| SRS: ETUSIVU | SRS: FRONTPAGE |
| Uutiset 2009 | Uutisarkisto 2003-04 | Uutisarkisto 2005 | Uutisarkisto 2006 |
| Uutiset 2007 | Uutiset 2008 |
Lauantaina 23.11.2002 Helsingin
matalalattiaisissa ratikoissa näkyi ensimmäistä kertaa isoja
mainoksia vaunun ulkopuolisissa
ikkunapinnoissa.
Muutamissa Varioissa on alkanut näkyä
ikkunamainoksia. Havaintoja on mm. eräistä
toisen hankintaerän vaunuista (221, 223, 225, 227 ja 229, jos
oikein nähty). Mainokset eivät tee vaunuja ainakaan tyylikkäämmän
näköisiksi. Mutta eivät ne kyllä vaunuja pilaakaan.
Turun raitioteiden
lopettamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta 1.10.2002.
Viimeinen raitiovaunu, numero 38, kulki linjalla 3 illalla
1.10.1972.
Turussa on liikennöity hevosraitiotiellä 1890-1892 ja
sähköraitiotiellä 1908-1972. Sähköraitiotien vaiheittaiselle
lopettamiselle 1967-72 on vuosien varrella esitetty monia syitä.
Yhtenä pääsyynä lopettamispäätökseen oli se, että raitiotien
kaukonäköisiä laajennussuunnitelmia uusille esikaupunkialueille
mm Kuralaan, Raisioon ja Vasaramäkeen ei 1950- ja 1960-lukujen
taitteessa toteutettu. Keskustassa ja sen lähialueilla kulkevan
raitiotien kalustoon ja kiskoihin ei myöskään haluttu investoida.
Aikanaan myös luultiin, että raitiotie oli vanhentunut, autojen
ja bussien tieltä väistyvä liikennemuoto.
Tämä käsitys on kuitenkin maailmanlaajuisesti väistynyt, ja
vuoden 1978 jälkeen maailmalla on rakennettu 75 uutta yleisen
liikenteen raitiotiejärjestelmää. Myös Turussa keskustellaan
raitiotien tulevaisuudesta. Toisaalta kaupungin asettama työryhmä
tutkii vanhojen säilyneiden raitiovaunujen säilytystä, esittelyä
ja mahdollista käyttöä museoraitiotiellä. Turun kaupunki on myös
teettänyt selvityksen Pikaraitiotie Turun kaupunkiseudulla, joka
on parhaillaan poliittisessa käsittelyssä.
Kontulan metroaseman peruskorjaus
alkoi 23.9.
Asemalle rakennetaan kolmas sisäänkäynti Kontulan ostoskeskuksen
ja Kontulankaaren sillan välin. Uuteen sisäänkäyntiin rakennetaan
liukuportaat, joita Kontulan asemalla ei ole aiemmin ollut, ja
nykyistä isompi hissi.
Keskustaan vievän raiteen yli rakennetaan silta, jota pitkin
kuljetaan uudesta sisäänkäynnistä laiturille. Lasikatteiselle
sillalle tulee kioski ja noin 60 katettua
polkupyöräpaikkaa.
Rakennustyö hankaloittaa asemalla liikkumista, sillä laiturin
keskiosa suljetaan työmaaksi. Laiturin reunoille jää kapea
kulkuväylä metroon astumista varten.
Peruskorjaus on välttämätön. Kontulan asema on ollut käytössä 18
vuotta. Korjausten ansiosta asemasta tulee entistä valoisampi, ja
kuluneet pinnat ja materiaalit vaihdetaan paremmin kulutusta
kestäviin. Myös näkyvyyttä kohennetaan käyttämällä lasirakenteita
esimerkiksi hississä.
Variotram
229 oli Helsingin ratikkalinjalla 10 perjantaina
13.9.2002 iltapäivällä. Se "ohitti" siten vaunun 228, jota ei
vielä ole näkynyt linjalla.
Samanaikaisesti matalalattiaisista raitiovaunuista
linjaliikenteessä olivat ainakin 205, 206, 221, 222, 223, 225,
226 ja 227, joista jopa kolme oli linjalla 6.
Lasipalatsin vaihteen reistaillessa vaunu 221, joka oli linjalla
10 menossa Kirurgin suuntaan, ajautui noin klo 15.30 vaihteessa
väärään suuntaan ja joutui käymään Hakaniemessä kääntymässä.
