteen käytössä koko rakentamisen ajan.
29.9: Metrovarikon kehittäminen, vaihe 3. Rakennuskohde käsittää Metrovarikon kehittämisen vaiheen 3 muutostyöt ja uudisrakennustyöt. Vaiheessa 3 rakennetaan huoltohallin laajennus, pesuhalli sekä tekniset tilat.

Helsingin seudun lähijunaliikenteeseen ollaan hankkimassa yhdeksän uutta Flirt-kaupunkijunaa aiemmin hankittujen 32 junan lisäksi. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy tilaa Sm5-junat Stadler Bussnang AG:ltä Sveitsistä ja HSL vuokraa ne Helsingin seudun lähiliikenteen käyttöön. HSL:n hallitus päätti junien hankinnasta kokouksessaan 4.10. Junakalustoyhtiön hallitus päättää asiasta joulukuussa, kun nyt liikenteessä olevien junien seurantajakson tulokset ovat käytettävissä.
Lähiliikenteeseen tarvitaan lisää junia, kun liikenne Kehäradalla alkaa. Lisäksi vanhaa kalustoa joudutaan poistamaan käytöstä, ja sen tilalle pitää hankia uusia matalalattiaisia vaunuja. Flirt-junia tarvitaan aiemmin tilattujen 32 junan lisäksi vielä yhdeksän eli kaikkiaan 41. Kokonais­kustannus yhdeksän junan lisä­hankinnasta on 65 miljoonaa euroa. Junakalustoyhtiön ja HSL:n välisen vuokrasopimuksen mukaisesti HSL korvaa tilattavien junien hankinta- ja kunnossapito­kustannukset.
HSL:n hallitus 4.10.: Hallitus päättää
1)hyväksyä 9 Sm5-junan hankkimisen vuonna 2014 toimitusoptio nro 1:n perusteella Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n ja Stadler Bussnang AG:n tarkemmin sopimilla ehdoilla ja optiojunien liittämisen HSL:n ja junakalustoyhtiön väliseen vuokrasopimukseen
2)edellyttää, että junakalustoyhtiö selvittää mahdollisuudet optiojunien kunnossapidon kilpailuttamiseen Sm5-junien käyttökustannusten alentamiseksi.
Käsittely
Osmo Soininvaara ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.
Päätös
Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta. Kuva on linkki isompaan kuvaan. Kummer -vaunu on tulossa vihreällä linjalla Pieneltä Roobertinkadulta Isolle Roobertinkadulle. Taustalla on vaunutehtailija ja satulaseppä Erik Spennertin talo vuodelta 1891. Talossa näyttää olevan kyseisen postikortin julkaisseen yhtiön toimipiste. Kuvausaika on 25.11.1900 - 18.5.1907 tai 19.7.1908 tai xx.xx.1909? kommentti "webmaster"

Raitio -lehti 3/2011 on ilmestynyt.

Hieman harvinaista herkkua menneisyydestä, kun ei uuttakaan ole nyt laittaa:

Jumbo K -linjalla Kino Hotellin edustalla Käpylässä. Hotelli on valmistunut vuonna 1949. Vastapäinen nykyinen Alepan talo on valmistunut 1952. Kuvausajankohta on kesä 1949 - kesä 1951.
Kuva © Park Hotel Käpylän kuva-arkisto.

Kuvia 27.9.:

HKL 1767 Koskelassa suunnilleen entiseen romuraiteen paikkeilla. Ei siis ole kiskoilla.	Aitaremontin valmistuttua Koskelan ratapihan johdinverkostoa pannaan kuntoon. Uutta kuparia käytetään.
Länsiterminaalin tulevan sivuraiteen vaihteet. Päällimmäisenä on myötävaihde.	NRV 2010 -vaunun mittavaunu Koskelan kiertoraiteella. Ilmeisesti sitten mittaamista edelleen tarvitaan.
Goldschmidt Thermit Railservice GmbH:n kiskojen profiliontityökone Koskelassa. Tämä ei ole sama kone, joka työskenteli täällä kesäkuussa.	Vallilan ratapihatyömaa. Taas on kiskot joka pilttuuseen.

HKL 2010 lähdössä kiskonhiontaan Vallilassa. Kyseisessä paikassa kuljettaja kävi laskemassa hiomatelin kiskoille.

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta. Pohjoisesplanadi ja Itäisen Heikinkadun (Mannerheimintie) risteys. Kummer -vaunu tulee Kauppatorilta ja on joko keltaisella tai vihreällä linjalla. Hakasalmenkatu / Keskuskatu ei ulotu vielä Pohjoisesplanadille (asemakaavn muutos 1920). Vasemmalla on Argoksen talo ja oikealla Ruotsalainen teatteri. Kuva on otettu 1900 - 1908. Uusi Suometar kirjoittaa 14.10.1908: Raitioliikenne Pohjois-Esplanaatikadulla on lakkautettu ja siirretty Aleksanterinkadulle, joten esim. Kauppatorin ja Töölön wälinen liikenne kulkee nyt Aleksanterinkadun kautta. Lapinlahdenkadun ja Liisankadun wälisellä linjalla on liikenne katkaistu Länsi-Heikinkadulta Rautatientorille, jonka wuoksi Sörnäisiin aikowien on käytettäwä Aleksanterinkadun ja Nikolainkadun linjaa.

Harvinaisempaa herkkua. Kuva 54 vuoden takaa. ASEA-juna linjalla 6 Marian päätepysäkillä vuonna 1957. Kuva Ilmo Ikonen, kokoelma cc Teemu Ikonen.

NRV 2010 (vai MLRV vai MRV vai ... Ei vielä varmuutta) toisen vaiheen maketti rakenteilla. Siinä kaikki yksityiskohdat on viimeistelty. Valmista pitäisi olla lokakuussa. Tässäkin vaiheessa näkyy jo vaunun helman kääntyminen alhaalla sisäänpäin. Maketti 2 saattaa tulla jopa näytille Helsinkiin. Kuva © Mirva Haltia-Holmberg 18.12.1890.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta. Laivasillankatu ja kuvassa on ASEA:n pikku-Ruotsalainen (1908-17) ja perässä ASEA:n lyhyt avoperävaunu (1908-11). Taustalla on kauppias Johan Sederholm 1746 perustama Ullanlinnan laivaveistämö (Ullanlinnan Varviyhtiö, Helsingin laivaveistämö Oy). Veistämö lopetettiin vasta 1930-luvun puolivälissä. Satamarata on rakennettu edellisellä vuosisadalla. Mielenkiintoinen kaarreraide on kuvassa vasemmalla alhaalla. Siis kuva on otettu 1908 - 1935?. Mutta varmasti kuvausaika on paljon lähempänä vuotta 1908 kuin vuotta 1935. Ja kiitos DF, vaunussa ei ole linjanumerokilpeä, joten takaraja on vuosi 1926 Klikkaa kuvaa. Uuteen ikkunaan avautuu iso kuva. Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster". 20.9.: Palaamme kuvaan, koska kuvanottohetkellä paikalla ei ollut Laivasillankatua. Katu oli vuodesta 1909 Saunakatu ja vuodesta 1928 Etelärantatie. Laivasillankatu tuli nimeksi vasta vuonna 1969. Kun lähdemme siitä, että vaunussa ei näy linjanumerokilpeä, on raitiojuna Saunakadulla.

Bombardier Transportation Finland Oy:n vaununkorjauspaja Pasilan konepajalla on edelleen käytössä.
16.9. pajalta haettiin vario. Kuva © Jyrki Längman.

Kuvareportaasi: Ratatöitä 18.9. Avautuu uuteen ikkunaan.

Havainnekuva NRV 2010 -vaunusta nyt, kun väri on valittu (vai onko se MLRV kuten on kuvatiedoston nimessä?) Nettikuvassa värisävy ei taida tässä toistua oikein, kun kyseessä on "perinteinen" ratikan väri. Kuva © Transtech, HKL-RL.

Metron uuden huoltoraiteen sepelöinti. Video, YouTube. Kuvat © Jyrki Längman.
Veturina on metron ratakurma-auto 5 ja junana kolme Mas -vaunua.

Herttoniemen metroasemalla on rakennettu uutta HKL:n valvomorakennusta, ja se valmistuu 2011 syyskuun loppuun mennessä.
Rakennukseen tulee koko metrojärjestelmää palvelevia toimintoja: metroliikennevalvomo, metron tekninen valvomo, järjestyksenpitovalvomo ja tilat automaattimetron laitteistolle. Lisäksi sinne tulee Herttoniemen bussiterminaalin kuljettajille taukotilat, metrovartijoiden toimitila sekä HKL:n toimisto.
Viisikerroksisen uudisrakennuksen rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2010. Rakentamisen bruttoala on 3 835 brm2 ja kustannukset noin 16 miljoonaa euroa arvolisäveroineen.

HKL:n ikääntyvä ikinuori kalusto: NrI -vaunut ovat 38 - 36 -vuotiaita, ja NrII -vaunut eli MLNRV:t ovat 28 - 24 -vuotiaita. Ja niillä kaikilla lienee monia vuosia vielä edessä.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että ratti-Kariat eli Mustangit (HKL 301-330) poistettiin viimeistään 30 -vuoden iässä. pikku- Valmeteista (HKL 331-375) muutama ehti 32 -vuoden ikäiseksi. Keppi-Kariat (HKL 1-15) poistettiin 34 - 42 -vuotiaina ja isot-Valmetit (HKL 16-30) 32 - 43 -vuoden ikäisinä. Nämä siis noin keskimäärin ensimmäisestä viimeiseen poistovuoteen katsottuna. Museo ym-kalusto on tietysti pois luettu täsät katsannosta.
Näyttää siis siltä, että vaunujen keski-ikä sen kuin kasvaa.

Enää kaksi NrII -vaunua on liikkeellä (jos on?), nimittäin vaunut 87 ja 95 (lippavaunu). Kaikki muut ovat joko MLNRV -vaunuja tai muutostyön kohteena.

Metro liikennöi 12 minuutin vuorovälein kahtena viikonloppuna, 10. - 11.9. ja 17. - 18.9. Kulosaaren aseman peruskorjaukseen liittyvien töiden vuoksi. Poikkeusaikataulut ovat käytössä lauantain aamuliikenteen alkamisesta sunnuntai-illan liikenteen päättymiseen asti.
Junat liikennöivät osuuksilla Ruoholahti – Mellunmäki ja Itäkeskus – Vuosaari, joten Vuosaareen ja Vuosaaresta matkustavien on vaihdettava junaa Itäkeskuksessa.

Kulosaaren metroaseman uusi lippuhalli otetaan matkustajakäyttöön lauantaina 10.9. Samalla asemasta tulee jälleen esteetön, kun uusi hissi saadaan käyttöön. Tähän asti käytössä ollut varatie metrolaiturin toisesta päästä suljetaan lähipäivien aikana, joten jatkossa kulku asemalle on vain päälippuhallin kautta.
Kulosaaren aseman peruskorjauksessa aseman laiturialue katettiin uudelleen ja laiturin pintarakenteita saneerattiin. Aseman lippuhalli rakennettiin kokonaan uudelleen entistä laajempana ja sinne lisättiin liukuportaat ja uusittiin hissi. Käytettävyyden lisäksi remontti kohentaa metroaseman viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Peruskorjauksen ajan metro on liikennöinyt Kulosaaressa ns. apusiltoja pitkin, jotta laiturialueen työt ovat olleet mahdollisia. Nämä sillat poistetaan kahtena tulevana viikonloppuna 10. - 11.9. ja 17. - 18.9., jolloin metro liikennöi 12 minuutin vuorovälein. Junat liikennöivät osuuksilla Ruoholahti – Mellunmäki ja Itäkeskus – Vuosaari, joten Vuosaareen ja Vuosaaresta matkustavien on vaihdettava junaa Itäkeskuksessa.
Kulosaaren metroaseman peruskorjauksen valmistuminen viivästyi huomattavasti alun perin ilmoitetusta aikataulustaan.

Johdinauto HKL 614 Töölön hallipihalla 44 vuotta sitten syyskuussa 1967.
Auto ei ole romukunnossa suinkaan. Se poistettiin vasta vuonna 1974. Odottaneeko huoltoa tai muuta remppaa.
Kuva © Dave Menzies.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Pitkäsilta. Tämä graniittinen Pitkäsilta valmistui vuonna 1912. Taustalla pikku-Ruotsalaisia (1908 - 1918). Etualalla Kummeri HRO 28 vuodelta 1900.
Kuva on siis otettu 1912 - 1921. Jälkimmäisenä vuonna HRO 28 muutettiin kiskontahkoamisvaunuksi A1, HKL numeroi sen vaunuksi T1. Vaunu poistettiin kypsässä iässä vuonna 1953, kun ensimmäinen Shörlingin hiomavaunu, myöhemmin radanpuhdistusvaunu, (H - 1, 2118; 1953 - 2011) toimitettiin.
Sillalla on katutyö meneillään ja ihmisten muoti ei taida olla 20-luvulta, Voisiko olla, että kuva on otettu hyvin lähellä vuotta 1912?
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Metron uusi huoltoraide. Tiedon mukaan raiteen päällyssepelöinti alkoi viimeistään 7.9. Alla kuvia 9.9.:
Metron tukemiskone 2142 tuotuna Vuosaaren aseman kääntöraiteiston itäpäähän.
Onko tuo nyt sitten eteläinen vai itäinen raide, en tiedä. Huoltoraide jatkuu kuitenkin pohjoista tai läntistä raidetta. Joku kertoo meille ilmansuunnat.
Metron ratakuorma-auto 4 ja kolme Mas -vaunua sepelilastissa Satamakeskuksen puolella aitaa.

Huoltoraidetta on sepelöity Satamakeskuksesta Itäreimarintien tasoristeykseen asti. Satamakeskuksen puolella ratakuorma-auton edessä näkyy raidepuskin. Sepelijuna lienee sitten tuotu metroradalta uuden huoltoraiteen kautta tuonne. Raiteella ei ole silloin ollut kuin alussepeli.

Huhtikuun lopun uutinen:
Raitiotieradan vaihteiden kielisovitusten hankinta:
24 kpl 60 R1 vaihteen kielisovituksia ja
4 kpl kiskonliikuntalaitteita.
Hankintasopimus on tehty 8.8. Vossloh Nordic Switch Systems AB:n kanssa.

Torstaina 8.9. lisäliikennettä ilotulituksen SM-kisojen vuoksi.
Raitioliikenne
Raitiolinja 3X liikennöi klo 20 – 21.20 Kauppatorilta Kampin kautta Oopperalle ja klo 22.10 – 0.15 Oopperalta Kampin kautta Kauppatorille noin 10 - 12 minuutin välein.
8X liikennöi Salmisaaren ja Paavalin kirkon väliä klo 22.30 – 23.55 noin 12 minuutin välein.
Metro
Metro ajaa tunnin tavallista pitempään.

Kalasatamassa aloitetaan louhinta- ja räjäytystyöt. Räjäytykset aiheuttavat 1 - 2 minuutin pysäytyksiä metrojunille Kalasatamassa.
Räjäytyksiä tehdään alkuvaiheessa 2 - 4 kertaa päivässä pääosin arkisin klo 7 - 21, mutta tarvittaessa myös lauantaisin klo 9 - 18.
Kalasataman rakennustyöt kestävät useita vuosia.

Poikkeusreitti. Punavuoren korttelijuhla vie alueen liikennettä poikkeusreiteille lauantaina 3.9. Viiskulma on suljettu liikenteeltä klo 18–20, jolloin raitiolinjat 3B ja 3T sekä bussi 14 ajavat poikkeusreittejä.
Kauppatorilta raitiovaunut ajavat Etelärannan, Laivasillankadun ja Tehtaankadun kautta linjan 1A päätepysäkille ja samaa reittiä takaisin. Hakaniemen suunnasta tultaessa vaunut ajavat Bulevardia linjan 6 päätepysäkille ja samaa reittiä takaisin.

Poikkeusreitti. Lauantai-iltana 3.9. juostava Midnight Run Helsinki aiheuttaa muutoksia raitiovaunujen ja bussin 16 reitteihin. Juoksun reitti kulkee Senaatintorilta Esplanadin puiston kautta Kaivopuistoon, sieltä Etelärannan kautta Katajanokalle ja edelleen Pohjoisrannan ja Kruununhaan kautta takaisin Tuomiokirkolle.
Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat noin klo 21.15 - 23 Kaivokadun kautta. Kruununhaan lenkki jää ajamatta.
Raitiolinja 10 ajaa noin klo 21 - 21.40 linjan 9 päätepysäkille Kolmikulmaan, joten reitin eteläisin osa Kirurgille jää ajamatta.
Linja 4 ajaa noin klo 21.20 - 23 linjan 4T päätepysäkille Katajanokan terminaalille.
Lisäksi juoksu aiheuttaa viivästyksiä raitiolinjan 3B reitillä noin klo 21.05 - 21. 40.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Pitkäsilta ja Siltasaari, viimeistään vuonna 1956.
Mutta Siltasaarenkatu 2 ("Sillankorva") valmistui vuonna 1956. Kuvassa on tyhjä tontti lauta-aidan takana. Mitään merkkejä rakentamisesta ei näy. Kuvassa eletään kesää. Olisiko moinen kolossi ehtinyt valmiiksi vajaassa puolessatoista vuodessa tuohon aikaan. Eli olisiko kuva viimeistään vuodelta 1954.
Linjan 1 raitiojuna ASEA+Karia (pulaperävaunu)on kuvassa. Nuo Karian perävaunut valmistuivat kahdessa erässä 1947, 1949.
Heti sillan Siltasaaren puolella on raitiovaunupysäkki.
Mainos talon päädyssä ei näy kokonaan. Lienee S & Vacuum oil company (S=Socony). Tämä firma muutti nimekseen vuonna 1955 Socony Mobil Oil Company. Mistä tietää kuinka nopeasti tuollaiset muutokset huomioitiin noissa mainoksissa. Niin tuohan on nykyään Mobil.
Toisen talon päädyssä mainostetaan Kerho -tupakkaa. Se kai oli Wiipurin Tupakka O.Y.:n tuotenimi. Tuosta mainoksesta katutasolle hieman vasemmalle näemme Hakonen Oy:n (per. vuonna 1918) jakeluauton, kuormanaan maitotonkkia. Tonkissa voi hyvinkin olla vaikka ruokaa. Muistan kun maitotonkissa tuotiin Vallilan koulunkin ruoat vielä 1960-luvun alkupuolella. Ruokahan oli aina keittoa. Hakonen on edelleen olemassa, ja muistan hyvinkin nuo Hakosen tuolloiset autot. Olivatkohan ne tummanvihreitä ?
Farmariauto, joka tulee sillalla keskustta kohti voisi olla vaikka Opel L-50, en ole ollenkaan varma. 50 -luvun alussa oli Opelilla tuontikatkos. Vuonna 1954 niitä alettiin taas tuoda Suomeen. HKL:n bussi on kaksinumeroinen. Mutta niistä en osaa sanoa kuin, että 40-luvun loppu, 50-luvun alku. Jos siis sanotaan, että kuva on otettu 1947 - 1954, ollaan kai aika lähellä totuutta. (kommentti "webm,")

Metron huoltoraiteen työmaa Vuosaaressa 3.9.:


Nyt on Helsingin metro yhteydessä valtion rataverkkoon tuoltakin. Kun vain pantiin "suorat mutkiksi".

Vielä kuvia NRV 2010 -vaunun puumallista. Kuvat © SRS:n kokoelma.