Tiistaina 3.9.2002 rv-linjalla 1 oli keskipäivällä ajossa vain nk. Laihianniveliä. Liikenteessä olivat vaunut 3, 9, 10, 11 ja 14. Kakkosellakin oli vastaavaa kalustoa eli vaunut 12, 13, 25 ja 30. Ainoat RM3-Valmetit siis kulkivat kakkosella.
Ensimmäinen uusittu Sm2-junayksikkö 6061 on otettu koeliikenteeseen. Kaikki 50 junayksikköä kunnostetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Junayksikkö on koeliikenteessä ensi kevääseen asti. Junasarjan kunnostus käynnistyy ensi vuonna käyttökokemusten ja asiakaskyselyiden pohjalta. Kunnostuksen pääpaino on ollut asiakastilojen uusimisessa. Myös junan tekniset laitteet on kunnostettu ja nykyaikaistettu. Kaikki junan sisäpinnat on uusittu tai uusintakäsitelty, ja ne ovat saanet uuden värityksen. Pääväreinä ovat keltainen ja vihreä. Värisuunnitelman on tehnyt Suunnittelu Oy Pentti Hietanen. Junan ulko-ovet on varustettu turvareunoin, jotka estävät ovien sulkeutumisen silloin kun niiden välissä on este. Yhden eteisen sisääntuloa on muutettu niin, että siitä voi nostaa sisään normaalit pyörätuolit ja isokokoiset lastenvaunut. Tämän eteisen viereisessä päätyosastossa on tilaa kahdelle pyörätuolille tai lastenvaunuille. Myös kaikissa muissa osastoissa on klaffi-istuimin varustettu paikka lastenvaunuille. Yhdessä eteisessä on tilat myös kolmelle polkupyörälle. Junan valaisimet sekä lämmitys- ja tuuletuslaitteet on uusittu ja peruskunnostettu. Samoin junan kuulutuslaitteisto on uusittu. Uusitussa junayksikössä on 179 istumapaikkaa ja 14 klaffi-istuinta. Yksikön 2- ja 3-paikkaiset istuimet on uusittu erillisiksi ja päällystetty kankaalla. Yksikössä on suljettu wc-järjestelmä. Junayksiköiden kunnostus tehdään Hyvinkään konepajalla.
VR Osakeyhtiön sähkömoottorijunayksikkö Sm2 6061 + Eioc 6261 on havaittu Tikkurilan suunnan lähiliikenteessä mm. tiistaina 27.8.2002. Runko on ensimmäinen saneerattu Sm2. Saneeraus on tehty ihan vain silmin katsottuna pintapuolisemmin kuin Sm1:iin. Esim. kaikki sivu- ja päätyikkunat näyttävät täysin samanlaisilta kuin saneeraamattomissa, mutta täyskorjatuissa Sm2:issa. Näkyvin muutos on luonnollisesti punavalkoinen ulkoasu, joka vastaa nykyistä Sm1-värikaavaa.
VR on tilannut kesäkuussa 2002
20 uutta Sm4-kaupunkijunaa. Ne on tarkoitettu
lähinnä Riihimäelle ja Karjaalle suuntautuvaan lähiliikenteeseen,
mutta myös pidemmille matkoille kuten Helsinki-Tampere-välin ja
Lahden oikoradan taajamajunaliikenteeseen. Kaupunkijunat tulevat
Suomeen vuosina 2004-2005.
Junat valmistaa italialainen Alstom Ferroviaria. Sopimuksen arvo
on noin 110 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä VR:llä on käytössään
kymmenen Sm4-kaupunkijunaa. Ne ovat liikennöineet pääasiassa
YTV-alueella vuodesta 1999 lähtien. Kaupunkijuna on
alumiinirakenteinen. Sen huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa.
Yhdessä yksikössä on kaksi vaunua ja 184 istumapaikkaa.
Seisomapaikkoja on noin sata. Matalalattiaiseen junaan pääsee
suoraan laituritasosta. Kussakin junayksikössä on paikka
pyörätuolille ja inva-wc. Junassa on tilaa myös pyörille ja
lastenvaunuille. Kaupunkijuna on ilmastoitu, ja siellä on
infomonitorit. Uudet junat säästävät sähköä, koska ne ottavat
talteen jarrutuksessa syntyvän energian. Näin saadaan noin 25
prosentin säästö sähkönkulutuksessa.