On monen osatekijän summa tuo HKL:n uusi vaunutyyppi (NRV 2010). Tähän mennessä löytyneitä tekijöitä ovat:
-Transtech
-Windell & Riikonen Design Oy
-IDIS Design Oy
-Citec Engineering Oy Ab
-Prose AG
-Voith Turbo GmbH
-Lumikko Oy

PROSE kehittää telejä HKL:n uuteen helsinkiläisraitiovaunuun
PROSE AG on saanut tilauksen Transtech Oy:ltä Suomesta koskien telien kehittämistä Helsingin uusiin julkisen liikenteen raitiovaunuihin.
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on tilannut 40 kolmiosaista raitiovaunua suomalaiselta raidekulkuneuvovalmistajalta Transtech Oy:ltä. Tilaukseen sisältyy optio kaikkiaan 90 vaunun toimittamisesta. Ensimmäisten vaunujen koeajojen suunnitellaan alkavan vuoden 2012 lopulla.
PROSE vastaa vaunujen kulkudynamiikan suunnittelusta, telisuunnittelusta ja telin rakenneosien lujuusanalyyseistä.
Vaunun suunnittelu on erityisen vaativaa, sillä Helsingin raiteita koettelevat maanpinnan jäätymisen ja suojasään aiheuttamat suuret olosuhdevaihtelut. Ratapohja on siten huonompi kuin esimerkiksi keskieurooppalaisissa kaupungeissa, joten jousitusta ja akselien sijaintia koskevat vaatimukset ovat tavanomaista suurempia. Näin ollen Suomen karut talvisääolosuhteet on otettava huomioon heti telisuunnittelun alusta lähtien.
Tekniselle osastolle on haastavaa kehittää teli, joka on suojattu kiskoilta suistumiselta, kulkee tasaisesti ja myös takaa matkustusmukavuuden heikoilla ratapohjilla. Vaunut ovat matalalattiaisia telien välisellä alueella ovialueilla, ja telien kanssa keskikäytävän lattia on vain hiukan pyörästön akseleita korkeammalla. Niinpä telien liikkumavara on varsin rajoitettu. Moottoriyksiköiden ja muiden komponenttien integrointi teliin on myös haaste. (käännös Tom Heino)

HKL 2010 hiomatöissä Vallilan hallin edustalla 31.8.
Sataa.
Vallilan hallipihan ratatyö sen kuin laajenee. Kuva 31.8.
Talleille 1 - 3 ei ole vielä kiskotusta.
Sataa.
Mannet HKL 162, 164 ja 165 Koskelan pihalla 31.8.
Tuossa ne ovat olleetkin pitkään.
Sataa rankasti.

Spårakoff HKL 175. Vaunussa tämän vuoden "Art goes kapakka" teippaus. Kuva 25.8. © Jorma Rauhala.

1. Kulosaaren metroaseman tämän hetkinen pääsisäänkäynti. 2. Kulosaaren aseman tämän hetkinen sisäänkäyntihuone on oikealla oleva pömpeli. Siitä johtavat raput alas keskustan suunnan raiteen alittavaan käytävään. Lopuksi toiset, pidemmät raput ylös laiturille. Alikulkukäytävän paikka on keltaisen apusillan kohdalla. Kuvat © Jorma Rauhala 24.8.2011.

Edelliseen liittyen, sisäkuvaa pömpelistä 5.7.
Ja 30.8. uutisoitiin, että Kulosaaren metroaseman peruskorjaus on edennyt viimeistelyvaiheeseen ja asema saadaan todennäköisesti kokonaisuudessaan auki viimeistään syyskuun puoliväliin mennessä. (Helsingin kaupunki)

Rio de Janeiro. Raitio.org:ssa kerrottiin viime talvena lyhyesti Rio de Janeiron kahdesta avovaunuilla liikennöitävästä raitiolinjasta.
Nyt Santa Teresan alueella on sattunut kiskoiltasuistuminen, jossa viisi ihmistä on saanut surmansa, 27 loukkaantunut ja vaunu tuhoutunut täysin. Liikenne linjalla on toistaiseksi keskeytetty.
Syytä suistumiseen ei tiedetä. Linja on mutkainen ja mäkinen, ja suistuttuaan vaunu oli jatkanut matkaansa vielä 50 metriä alamäkeen kunnes se osui lyhtypylvääseen.
Valokuva ja englanninkielinen uutinen tapahtuneesta BBC:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.bbc.co.uk/news/world-latin-america-14696927 antaa lisätietoja.

Runot nousevat raiteille jo seitsemättä kertaa. Runoja voi lukea viikon 34 lopulta lähtien ratikoissa, metrovaunuissa ja -asemilla sekä lähijunissa. Raiderunoja julkaistaan myös Runokuun verkkosivuilla osoitteessa www.runokuu.fi.
Kulttuuriratikka muuttuu tiistaina 30.8. runoratikaksi. Vajaan tunnin mittaiselle runokierrokselle lähdetään Töölön hallin pysäkiltä klo 16.22. Helsinki Poetry Connection -yhteisön nuoret runoilijat Rauhatäti, Antiolla ja Kasper Salonen vauhdittavat matkantekoa. Ilottelun juontaa Tuukka Terho. Runoratikka liikennöi 7B:n reittiä.

Ratatyö. 26.8.: Mechelininkadun ja Caloniuksenkadun risteysalueella uusitaan kiskoja huomisesta alkaen. Mechelininkatu kapenee yksikaistaiseksi työmaan kohdalla Meilahden suuntaan ajettaessa. Kartan mukaan kiskot uusitaan vain kaarteessa Mechelininkadulta Caloniuksenkadulle ("webm").

Vuosaaressa rakennetaan parhaillaan metron uutta huoltoraidetta.
HKL rakentaa metroaseman ja Vuosaaren sataman välille 1,4 kilometrin mittaisen raiteen, joka yhdistää metroradan satamaraiteistoon. Huoltoraide ja satamaraiteisto yhdessä muodostavat huoltoraideyhteyden metrosta päärataan.
Huoltoraideyhteys on tarpeellinen muun muassa raskaiden rata- ja asemamateriaalien sekä isojen radan rakennus- ja kunnossapitokoneiden kuljettamiseen. Myöhemmin rataa tullaan käyttämään myös Länsimetron rakentamiseen liittyviin tarvike-, laite- ja työkonekuljetuksiin.
Nykyinen huoltoraide kulkee Oulunkylästä Viikin kautta metrovarikolle Roihupeltoon. 1930-luvulla rakennettu raide on Viikin rataosuudella peruskorjauksen tarpeessa. Vuosaaren satama-alueen ratayhteydet mahdollistivat peruskorjauksen sijasta kokonaan uuden, huomattavasti lyhyemmän huoltoraiteen rakentamisen Vuosaareen.
Vuosaaren huoltoraidetta ei oteta matkustajakäyttöön. Radan rakennustyöt eivät vaikuta metroliikenteeseen.
Huoltoraiteen rakennustyöt valmistuvat lokakuun alkuun mennessä.

Länsimetron louhintatyöt etenevät aikataulussaan, ja viikolla 35 saavutetaan metrotunnelin syvin kohta. Kohta, 57 metriä merenpinnan alapuolella, sijaitsee Lauttasaaren ja Ruoholahden välillä.

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Kansallismuseo ja Töölö. Kuvassa ei ole raitiovaunuja. Yksi bussi on. Mutta historiallisia rataosuuksia näkyy sitäkin enemmän.
Alhaalla Mannerheimintie, vasemmalla noin keskellä (Arkadiankatu) - Nervenderinlatu - Cygnaeuksenkatu - Museokatu - (Runeberginkatu) -rataosa vuodelta 1924 vuoteen 1955. Liikennöitiin vain mainittuun suuntaan. Vasemmalla ylhäältä alas Mannerheimintielle (Runeberginkatu) - Museokatu - Mannerheimintie -rataosa uodelta 1929 vuoteen 1951. Tätäkin liikennöitiin vain mainittuun suuntaan. Museokadun osuus oli kaksiraiteinen Cygnaeuksenkadulta Runeberginkadulle vuosina 1929 - 1951, Mutta ei aivan siinä mielessä kuin nykyään miellämme asian.
Näitä raiteita ovat liikennoineet linjat 2, 5, 5A ja 5B (Katso Helsingin raitiotielinjat).
Tiedämme, että kuva on viimeistään vuodelta 1934 ja aikaisintaan vuodelta 1929. "Hoppakuorma-autoissa" on ilmarenkaat, niinkuin pitääkin jo tuohon aikaan. Mutta ovat 20-luvun tyyliä. Jos katsomme Kansallismuseon pysäkkiä Museokadulla, huomaamme, että moottorivaunun pysähdyskohta näyttä jo rasvaiselta. Ei ehkä tässä nettikuvassa näy kovin selvästi. Eli kuva tuskin on vuodelta 1929 mutta heti 30-luvun alkupuolelta. (kommentti "webmaster")

HKL 2010, 2119 ja 95 Vallilassa 23.8.
HKL 95 on viimeinen lippavaunu ilman väliosaa. Jokohan se on "sen saamassa"?
Miten mahtaa olla kiskojen hiomisen laita. Viime kesänä vaunulla 2119 oltiin ahkerasti hiomassa.
Onkohan kukaan nähnyt vaunua 2010 hiomatöissä? No yksi havainto on tullut vaunun töistä tänä kesänä.
Ratatyö. Nordenskiöldinkadun ja Veturitien risteysalueella uusitaan 22.8. alkaen raitiokiskoja. Työ valmistuu syyskuun loppuun mennessä. Kuvat 23.8.

Linjalla 9 olleen Variotram 230:n keskiteli suistui kiskoilta maanantain 22.8. rankkasateiden aikana n. klo 19.
Asemanpäällikönkadun pintaan jääneistä jäljistä päätellen suistuminen on saattanut tapahtua jo Ratapihantiellä olevassa vaihteessa 313. Lopulta vaunun keskiosa oli törmännyt Asemapäällikönkadun pysäkkikorokkeeseen, jolta paikalta se lopulta nostettiin takaisin kiskoille.
Vaunun nosto takaisin kiskoille kesti useita tunteja ja linja 9 suunnassa 2 oli poikkeusreitillä PRA-MÄR-ST-UT-HT...-KK koko illan.

HKL:n johtokunta on 24.8. päättänyt vastata valtuustoaloitteeseen vanhojen raitiovaunujen uusiokäytöstä seuraavaa:
HKL-Raitioliikenteen lähtökohtana on ollut se, että vaunujen tulee pysyä joko museo- ja/tai raitioliikennekäytössa ja niitä ei tulisi käyttää esimerkiksi asuntoina tai kesämökkeinä. Mikäli kaupungilla on halukkuutta tehdä käytöstä poistettavista vaunuista esimerkiksi infokioskeja, olisivat käytöstä poistetut rungot tähän saatavissa. Tällöin purusta, jätteen hävityksestä ja itse saneerauksesta valittuun kohteeseen tulisi huolehtia jonkin muun tahon kuin HKL- Raitioliikenteen.
Lisäksi lausuttiin, että vaunut 157 ja 320 säilytetään toistaiseksi ja odotetaan varikkoselvityksen valmistumista, jolloin asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi. Laaditaan selkeä kustannusarvio ja suunnitelma entisöinnistä ja tutkitaan mahdollisuutta osallistua jollakin tasolla ulkopuolisen tahon koordinoimaan entisöintihankkeeseen noudattaen kuitenkin päätösehdotuksen linjauksia. Poikkeuksena mahdollisuus luovuttaa jokin soveltuva vanha poistettava raitiovaunu esimerkiksi jollekin kaupungin virastolle rakennettavaksi kahvilaksi ja mahdollisesti tilakeskuksen ylläpitämäksi ja hallinnoimaksi kahvilarakennukseksi.
Vastaus on lausunto kaupunginhallitukselle. Käytännössä tämä merkitsee vähintään aikalisää vaunujen 157 ja 320 tilanteelle.

HKL:n johtokunta päätti hyväksyä liikennelaitoksen vuoden 2012 talousarvioesityksen ja vuosien 2012 – 2014 taloussuunnitelmaesityksen sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle.
Talousarviovuonna 2012 HKL:n tulostavoite on 0. HKL:n liikevaihto on 147,6 milj. euroa vuonna 2012. Taloussuunnitelmavuosina 2013-2014 menopaineet ovat pääomakuluissa. Metro- ja raitiovaunujen uushankinnat sekä isot infrainvestoinnit lisäävät korko- ja poistomenoja. Kasvavat pääomakulut laskutetaan raitio- ja metroliikenteen korvauksina HSL:tä sekä infrakorvauksina HSL:ltä. Infran osalta osa pääomakuluista katetaan kaupungin tuella. Liikennelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2012 - 2016. Investointien yhteissumma on 764,1 milj. euroa.
Vuosien 2012 - 2016 suurin yksittäinen hanke on uusi raitiovaunuvarikko 116,6 milj. euroa. Muita suuria investointihankkeita ovat uudet metrovaunut 100,6 milj. euroa, nykyisen metroverkon automatisointi 64,5 milj. euroa, uudet raitiovaunut 55,0 milj. euroa, metrovarikon laajennus 40,7 milj. euroa ja Jokeri 2:n rakentamiskustannukset 35,1 milj. euroa.

Helsinki. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on 16.8. ja HKL:n johtokunta 18.8. antanut kaupunginhallitukselle lausuntonsa johdinautoliikenteen aloittamisesta Helsingissä. Molemmat lautakunnat suosittelevat lausunnoissaan, että johdinautoliikennettä ei aloitettaisi. Pääosin lautakunnat perustelevat päätöksiään sillä, että HSL:n tekemään selvitykseen ja liikennöinnin taloudellisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä sekä sillä, että ajolangaton sähköbussitekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Lopullisen Helsingin lausunnon HSL:lle antaa kaupunginhallitus syyskuussa.
Kuva HSL:n esitteestä Plans for introducing trolleybuses in the city of Helsinki. Miksi ihmeessä noin raitiovaunumainen ulkonäkö; visuaalinen metaforako?. ("webmaster")

HSL järjestää perjantaina 26.8. vietettävänä Taiteiden yönä lisäliikennettä Helsingin keskustasta eri suuntiin. Kaikki Taiteiden yön bussi-, metro-, ratikka- ja lähijunavuorot löytyvät Reittioppaasta.
-Metro ajaa tunnin tavallista pidempään.
Raitiolinjojen 6, 9 ja 10 liikennöinti jatkuu Taiteiden yönä tavallista pidempään. Viimeiset lähdöt ovat:
• linjalla 6 Hietalahdesta klo 1.36 ja Arabiasta 1.05
• linjalla 9 Kolmikulmasta klo 1.47 ja Pasilan asemalta 1.18
• linjalla 10 Kirurgilta klo 1.22 ja Pikku Huopalahdesta 1.11

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Siltasaari, Siltasaarenkatu ja Hakaniemen tori. Arenan talo ei ole edes rakenteilla. Ensimmäinen vaihe valmistui Hämeentien ja Siltasaarenkadun risteykseen 1924.
Tontilla näyttäisi edelleen olevan HRO:n sähkölaitoksen rakennuksia. Mutta se lopetti toimintansa vuonna 1914.
Vasemmalla kuvassa näkyy pikkuruotsalainen ja isompi vaunu. Ensimmäiset NVF -vaunut tulivat vuonna 1923. Silloin jo varmaankin Arenan talo oli rakenteilla. Eli vaunun täytyy olla Jenkki vuodelta 1920. Jos tämä päättely nyt meni oikein, niin kuva on vuosilta 1920 - 1923. Torilla on klapipinoja. Saimaan tervahöyryt toivat Hakaniemen rantaan klapeja talojen lämmittämistä varten. Alukset liikennöivät keväästä jäiden tuloon saakka. Arenan (siis sittemmin) silmukka kierretään myötäpäivään. Ja aivan näyttäisi, että Siltasaarenkadulta on vaihde oikealle Säästöpankinrannan suuntaan. Lyhyitä pistoraiteita lienee ollut. Mutta tuosta nyt ei varmuutta saa. (kommentti "Webmaster")

Ensimmäinen metrovaunupari (117-118) on varustettu automaattiajoon. Sitä testataan metrovarikon koestusraiteella automaatin ajamana.
Kuvissa olevat mastot laitteineen liittynevät automaattiajokokeisiin.

Metron huoltoraiteen kiskotustyömaata 19.8.
Kuten kuvista näkyy ollaan monessa vaiheessa. Mutta voidaan kuitenkin sanoa, että koko matkalla on jo kiskot.

18.8.: Jo vuoden verran julkisen liikenteen matkustajia ilahduttanut Kulttuuriratikka vaihtaa syksyksi reittiä. Kulttuuriratikka tarjoilee vaihtuvia kulttuurielämyksiä joka viikko tiistaista torstaihin 7B:n reitillä.

Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta Päätöstiedote 18.8.2011

Helsingin metron automatisointiprojekti on viivästymässä tähän asti ilmoitetusta aikataulustaan. Kyseessä on vaativa integraatioprojekti, jossa yhdistetään uutta teknologiaa olemassa oleviin ratkaisuihin ja kalustoon. Aiemmin automatisointia ei ole toteutettu vanhoihin juniin tai yhtä pohjoisiin olosuhteisiin kuin Helsingin metro.
Viivästys aiheutuu siitä, että hankkeen lopullinen suunnittelu ei ole edennyt sille asetetun aikataulun mukaisesti. Myös esimerkiksi Vuosaaren laituriovikokeilun alkaminen on lykkääntynyt toistuvasti.
Projekti on tähän mennessä edennyt mm. niin, että ensimmäinen vanha metrojuna on saatu varustettua automaattiajoon. Juna kulkee Vartiokylän metrovarikon testiraiteella automaatin ajamana.
Metron automatisoinnin tilaaja HKL ja toimittaja Siemens neuvottelevat parhaillaan keinoista, joilla automatisointiprojektin onnistuminen varmistetaan.
Alkuperäisen aikataulun mukaisesti Helsingin metron automatisoinnin pitäisi olla valmis alkuvuodesta 2014.

Länsiterminaalin ajojärjestelyjä alkaen vko 33.
Terminaalin edessä työt jatkuvat tulevan raitiotien ja raitiovaunupysäkin rakentamisella.
Tuleva raitiotie mustalla.

Helsinki City Marathonista poikkeusreittejä ja viivästyksiä 20.8.
Helsinki City Marathon juostaan lauantaina 20.8. noin klo 15 – 21. Maratonille osallistuu noin 6 000 juoksijaa, joten sillä on huomattavia vaikutuksia liikenteeseen.
Useat raitio- ja bussilinjat ajavat juoksun aikana poikkeusreittejä. Juoksijoiden lähtiessä liikkeelle Mannerheimintielle on odotettavissa ruuhka, joka myöhästyttää pohjoiseen ajavia bussilinjoja. Myös muualla juoksureitin varrella on liikennekatkoksia.
Raitiolinjat
Linjoilta 3B ja 3T jää Eiran reittiosuus ajamatta noin klo 14.30 – 19.15. Linja 3B kääntyy Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle ja ajaa Katajanokan terminaalille. Myös 3T ajaa Aleksanterinkadulta Katajanokan terminaalille.
Raitioliikennettä korvaa Eirassa bussi 3X, joka ajaa reittiä Lasipalatsi – Erottaja – Bulevardi – Fredrikinkatu – Laivurinkatu – Tehtaankatu – Neitsytpolku – Pietarinkatu – Raatimiehenkatu ja takaisin Lasipalatsille. Bussi 3X ajaa 10 minuutin välein ja käyttää reitin varrella olevia raitiovaunupysäkkejä.
Linja 6 ajaa noin klo 15.30 – 19.00 linjan 10 päätepysäkille Tarkk’ampujankadulle. Reittiosuus Bulevardilla ja Hietalahdessa jää ajamatta.
Linjalta 8 jää noin klo 14.45 – 16.00 ajamatta Oopperan ja Salmisaaren välinen reittiosuus. Raitiovaunut kääntyvät Helsinginkadulta Mannerheimintielle ja ajavat linjan 9 päätepysäkille Kolmikulmaan ja samaa reittiä takaisin.

Hyvästi ny sitt, viitosen ratikka. Toivottavasti tapaamme pian jälleen.
Linjan 5 vaunu 235 Etelärannassa menossa kohti Olympialaiturin päätepysäkkiä viimeisenä liikennöintipäivänä 14.8. Poikkeuslinjan oma linjatunnus selkeytti järjestelyjä huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa 3B:n ja 3T:n lisäksi olisi ollut vielä 3X liikenteessä. Siispä toivokaamme, että jatkossakin tällaiset vähän pidempiaikaiset poikkeuslinjat merkitään omalla numerolla.
Yllättävän sujuvasti ovat kaupunkilaiset kesän aikana puhuneet vitosesta, aivan kuin tällainekin linja olisi kaupungissa aina ollut. Viimeksi tänään kolmen parikymppisen matkustajan seurue mietti 3T:ssä, mitkä Helsingin raitiolinjoista ovatkaan ympyröitä. Heti tulivat mieleen kolmonen, vitonen ja seiska, tässä järjestyksessä. Ykköstäkin pohtivat, mutteivät sitten lopulta oikein olleet varmoja.
No, vuodesta 1985 vuoteen 2011 ehdimme olla jo yli neljännesvuosisadan ilman vitosta. Ehkäpä seuraava vitonen, toivon mukaan ihan vakituisena linjana, ei anna odotuttaa itseään yhtä kauan.
Tällä erää viimeistä päivää kokopäiväliikennettä Katajanokan terminaaliin.
Linjan 3T vaunu 210 odottelee 14.8. hiljaisella päätepysäkillä Katajanokan vanhan tavara-aseman vieressä lähtöaikaansa. Kolmoslinjan Katajanokka (terminaali) – Eläintarha – Eira poikkeusreitti hämmensi monia, mutta nyt on Katariinankatu kunnossa ja liikenne kulkee 15.8. alkaen taas tuttuja reittejä.
Sunnuntai 14.8. oli myös viimeinen päivä, kun museoratikka joutui Kauppatorilla peruuttelemaan.
Kuvassa kuljettaja kääntää vaihteen ikiaikaisella tavalla eli käsin vaihteenkääntöraudalla. Näin on toimittu Helsingissä jo 1800-luvun lopun hevosratikka-aikakaudelta alkaen ja tarvittaessa voidaan toimia edelleen, vaikka sähkömagneetti huolehtiikin tavallisesti vaihteiden kääntämisestä.
Sellainenkin aika oli, että vilkkaisiin risteyskohtiin oli sijoitettu erityisiä vaihdemiehiä, joiden tehtävänä oli vaunun lähestyessä hyvissä ajoin, vaikkapa sarvilyhtyjen valoista katsomalla, tunnistaa vaunun linja ja kääntä vaihde oikeaan asentoon.
Kuvaan tuo lisätunnelmaa vaahtokylvystä nauttiva Havis Amanda. Vaahto taitaa olla ilkivaltaa, mutta sieltä lievimmästä päästä. Kuvat © Daniel Federley.