Uusien junien hankkimisen lisäksi VR on saneerannut
Sm1-junayksiköt. Sm2-junayksiköt kunnostetaan tämän vuosikymmenen
loppuun mennessä. Prototyyppi uusitusta Sm2-junayksiköstä (6061)
tuli koeliikenteeseen kesäkuun lopussa. Junasarjan kunnostus
alkaa ensi vuonna käyttökokemusten ja asiakaskyselyiden
pohjalta.
Leppävaaran kaupunkiradan täysimittainen liikenne alkoi sunnuntaina 2.6.2002. Uusina länsisuunnan junalinjoina aloittivat A (Hki - Lpv) ja Y Helsinki - Kirkkonummi - Karjaa. Lisäksi linjoja E, S ja U muutettiin.
21.5.2002 oli Variotram 215 Koskelan raitiovaunuhallissa raiteella 1. Vaunu lienee siis äskettäin tuotu Helsinkiin.
Viikolla 20 on useana arkipäivänä raitiolinjalla 6 ollut ruuhka-aikana (ainakin aamulla) kulussa kaksi Variotramia. Perjantaina 17. 5. toinen niistä, vaunu 209 ajoi vielä aamupäivän ajan mutta puolen päivään aikaan ei vaunua enää näkynyt.
Taivalkoskella sijaitseva Telatek Oy:n konepaja on saanut
24.4.kunnostettavaksi HKL:n raitiovaunun nro 95.
Vaunu palaa entistä ehompana Helsinkiin elokuun lopulla.
Tänä vuonna Telatek Oy kunnostaa Taivalkoskella vielä toisenkin
nivelvaunun ja näiden kunnostustöiden jälkeen HKL tekee päätöksen
töiden jatkamisesta. Kunnostustöiden ulkoistaminen johtuu
Vallilan korjaamon toiminnan tämänhetkisestä täystyöllisyydestä,
sillä vuosittain korjattavien vaunujen määrän pitäisi olla 12
vaunua. Tällä hetkellä aikataulusta ollaan jäljessä siten että
noin viisi seuraavaa vuotta pitäisi korjauksia tehdä
tuplavauhdilla. Kunnostukseen lähetetystä nivelvaunusta on jo
Helsingissä purettu pois telit, istuimet ja ikkunat. Vaunun korin
palatessa kesän lopulla takaisin Vallilaan, se laitetaan
ajokuntoon HKL:n korjaamolla.
Valmet-vaunun vienti Kainuuseen hoitui kätevästi saman
kuorma-auton paluukyydissä, joka oli ensin tuonut Helsinkiin
uuden Variotramin.
Telatek Oy valmistaa tällä hetkellä mm. ruoripotkureita
laivateollisuudelle sekä Sr2-veturien koreja toimitettavaksi
edelleen Talgo Oy:n Otanmäen tehtaalle. Telatek on kuulunut
alunperin Talgo-Transtechin kanssa Rautaruukki Oy:n
vaunutehdasryhmään.
Helsinki. Raitiovaunu HKL339 entisöidään alkuperäiseen asuunsa.
15.4.2002: Raitiolinjat 2, 3B, 3T ja 4 siirtyivät poikkeusreiteille noin puolen vuoden ajaksi Aleksin katutöiden vuoksi.
12.4. Raitiolinjaa 1X (Kauppatori-Hakaniemi, Arenatalo) liikennöitiin viimeisen kerran. Aamuruuhkassa olivat vaunut 12 ja 22. Iltaruuhkassa ei linjaa enää liikennöity.
Variotram 204 palasi Otanmäestä Helsinkiin 28.1.2002. Vaunu oli Helsingissä edellisen kerran 17.6.-12.11.1999 välisenä aikana.
Karia-vaunut HKL 1 ja 2 on romutettu syksyllä 2001.
Tampereen raideliikenteen selvitykset
tarjouskisaan
Tampere saa ensi vuoden (2002) alussa pyytämänsä tarjoukset
raideliikenteen hyödyntämisestä tulevaisuuden joukkoliikenteen
pohjana.