Kivimiehet loistavat poissaolollaan Katariinankadulla sunnuntaina 14.8. Raitiovaunut palaavat kadulle maanantaiaamuna 15.8., mutta tokkopa kiveys on silloin valmis. No, ei raitiovaunu niitä kiviä mihinkään tarvitsekaan, hyvin ne kulkevat ilmankin. Siispä hyvin on kivimiehillä aikaa nakutella sitten kiskojen itäpuolen kivet paikoilleen raitiovaunujen lomassa. Kuva 14.8. © Daniel Federley

Helsinki. Tällainen raitsikka-aiheinen kollaasi on myynnissä Wanhamania-liikkeessä Topeliuksenkatu 11:ssa (http://www.elisanet.fi/wanhamania.paivi/). Ilmeisesti pelti on Turun vaunusta 37. Mukana on autenttinen linjan 2 linjakilpi, pari emalikilpeä sisältä vaunusta sekä maksupoletteja. Hauska lisä harrastajan seinälle, vaikkapa. Kuva Daniel Federley 13.8.2011.

Katariinankadulle vedettiin ajolangat ilmeisesti torstain 11.8. aikana ja perjantaina uudisrata lienee koeajettu HKL 2010:n voimin. Itse katu on vielä työn alla, kiveys on pelkästään kiskojen välissä.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta.
Nyt ollaan Viipurissa.
Punaisen linjan, linjan 1, vaunu on Linnankadulla suunnilleen Mustainveljestenkadun risteyksessä.
Poliisin kohdalla linja kääntyy Torikadulle. Poliisin pään yläpuolella on ravintola Lehtovaaran kilpi. Edellisessä talossa on kahvila - ravintola Funkis.
Milloinka kuvattu; no ennen syksyä 1939 varmasti. Vasemmalla kävelee reilu työmies kädet taskussa. Hänen perässään on reima kanta-aliupseeri seuralaisen kera.
Heistä uskaltaisin otaksua, että kuva on jostain 20- ja 30 -lukujen taitteen tienoilta.
Kannattaa katsoa: VirtuaaliViipuri.
Kuva © Jyrki Längman, kommentti "webmaster".

Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL)11 / 18.08.2011
Lausunto Elina Moision valtuustoaloitteesta koskien vanhojen raitiovaunujen uusiokäyttöä
Päätösehdotus
Liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunta päättänee antaa asiassa seuraavan lausunnon:
Kaupungin museo on määritellyt ne vaunut/työkoneet, jotka on siirretty tai siirretään tulevaisuudessa kaupungin museon kokoelmaan. HKL-RL on kunnostanut joitakin vaunuja itse ja niitä käytetään osittain tilausajoihin sekä joihinkin erikoisajoihin juhlistamaan erilaisia tapahtumia. HKL-Raitioliikenteen kunnostamia vaunuja ovat muun muassa vaunut 9 ja 12 vuodelta 1959, Kulosaarivaunu K1 (BS 1), perävaunu 505 vuodelta -59?)(on vuodelta 1958) sekä spårakoff vuodelta 1959. Lisäksi HKL-RL on kunnostanut yhteistyössä EU:n kulttuurirahaston ja HSL:n kanssa vaunun 152?)(on HKL 166) kulttuurivaunuksi. Kunnostamista rajoittaa kuitenkin erillisten varojen puute sekä tilat. Tilojen suhteen olemme johtuneet jo erikoisratkaisuihin ja säilömään vaunuja välillä jopa ulkotiloissa. Vanhojen vaunujen kunnostaminen tai kunnossapitäminen ei kuulu myöskään liikennöintikorvauksista maksettavien korvausten piiriin. Näin ollen kaikki kunnostustoimenpiteet rahoitetaan tai tulisi rahoittaa erillisellä rahoituksella. Tällaista rahoitusta ei kuitenkaan ole ollut kuitenkaan kovin helposti saatavissa. Ainoastaan ns. Kulosaarivaunun entisöintiin on saatu tukea Kulosaaren kotiseuturahaston ja Koneen säätiöltä.
Vaunuja, joita ei ole päätetty kunnostaa on romutettu siten, että niistä poistetaan kaikki HKL-Raitioliikenteen käyttöön soveltuvat varaosat. Moottorivaunu 50 (Asea 1909) on myyty Stadin Ratikat Oy:lle ja yritys kunnostaa tästä vetovaunua museoliikenteeseen. Samoin Stadin ratikat Oy osti vuonna 2010 raitiovaunu nro 135 (Asea 1928) myöhempää entisöintiä varten. Kauppakirjassa on sovittu vaunun säilyttämisestä sisätiloissa ja siitä, että vaunua ei saa myydä edelleen kolmannelle osapuolelle ilman HKL-Raitioliikenteen hyväksyntää. Tällä on haluttu varmistaa, ettei vaunu päädy HKL-Raitioliikenteen näkökannalta ei soveliaaseen käyttöön esimerkiksi varastoksi. Vanhoja käytöstä poistettuja vaunuja ei ole myyty kolmansille osapuolille muuhun tarkoitukseen kuin mitä edellä on mainittu. HKL-Raitioliikenteen lähtökohtana on ollut se, että vaunujen tulee pysyä joko museo- ja/tai raitioliikennekäytössä ja niitä ei tulisi käyttää esimerkiksi asuntoina tai kesämökkeinä. Mikäli kaupungilla on halukkuutta tehdä käytöstä poistettavista vaunuista esimerkiksi infokioskeja, olisivat käytöstä poistetut rungot toki tähän saatavissa. Tällöin purusta, jätteen hävityksestä ja itse saneerauksesta valittuun kohteeseen tulisi kuitenkin huolehtia jonkin muun tahon kuin HKL-Raitioliikenteen.
Seuraavat päätökset kunnostettavien tai romutettavien vaunujen osalta täytyy tehdä vaunujen 157 (Asea 1945?)(on vuodelta 1930) ja vaunu 320 (Karjaa 1953?)(on vuodelta 1955) osalta. Vaunu 11 on tällä hetkellä NRV2010 projektin testikäytössä ja se tultaneen romuttamaan testin jälkeen. Näillä näkymillä vaunu 157 tullaan romuttamaan mutta vaunun 320 osalta tutkitaan mahdollisuutta sen entisöinnistä. Tällä hetkellä sekä rahoituksen että tilojen järjestämiseen ei ole olemassa ratkaisua. Edessä voikin olla päätös romuttaa myös vaunu 320.
Uusimmista vaunuista romutettavaksi tulevat nykyisen kalustosuunnitelman mukaisesti 4 kappaletta korkealattiaisia Mannheim-vaunuja 1-2 vuoden sisällä sekä ensimmäiset 5-10 vaunua NRVI-sarjasta (valmistettu 70-luvulla) 2-4 vuoden sisällä.
Johtokunta katsoo, että raitiovaunujen uusiokäytössä tulisi noudattaa seuraavia linjauksia:
- Raitiovaunujen tulee pysyä museo- ja/tai raitioliikennekäytössä
- Raitiovaunuja ei tule käyttää esim. asuntoina tai kesämökkeinä eikä niitä tule tällaiseen käyttöön luovuttaa

xx.08: Raitiovaunupysäkki Sturenkatu Hämeentiellä (linjat 6 ja 8) on nimetty uudelleen: Vallilan varikko

Katariinankadun katutyöt valmistuvat ja keskustan raitioliikenteen poikkeusjärjestelyt päättyvät maanantaina 15.8. Linjat 1A ja 4T palaavat liikenteeseen ja linjat 1, 3B ja 3T siirtyvät takaisin normaalireiteilleen. Väliaikainen linja 5 jää pois liikenteestä.

HSL järjestää lisäliikennettä maanantaina 15.8. Hietaniemen uimarannalla järjestettävästä On The Beach -tapahtumasta, joka päättyy Rihannan konserttiin noin klo 23.
Metro ajaa tunnin normaalia pidempään.
Lisäksi liikennöi lisäraitiovaunu 8X reittiä Salmisaari–Oopperatalo–Paavalinkirkko–Oopperatalo–Salmisaari.

Lumikko toimittaa ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmät Helsingin uusiin raitiovaunuihin
Ensimmäiset raitiovaunut toimitetaan Helsinkiin vuonna 2013. Lumikko toimittaa kahden ensimmäisen raitiovaunun laitteistot Transtech Oy:lle vuonna 2012 ja sarjalaitteet ensimmäisten raitiovaunujen testijakson jälkeen vuosina 2014-2017.
Lumikon toimitussisältöön kuuluu myös jarruvastuslaitteisto, jolla pystytään hyödyntämään raitiovaunun jarrutusenergia vaunun lämmityksessä.
Sopimuksiin liittyy kolme optiota, jotka sisältävät yhteensä 90 raitiovaunun laitteistot. Laitteistojen luotettavuus ja energiatehokkuus ovat olleet merkittävässä asemassa esisuunnittelun ja tarjousprosessin aikana. Sopimuksen arvo on Lumikolle merkittävä.

10.8.: Metron uuden huoltoraiteen kiskotustyöt ovat alkaneet kuluvalla viikolla Vuosaaren aseman puoleisesta päästä. Kuvat on otettu rankkasateessa 10.8.

Norrköping/Helsinki. Norrköpingin raitioliikenteen operaattorilta saadun tiedon mukaan kaupungin raitiotieverkolla käytetään syväuraisia vaihteita aina kun mahdollista. Matalauraisia vaihteita ja ristikoita sekä laipan varassa ajoa käytetään vain silloin, kun siihen on pakottavaa tarvetta. Nopeusrajoitus syväuraiseen myötävaihteeseen on 15 km/h ja vastavaihteeseen 30 km/h.
Helsingissä vaihteet ja ristikot ovat matalauraisia ja nopeusrajoitus on, kuten tunnettua, sekä myötä- että vastavaihteessa 10 km/h.

Uusimmat mainokset ovat vaunussa HKL 151, Chill Out, jos otat, minä ajan. Kuva 10.8. Vaunu oli koulutusajossa.

Saukonpaasi 10.8. Silmukka (linja 8) on rakenteilla. Mutta se ei ole yhteydessä jo rakennettuun rataan.

Katariinankatu - Pohjoisesplanadi 10.8.:


Kuten kuvista näkyy työtä on paljon ja viisi päivää aikaa. Tästäkin työmaasta syyllistettiin raitiotie. Mutta eihän pelkkään kiskonvaihtoon olisi mennyt koko kesää. Eikä HKL-RL edes halunnut tuollaista. Ajolanka puuttuu myös. Ja paikon raide on paksun sepelikerroksen peitossa.

Kilpitasku vaunun keulassa näemmä estää HSL-tilaajalogon teippaamisen. Vaunu 37 Koskelassa 6.8.2011. Rautatievirkamiesliiton kesäpäivät pidettiin tänä vuonna Helsingissä. Päivien muuan kohokohta oli kaikkiaan noin kolmen tunnin kaupunkikiertoajelu Luddella. Munkkiniemen sivuraide, kääntyminen Simonkatu -> Mannerheimintie Erottajalle, Ruusulankatu, Ensi Linja ja moni muu paikka tuli tutuksi RVL:n jäsenille. Koskelan halli 6.8.2011. Kuvat © Jorma Rauhala.

NRV 2010 mittavaunu Koskelan "kiertoraiteella" 8.8.
Vaunun toiseen päähän on lisätty kehikko ilmeisesti "mallaamaan" korin ulottuvuuksia.

SRS teki 4.8.2011 tutustumiskäynnin Transtechille Ouluun.

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Turku, Auransilta aikavälillä 1909 - 1919. Olettaisin, että kuva on otettu lähempänä edellistä kuin jälkimmäistä. ASEA-vaunun kilvessä lukee Kanalbanken - Kanavalaituri. (kommentti "webm")

Laivasillankadulla, entiseltä nimeltään Etelärantatie ja sitä ennen Saunakatu, sijaitseva ikivanha valurautainen ajojohdinpylväs on aiemmin esiintynyt Raition 1/2000 kansikuvassa, kuva 1910-luvulta. Pylvään on hankkinut O.L.Kummer & Co katoliselle kirkolle päättyvää Kaivopuiston linjaa varten eli se on laskettu maahan vuonna 1900.
Tähänastinen sadanyhdentoista vuoden käyttöikä osoittaa saksalaisen työn hyvää laatua ja kestävää rakennetta. Lieneekö samanikäisiä pylväitä yhä muuallakin pystyssä? Pylvään paksuimmassa eli alimmassa, neljännessä putkessa on jäljellä koristeellisia ruusukoristeita, sillä sata vuotta sitten kaikki teknisetkin rakenteet sisälsivät kauneusarvoja. Nykyään rakennusprojekteihin kuulutaan lisättävän erikoisvaatimus "taidehankinnoista", joita ympäristötaiteita sitten sirotellaan joihinkin yksittäisiin kohteisiin tasapaksun elementtirakentamisen sekaan. Kuva © Jorma Rauhala.

Kuvia 2.8.:
Vallilan hallipihalla ratatyöt jatkuvat.
Kuorma auton lastina on kaksi varion teliä (tulossa Vallilaan).
Kulttuuriratikka, HKL 166, linjalla 5 Mikonkadulla.
Ehkä joskus talojen remontit tuolla loppuvat, läpiajo kävelykatuosuudella loppuu ja jakeluliikenne siirtyy maan allle.

Katariinankadulla on taas kiskot. Vaihdetta hitsataan juuri paikoilleen. Tärinänvaimennusta myös käytetään.
Ruoholahdenkadulla ratatyö on edennyt Hietalahdenkadun risteykseen.
Tästä eteenpäin Ruoholahdenrantaan katu on auki erilaisten putkitöiden vuoksi.
No kyltissä siellä lukeekin, että katu- ja ratatyö on valmis kesäkuussa 2012.

1.8.: Katariinankadulla on jälleen kiskot. Aleksanterinkadun risteyksen vaihde vielä puuttuu.

Kuvia 31.7.: Kuvat © Daniel Federley
Linjan 3T vaunu 217 ajaa uudesta Fredrikinkadun, Malminrinteen ja Urho Kekkosen kadun risteyksen vaihteesta.
Vaihteessa on eteenvedetty kielisovitus ja risteysalueen kiskoissa tärinää vaimentavat eristeet.
Linjaliikenne Malminrinteelle alkaa ensi vuoden elokuussa.
Malminrinteen pysäkki Kampintorin laidalla. Urho Kekkosen kadun suuntaan pysäkki on sekä raitiovaunujen että bussien yhteinen ainakin toistaiseksi.
Länsimetron aloittaessahan bussiliikenne vähenee olennaisesti. Lähivuosina myös bussien kääntömahdollisuus Marian sairaalan edustalla poistuu, joten linjalla 55 lie odotettavissa muutoksia. Jätkäsaaren suunnan keskikorokepysäkki tulee vain raitiovaunujen käyttöön.
Sähkötalon jalkakäytävästä tulee, kuten kuvasta näkyy, todella kapea, kun paikalle on haluttu varata tilaa myös autojen pysäköintiin.
Lapinlahdenpuistikon risteyksen liikenneympyrä on saanut muotonsa.
Raitiovaunu kulkee molemmissa kulkusuunnissa ympyrän pohjoispuolelta. Ainakin vielä toistaiseksi pikkuautot tuntuvat käsittävän tämän niin, että mäkea alas ajavat autot pysyttelivät kiltisti "oman" suunnan raitiotiekiskojen päällä, ilmeisesti olettaen, että vastasuunnan kiskoilta voi tulla jotain (auto)liikennettä vastaan.
Saas nähdä, kuinka moni autoilija ajaa aluksi Ruoholahdenkadulta kiskoja seuraten, ympyrän väärältä puolelta, Malminrinteeseen.
No, eivätköhän totu. Tottuivat ne Simonkadun joukkoliikenne- kaistoihinkin, vaikka aluksi näytti hankalalta.
Ruoholahdenkadun kiskotus alkaa olla viimeistelyvaiheessa Lastenlehdon puiston kohdalla. Viimeinen asfalttikerros (punainen ruudutus) vielä puuttuu kiskoalueelta samoin kuin maallepäin menevältä autokaistalta.
Tällä tavoin räikeäksi väritettynä voisi melkein kuvitella katselevansa postikorttia olympiakesältä 1952, kuvassa viimeistä kesää liikenteessä oleva kesävaunu sekä vastavalmistunut Olympiaterminaali.
No, Silja Serenade (1989) pilaa illuusion eikä silloin vuonna 1952 ollut muitakaan kuvan yksityiskohtia: ranskalaisia pysäkkikatoksia, jokerivaloja, Volkswagenin pikkuautoa eikä vihreälakkista Stadin Ratikoiden rahastajaakaan.

Metrovarikon ratapihaa 29.7.:
Kalustoa ratapihalla. Pakoputken väristä päättelisin, että vasemmalla on ensin Tka 3 ja perässä Tka 1 sepelivaunujen kanssa. Oikealla on Tka 5. Ja taustalla tukemiskone (VR Track). Eli kakkonen ja nelonen puuttuu. Ja Tka 2 on helppo tunnistaa. Se on perinteisen punainen.
No, täältähän ne näkee kaikki.

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Laivasillankatu - Eteläranta 1950-luvulla. Eteläranta 10 on valmistunut olympialaisiin vuonna 1952. Eteläranta 8 on valmistunut vuonna 1955. Itse muutin kantakaupunkiin 1959 tosin 6-vuotiaana. Mutta olin kiinnostunut autoista. Ei noin vanhakantaisia autoja ollut tuossa määrin enää silloin. Onhan siina Neckar 1100 ja Renault 4CV, ym. Ja laiturilla varmasti maahan tuotuja "saippualaatikoita". Autoteollisuus+LHW - linjalla 3B. Vastakkaiseen suuntaan menossa Kaipion perävaunu vetäjänä mikä? Ilmeinen entinen kaksisuuntavaunu, ehkä uudelleenkoritettu NVF. Niitä kai oli erilaisia. Kertokaa tietäjät. Oletuksen kuva on heti 1950 -luvun puolivälin jäleisinä vuosilta. (kommentti: "webmaster")

Yöllä 26.-27.7. tuotiin metron "vanhaa" yhdysraidetta kiskojuna Metron raiteistolle. Junaa työnsu DV 12 ja etummaisena oli VR Track´in raiteentukemiskone.
Kuvassa Occ -vaunusto Viikissä Koetilankujan risteyksessä iltapaäivällä 27.7.
Kuvia itse tapahtumasta: Seisake.net.
Edellisenä yönä tuotu raiteentukemiskone (Plasser & Theurier (VR Track) metrovarikon vielä työn alla olevan rataosaston laajennustyömaan edustalla iltapäivällä 27.7.
Mahdetaankohan konetta käyttää uuden yhdysraiteen työmaalla, jonka kiskonlasku alkanee aivan lähiaikoina.
Mankinen ky:n Enerco -raiteentukemiskone (M:numero 06142) on edelleen "voimissaan".
Kone rataosaston hallin "eteläpuolella" 27.7.

Ratatyö Vallilan ratapihalla 2507. Kuvan ottamisen jälkeen työmaa on laajentunut. Ratatyö Mannerheimintiellä Toivokadun ja Sallinkadun välillä 27.07.
Ratatyö. Melkein valmiilta näyttää Länsisatamankadulla Jätkäsaaren puolella, kun tuohon suuntaan katsoo. Ajojohto vain puuttuu.
Ratatyö. Jatkoa edelliseen: Kun kääntyy näyttääkin tältä. Monttua kaivetaan ratalinjalle. Oikealla "näkyy" kuitenkin kaksi pinoa raide-elementtejä.
Ratatyö. Tyynenmerenkadulla ei paljoa ole edistytty viime viikkoina. Muut maatyöt ovat esteenä.