Tampereelle suunniteltu järjestelmä on pikaraitiotie, joka
kulkee pääosin omalla linjauksellaan ja käyttää hyväkseen
rautateiden kiskoja. Pikaraitiotie käyttäisi tähänastisten
selvitysten mukaan omaa, uutta pikaraidetta 26 kilometriä ja
nykyistä rataverkkoa noin 57 kilometriä. Pikaraitiotie on
joukkoliikennejärjestelmänä tehokas, nopea ja
ympäristöystävällinen, sillä sen energiankulutus on vähäistä ja
päästöt ja saasteet alhaisimmat kaikesta liikenteestä.
Tulevaisuuden joukkoliikenne tavoittaisi kahden kilometrin
säteellä yli 173 000 tamperelaista.
Joukkoliikenneratkaisun pohjana ovat pikaraitiotiestä saadut
erittäin myönteiset kokemukset muissa maissa; viimeksi kuluneiden
15 vuoden aikana on eri maissa otettu käyttöön 60 uutta
raitiotie- ja pikaraitiojärjestelmää ja olemassaolevia on
ryhdytty käyttämään uudelleen tai laajentamaan. Matkustajamäärien
kasvut ovat kaikkialla ylittäneet odotukset.
Asiakastyytyväisyyden perustana on liikennöinnin turvallisuus,
nopeus ja kaluston mukavuus.
Tampereen raideliikenteen käyttöönottomahdollisuuksien
selvittämisestä tehtiin päätös kaupungin strategian hyväksymisen
yhteydessä. Selvitys valmistuu vuoden 2002 lokakuun lopulla.
Metron yhdysraide (Oulunkylä -metrovarikko)
valmistui jälleen läpiajettavaan kuntoon perjantaina 9.11.
Toistaiseksi sitä ovat ajaneet läpi Oulunkylään asti
urakoitsijan kiskoilla kulkeva kaivinkone ja oma
Enerco-toppakone.
Loppiaisen ja tammikuun 15. päivän välillä saapuu Itävallasta
Railship-vaunuinen kiskokuormajuna, minkä käynnin jälkeen yhteys
katkeaa seuraavaan kesään asti. Katkon aikana rakennetaan
Vantaanjoen silta ja sillan sekä Oulunkylän välinen ratapenkka
ratoineen sopivaksi Jokeri- ja raideliikenteelle.
Yhdysraidetta voi liikennöidä päästä päähän vain öisin, sillä
Viikissä rata kulkee kadun toisella kaistalla useita satoja
metrejä ja katu on suljettava täysin muulta liikenteeltä.
Kiskokuljetus on varmaan näkemisen arvoinen juttu lievästi
sanoen erikoisella rataprofiililla.
Variotram 221 oli koeajossa Hakaniemen torilla matkalla etelään torstaina 30.11. kello 21.50
Helsinki. Näillä näkymin Aleksanterinkadun
korjaustöiden aiheuttama poikkeusliikenne alkaisi
2.5.2002 ja päättyisi 30.9.2002 eli vanhoille reiteille palataan
1.10.2002. Myös linja 7 siirtyy takaisin Aleksille
1.10.2002.
Poikkeusliikenteen alkaessa päättyy linjan 1X liikenne. Linjalta
1(A) sekä linjalta 3 harvennetaan vuoroja päällekkäisyyksien
karsimiseksi. Katajanokan terminaalille ei tule lainkaan
raitioliikennettä. Erottajalle ei rakennettane matkustajia
palvelevaa pysäkkiä. Ajantasaus pyritään hoitamaan kokonaan Ensi
linjalla.
Poikkeusreitithän ovat:
2 Erottaja - Linjat
3 Eira - Kauppatori - Kallio - Töölö - Eira
4 Katajanokka - Rautatieasema - Munkkiniemi
Helsinki. Arabianrannan raitioliikenne alkaa
aikaisintaan 1.1.2003. Päätöksiä ei vielä ole. Alkuvaiheessa
näyttää siltä, että Arabianrantaan liikennöisi vain linja 6,
mutta sivuraidejärjestelyin on varauduttu siihen, että myös
linjaa 8 voidaan sinne tarvittaessa jatkaa.
Keskiviikkona 28.11.2001 raitiovaunulinjalla 2 oli peräti kolme nivelvaunua. Vaunut olivat NrI:t 34 ja 39 sekä NrII 100. Kaikki ovat ei-plussattuja vaunuja. Ainoana laihiannivelenä kakkosella päivällä kulki vaunu 27. Iltapäiväruuhkassa linjoilla 1, 1A ja 1X ei näkynyt mitään muita kuin vuoden 1959 vaunuja (22, 14, 16, 30, 10, 18, 11, 21, 12, 8 ja 25)
Uudempien metrojunien kuulutuksissa on säilynyt vanhemman kaluston kuulutuksista jo ajat sitten poistunut hullunkurisuus eli kaksikielinen pysäkki-ilmoitus "Kaisaniemi - Kajsaniemi".