Berliini, heinäkuussa. Kuvat © Jari Luukkonen.
Warschauer Straße U-bahn -asema, jonka vieressä raitiolinjan M10 päätepysäkki (S Nordbahnhof – U Eberswalder Str. – Prenzlauer Allee – Landsberger Allee/Petersburger Str. – S+U Warschauer Straße). Kääntösilmukkaa ei ole koska vaunu on kaksisuuntavaunu. Vaunu lienee tyyppiä GT6N-ZR (1992 - 2003).
Warschauer Straßen U-bahn -asema.
Kuvassa linjan U1 (Uhlandstraße–Warschauer Straße, kapea profiili) juna.
Juna on BVG:n tyyppiä HK. Prototyypit valmisti Adtranz vuonna 1999. Kuvassa juuri yksi prototyyppijunista.
Sarjajunat valmisti tietysti Bombardier.
Wagenhalle I Warschauer Straße -aseman yhteydessä.
Halli on pelkästään säilytyshalli.

Raitiolinja 5 poikkeusreitillä 24.7.
Raitiolinja 5 ajaa poikkeusreittiä sunnuntaina 24.7. noin klo 12 - 17 Red Bull -tapahtuman vuoksi.
Raitiolinja 5 ajaa Aleksin kautta Kruununhakaan ja edelleen Kaisaniemenkadun kautta Mannerheimintielle ja Eiran kautta Telakkakadulle.
Linjan 5 ajamatta jäävän reittiosuuden Etelärannasta Eiraan bussi 5X, joka ajaa reittiä Eteläranta - Tehtaankatu - Fredrikinkatu - Albertinkatu, josta bussi palaa Tehtaankatua Etelärantaan.

Raitiolinja 4 ajaa normaalisti Töölön tullin ja Munkkiniemen väliä jo perjantaiaamusta 22.7. alkaen, koska poikkeusliikenteen aiheuttanut kaasuverkon korjaustyö on valmistunut ennakoitua aikaisemmin. Korvaava bussilinja 4X lakkaa kulkemasta ja raitiovaunupysäkit otetaan jälleen käyttöön.

HKL on tilannut suomalaiselta kalustonvalmistajalta Transtechilta 40 uutta raitiovaunua. Transtechin partnerina Voith toimittaa koko käyttöjärjestelmän virroittimesta pyöriin asti. Ensimmäiset vaunut toimitetaan vuonna 2013. Voith, lehdistötiedote (tekniikkaa).

http://www.youtube.com/watch?v=GF_NDRM3498
Monica Zetterlund: SAKTA VI GÅ GENOM STAN. Kolme minuuttia 23 sekuntia raitovaunufilmiä Tukholmasta ennen "högertrafiikkia" ja hyvä laulaja sekä kappale.

Yli 35 vuotta sitten 15.5.1976 oli Tampereen johdinautoliikenteen viimeinen ajopäivä.
Kuvassa TKL 5 linjalla 25 Sammonkadulla kyseisenä päivänä. Tämä autohan on edelleen olemassa entisöitynä Tampereella.

Metron yhdysraiteen työmaa sataman päässä 23.7. Alussepeli on jo levitetty ratalinjalle.
Mutta voi, kävipä hassusti kun päästiin satama-alueelle. Ei ne raiteet nyt osuuneetkaan kohdakkain. Jospa sitten perihelsinkiläiseen tapaan tehdään jyrkkä S-mutka. Siinähän se.

Viikonlopun kuva Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Nervanderinkatu 1920 -luvulla.
Raitiojuna nousemassa mäkeä, jonka päällä kääntyy oikealle Cygnaeuksenkadulle. Kuvassa myös S -merkki Dagmarinkadun risteyksessä. Se on siis raitiovaunulle pakollinen pysähdys.
Hymyilevien ihmisten muoti on 20-lukua ilmiselvästi. Rata otettiin käyttöön lokakuussa 1924. Kuvassa on selvästi kevään tuntua; ei lehtiä puissa, mutta ihmisiä istuu puiston penkeillä. Siis kuvausaika olisi 1925 - tuon muodin loppuun.
Moottorivaunusta on paha sanoa. Mutta perävaunu on asealainen (HRO 251 - 289). Jotenkin kun alkuperäistä skannausta katsoo sivusilmällä, näyttäisi numero olevan 261 (ei näy nettikuvassa). Mutta arvailuahan tuo on. Kuva © Jyrki Längman (kommentti "webm").

Keskieurooppalaista raitiotietunnelmaa Helsingin Mikonkadulla 7.7.2011.
Vaikka ajonopeudet jäävät alhaisiksi, sopii raitiovaunu silti yllättävän hyvin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden sekaan. Kadun molemmilla laidoilla olevat terassitkaan eivät näytä raitiovaunusta häiriintyvän. Linjalla 5 on NrI-vaunu 41. Manneja linjalla ei enää käytetä, sillä laivamatkustajien kantamuksille ei löytynyt vaunuista riittävästi tilaa.
Linjan 3B tilapäinen Tehtaanpuisto-niminen pysäkki Tehtaankadulla.
Tässä ajosuunnassa pysäkkiä käyttää myös autolinja 16. Välipalavaunu 94 ei aivan mahdu korokkeelle, joten takaovesta noustaan vanhaan tapaan suoraan kadulle.
Katariinankadun putki- ja johtotyöt ilmeisesti viivästyvät, joten pysäkki lie käytössä vielä elokuun loppupuolellakin. Kuva 7.7.2011.
Jätkäsaaren Huutokonttorissa on kaupunkisuunnitteluviraston näyttely, jossa kerrotaan sekä Jätkä- että Hernesaaren tulevista asuinalueista. Näyttely on avoinna keskiviikkoiltapäivisin sekä lauantaisin päivällä.
Kannattaa käydä paikan päällä katsomassa, millaisia havainnekuvia arkkitehtitoimistot ovat laatineet tulevista rakennushankkeista. Havainnekuvissa vilahtelee säännöllisesti myös mitä kummallisimpia raitiovaunuja. Osa niistä on muotoiltu variotramia muistuttaen, osa on aika mielikuvituksellisia tuotteita. Yhdessä kuvassa näkyi peräti "HKL:n" sininen bussikin, joka vieläpä helsinkiläiseen tapaan seisoi autokaistalla mutta ryhmittyneenä osittain ratikkakaistan sulkuviivan päälle...
Joukkoliikennettä esittelee tämä JCDecaux'n mustaksi teipattu pysäkkikatos, jossa on linjoille 8 ja 9 annettu aivan omanlaiset päätepysäkkinimet, ja vieläpä kielilainvastaisesti. Raition lukijoille näyttely ei varsinaisesti tarjoa joukkoliikenteen osalta uutta tietoa. Kuva 13.7.2011.
Tyynenmerenkadulla on puuttuvat kaarteet saatu paikoilleen. Sameassa kännykkäkuvassa 13.7. viimeistellään kiskojen välistä betonointia.
Kampin ratatöihin liittyen linja 3T kulki viikon 27 Arkadiankatua, joten oli pitkän tauon jälkeen mahdollisuus ikuistaa linja-ajossa kulkeva raitiovaunu Luonnontieteellisen museon edustalla.
Vaunu 80 on ensimmäinen välipalanivel, ja se on muiden nivelvaunujen tapaan saanut tänä kesänä koristeekseen valkoisen HSL-logon perinteisen etukilven paikalle. Vaunun määränpäätekstinä on Katajanokka, sillä 3T:n tilapäinen päätepysäkki on Katariinankadun suljettuna ollessa Katajanokan terminaalilla.
Kuvat © Daniel Federley.

Kuusitien pysäkillä riittää vilinää, kun paikalla on tilapäisesti linjan 4 päätepysäkki. Kuvan vaunuista 33 on lähdössä hetken kuluttua kohti Katajanokkaa, 102 on juuri saapunut Katajanokalta ja vaunu 91 puolestaan on tavalliseen tapaan linjalla 10 menossa kohti Kirurgia. Kuva 21.7.2011 © Daniel Federley.
Tukholmankadulla tehtävät kaasuverkon kunnostustyöt olivat syynä linjan 4 poikkeusreitille ma 18.7. alkaen.
Keskiviikkona 20.7. myös Helsingin Energia innostui kaivamaan maata Munkkiniemen raitiotien kiskojen alta. Munkkiniemen portin tuntumassa, Paciuksenkadulla jatkettiin kaivuutöitä vielä tänään to 21.7.
Työt valmistuvat torstain aikana ja HKL käy ennen perjantaiaamua tukemassa radan sekä puhdistamassa sen liikennöitävään kuntoon. Linja 4 alkaa kulkea normaalireitillä pe 22.7. heti aamulla. Kuva 21.7.2011 © Daniel Federley.

Kulttuuriratikka ei liikennöi torstaina 21.7., koska vaunu on korjattavana.

Kulttuuriratikka palaa linjalle jo 19.7. Aiemmasta arviosta poiketen ratikan tekninen vika on saatu korjattua ja ratikka voi liikennöidä normaalisti linjalla 5.

4X Munkkiniemen päätepysäkillä. Auto HELB 138. Re. GEL-815 20.7. klo 17.40.
Linjan 4 vaunuja Kuusitien silmukassa 18.7.
Kuvat © Jyrki Längman.

Helsinki. Kyllikinportin pysäkki on käytössä (havainto- ja kuvauspäivä 20.7.2011).
Viimeksi julkaistussa uutisessa ilmoitettu etäisyys Kyllikinportilta Maistraatintorille koski alkuperäisen Kyllikinportin paikkaa. Etäisyys uudelta pysäkiltä Maistraatintorille on vain 115 metriä. Kuva © Daniel Federley.

Kulttuuriratikka poissa liikenteestä toistaiseksi
Kulttuuriratikan ohjelmisto on jouduttu perumaan ratikan teknisen vian vuoksi. Tällä hetkellä korjaustyön arvellaan kestävän noin kaksi viikkoa, jolloin kulttuuriratikka saadaan linjalle 5 jälleen elokuun alkupuolella.

Raitiolinja 4 ei aja Töölön Tullin ja Munkkiniemen väliä 18. - 22.7. Ajamatta jäävän reittiosuuden korvaa bussi 4X.
4X liikennöi raitolinjan 4 reittiä Töölön tulli – Tukholmankatu – Paciuksenkatu – Munkkiniemen puistotie – Laajalahdentie – Saunalahdentie – Hollantilaisentie – Laajalahdentie – Munkkiniemen puistotie – Paciuksenkatu – Tukholmankatu – Töölön tulli.
4X käyttää reitin varrella olevia bussipysäkkejä, sen sijaan raitiovaunupysäkit nimeltään ”Töölön tulli” Munkkiniemen suunnasta tullessa, ”Meilahden sairaala”, ”Meilahdentie”, ”Paciuksenkaari”, ”Munkkiniemen puistotie” ja ”Laajalahden aukio” ovat pois käytöstä.
Vaihto raitiovaunusta bussiin tapahtuu Tukholmankadun raitiovaunupysäkillä ”Töölön tulli” (0113). Munkkiniemen suunnasta tullessaan bussi 4X jättää matkustajat Tukholmankadulle ”Töölön tulli”-nimiselle bussipysäkille (1378), josta matkustajien on keskustaan päästäkseen käveltävä Mannerheimintielle linjan 10 pysäkille ”Töölön tulli” (0134).
Raitiolinjan 4 vaunut ajavat keskustasta tullessaan Töölön tullilta joko Kuusitielle tai Pikku Huopalahteen. Vaunut käyttävät poikkeusreitillä kaikkia reitin varren raitiovaunupysäkkejä. Poikkeus johtuu kaasuverkon korjauksista Tukholmankadulla.

HKL- Raitioliikenne uusii kiskoja Mannerheimintiellä, Linnankoskenkadun ja Toivonkadun välillä. Kiskotöiden vuoksi Mannerheimintie kapenee työmaan kohdalla yksikaistaiseksi molempiin suuntiin arkipäivisin klo 9–14. Ruuhka-aikoina kaikki kaistat ovat liikenteen käytössä. Jalankulkuun töillä ei ole suurta merkitystä.
Kiskotyöt alkavat maanantaina 18. heinäkuuta ja valmistuvat elokuun loppuun mennessä.

Helsinki. Tässä syy linjan 4 yllättävälle poikkeusreitille. Gasum tekee kaivantoa Tukholmankadulla 18.7.2011.
Kuuleman mukaan Pikku Huopalahteen asti ei ole vielä maanantaina iltapäivään mennessä tarvinnut yhdenkään vuoron ajaa. Kuusitielle mahtuu silmukkaan kolme välipalavaunua seisomaan.
Helsinki. Kyllikinportin pysäkkikoroke lähes valmiina 17.7.2011.
Kun käräjäoikeus muutti Salmisareen ja vanhaa oikeustaloa ryhdyttiin kunnostamaan poliisitaloksi, siirrettiin Kyllikinportin pysäkki tilapäisesti töiden ajaksi kuvan osoittamaan paikkaan.
Töiden valmistuttua poliisilaitos ei enää halunnutkaan pysäkkiä vanhalle paikalle, sillä pysäkin tuntumassa on uuden poliisitalon autohallin kaksi ajoramppia ja pysäkin arvioitiin häiritsevän poliisiautojen ulosajoa hallista. Tilapäisestä pysäkistä rakennetaan siksi pysyvä uudenmallisine katoksineen. Etäisyys seuraavalle, Maistraatintorin pysäkille on vain 115 metriä. Kuvat © Daniel Federley.

Kesävaunun SR233 kiskoiltasuistumiset la 16.7. johtuivat vaunuun tulleesta viasta: vasemman takapyörän lehtijousipakka oli päässyt siirtymään paikoiltaan, mikä veti taka-akselia vinoon. Kaarteessa olevissa matalauraisissa ristikoissa (tai nollaraiteen kokonaan urattomassa) vinossa olevan akselin pyörät pyrkivät sitten pois kiskoilta.
Muilla rataosilla vaunu kulki viasta huolimatta tavalliseen tapaan, mikä lauantaina viivytti vian paikallistamista. Ensimmäinen suistuminen tapahtui Ylioppilastalolla. Kuvassa H055 vetää vinssillä vaunun takaisin kiskoille. Pyörien alle on asetettu metallilevyt. Muissa kuvissa vaunu on Koskelassa, missä se suistui kiskoilta, kun vaunua oltiin siirtämässä säilytyshallista huoltohallin puolelle tarkistettavaksi. Vaunu nostettiin takaisin kiskoille ilmatyynynostimilla.
Lehtijousipakan siirtyminen pois paikoiltaan johtuu kesän poikkeusreitistä ja peruuttelusta Kauppatorin nollaraiteen urattoman, kuluneen ristikon ylitse. Vanhanaikainen jousitus ei kestänyt peruutuksen aiheuttamaa rasitusta. Vika korjattiin heti lauantaina iltapäivällä ja maanantaina 18.7. vaunu otettiin vielä Koskelassa montulle, missä käytiin jousien lisäksi alusta muutenkin läpi.
Muita vikoja ei löytynyt. Vaunulla tehtiin myös koeajo ensin Koskelan pihalla edestakaisin vaihteisiin ja sitten Koskelasta Käpylään ja takaisin. Jousien toimintaa ja mahdollista siirtymistä seurattiin koeajon aikana ja todettiin, että kaikkien pyörien jouset pysyvät hyvin paikoillaan.
Liikenne jatkuu lauantaina 23.7. jälleen normaalisti, tosin nollaraiteella ei enää peruutella. Kuvat © Daniel Federley.

Helsinki. Kesävaunulla on ollut tänään la 16.7. teknisiä vaikeuksia, joiden vuoksi museoliikenteen lähtö klo 11:00 sekä kaikki lähdöt klo 14:00 alkaen jäivät ajamatta.
Sunnuntain 17.7. kaikki lähdöt on myös peruttu.
Vaunuun tullut vika on kuitenkin saatu jo mitä suurimmalla todennäköisyydellä korjatuksi. Asia varmistuu maanantaina 18.7.
Tarkoitus on, että liikenne jatkuu la 23.7. alkaen tavalliseen tapaan.

Noin 35 vuotta sitten kuva:
Hakaniemi 19.10.1976.
Metroasema on rakenteilla ja radat tällä lailla mutkalla. Kyllä siitä kurvattiin takaisin Siltasaarenkadulle ja edelleen Porthaninkadulle.
Lähinnä vaunu 349 vuorossa 114 linjalla 1A.
Vielä oli lähes kuusi vuotta metroliikenteen alkuun.

HKL 151 Koskelassa (16.7.). Etuovi on mennyttä. Nyt vaunu on "viiniratikka". Chill out (Linkki vain täysi-ikäisille!). Kuva © Daniel Federley.

Viikonlopun kuva © Jyrki Längmanin kokoelmasta:

Rautatientori ja rautatieasema viimeistään vuonna 1938. Kuvassa ASEA-juna. Moottorivaunu on tuulilasin yllä olevasta lipasta päätellen HRO 121-140. (kommentti "webm")

Kaunis kesäpäivä Vallilassa 30 vuotta sitten 8.6.1981.
Kuvassa tilausajosta tulleet museovaunut (mietitäänpä sitä hetki) HKL 181 ja HKL 169+684.
Tuolloin Suomessa oli MOROP -porukkaa (European Union of Model Railroad and Railroad Friends) ja vaunut olivat heidän ajossaan.

Kulttuuriratikka on teknisen vian vuoksi poissa liikenteestä ainakin viikon 28. Näin ollen tiistaiksi 12.7. ja torstaiksi 14.7. ilmoitettu ohjelmisto joudutaan valitettavasti peruuttamaan.

Vaunun SR 50 entisöinti Tallinnassa jatkuu.
Kuvia 6.7. © Daniel Federley.

Raitio -lehti 2/2011 on ilmestynyt.

Näin kaunista pintarakennetta on radalla, joka johtaa Ruoholahdenkadulta Mechelininkadun yli Itämerenkadulle.
Olisiko tuossa nupukivi-viherrataakin? Olisipa kiskojen väliinkin keksitty jotain "koristetta".

HSL järjestää lisäliikennettä Iron Maidenin konsertin jälkeen perjantaina 8.7. Konsertti järjestetään Olympiastadionilla ja se päättyy noin klo 23.00.
Raitiovaunujen lisäliikenne
Linja 8X ajaa reittiä Töölön halli - Ooppera - Sörnäinen - Paavalin kirkko - Töölön halli.
Linja 10X ajaa reittiä Töölön halli - Ooppera - Kolmikulma - Töölön halli.

Kesäkuva Turun Kauppatorilta 6.7.2011.
Turun ainoa näkyvä rv on tämä Kauppatorin jäätelökioskina toimiva, kaikkien aikojen ensimmäinen Suomessa valmistettu moottorivaunu.
Kovin huonokuntoinen jo. Katto paikkailtu, virroitin muotopuoli ja hiililaahaimesta vain palasia jäljellä.
Alustaa ei ole eikä takapään ilmaletkuja, puhumattakaan kontrollerista tai kytkimistä.
Kuva © Tom Heino.

Metron huoltoraiteen radanpätkä Vuosaaren sataman "porteilla"
Ei aivan näyttäisi osuvan aidan takana odottavaan raiteeseen. Mutta meilläpäinhän on tapana tehdä mutkia matkaan :).

Kulosaaren asemaa 5.7.:
Nykyinen sisään/uloskäynti on aika vaatimaton.
Varsinainen lippuhalli ja portaikko on vielä kovin keskeneräinen.


Ratatyö. Urho Kekkosen kadun, Fredrikinkadun, Malminrinteen vaihdetyömaa 5.7.
Kolmannet vaihteet eteenvedetyllä kielisovituksella.
Kaarreetta Fredrikinkadulta Urho Kekkosen kadulle on myös loivennettu.

Metro ajaa tunnin normaalia pidempään lauantaina 2.7. Kalasatamassa järjestettävän Sonisphere-festivaalin takia. Tapahtuma päättyy noin klo 23.

Kuvareportaasi Trieste - Opicina "hybridiraitiotie"

Viikonlopun kuva kesäiseltä kauppatorilta © Jyrki Längmanin kokoelmasta. Tiedossa on, että kuva on viimeistään vuodelta 1952.
Miten sattuukaan, että kuvassa on kaksi Kaipion moottorivaunua (sarja 219 - 226 vuosilta 1950 - 51). Ylempi onkin varsinainen Kaipio-juna sillä perävaunu on Kaipion valmistamaa sarjaa 725 - 764 vuosilta 1944 - 48. Alemmassa junassa on ASEA -perävaunu.
Että siinä on sen ajan uusinta kalustoa ASEAa lukuun ottamatta. (kommentti "webm")

Uutiset, sivu 2

Sulje uutisikkuna