Maanantaina 5.11.2001 iltapäivällä havaittiin Variotram 201 linjaliikenteessä linjalla 6 ruuhkavuorossa 152. Muita matalalattiaraitiovaunuja ei kyseisellä linjalla ollut.
Toinen Kulosaaren Jumboista eli nro 68 on purettu Vallilan hallissa.Vaunusta otettiin talteen vaunuun 69 varaosiksi kelvolliset osat. Tämä purettu vaunu oli kaksikosta se joka oli viettänyt eläkepäiviään Röykässä kesämökin ulkovarastona, josta syystä sen kori oli varsin laho.
Maanantaina 24.9. saapui Otanmäestä pitkästä aikaa uusi Variotram, tällä kertaa jälkimmäisen sarjan ensimmäinen eli nro 221.
Maanantai 27.8.2001 oli merkittävä päivä Helsingin
raitiovaunuliikenteessä: muut linjat kuin 4 ja 10
siirtyivät talviaikatauluihin.
Kokonaan uutena linjana aloitti apulinja 1X Kauppatori -
Hakaniemi (Arenatalo). Toisin kuin X-linjat yleensä, 1X on
merkitty asiallisesti pysäkkikilpiin.
Talvisarjat useilla linjoilla näkyi katukuvassa myös
monipuolisemman vaunukaluston muodossa.
Iltapäivällä linjoilla 1, 1A, 1X ja 2 liikkui kaikkiaan 14 kpl
nk. laihianniveliä. Vaunut olivat: 20, 18, 16, 27, 14, 10, 22,
13, 21, 11, 30, 3, 25 ja 8.
Linjalla 10 taidettiin tehdä uusi ennätys Variotramien
lukumäärässä liikenteessä samanaikaisesti: peräti kuusi Variota
kuljetti iloisia matkustajia iltapäivällä. Vaunut olivat 201,
202, 203, 205, 207 ja 209.
Helsinki. Arabianrannan raitiotien ensimmäiset
kiskot ovat jo paikoillaan Arabiankadulla. Havaintopvm
29.6.01.
Helsinki (kesäkuu 2001). Linjan 6 pidennys
Arabianrantaan. Uudella Arabiankadulla ovat kadunrakennustyöt
alkaneet. Katuun on puukepeillä merkitty raitioradan paikka ja
katusoraan on tehty muutaman kymmenen sentin syvyinen kuoppa
rataa varten muutaman kymmenen metrin matkalta. Voitaneen
olettaa, että ensimmäiset kiskot tulevat paikalle vielä kesän
aikana.
110 vuotta sitten, 21.06.1891 aloitettiin säännöllinen
raitiotieliikenne Helsingissä. Hevosraitiovaunuilla
liikennöitiin linjoja Sörnäinen - Lapinlahdenkatu (4782,48 m) ja
Töölö - Kaivopuisto (3673,70 m). Väliaikainen
liikenne oli aloitettu em linjoilla jo 11.12.1890.
Sörnäinen - Pitkäsilta -väli liikennöitiin kuitenkin vielä
hevosomnibussilla.
Hevosraitiovaunut toimitti tanskalainen toiminimi Scandia
Randersista 2800 kruunun hintaan kappaleelta. Vaunustoon kuului
15 umpivaunua ja 4 avonaista vaunua.
Keskiviikkona 6.6.2001 uusi M200-juna kulki normaalin aikataulun puitteissa ainakin iltapäivällä kuljettaen matkustajia. Näytti siltä, että tässä koulutettiin kuljettajia ajamaan tätä uutta junatyyppiä ja koulutus oli edennyt siihen vaiheeseen, kun mukana on oikeita matkustajia.
Helsingin raitiovaunuliikenne siirtyi kesäaikatauluihin maanantaina 4.6.2001. Hieman yllättäen linjan 2 kalusto jatkoi "laihialaiskulttuuria" ja 4.6. vaunut olivat seuraavat: 3, 13, 14, 18 ja 20. Vuoden 2000 kesäaikataulujen aikana ei välttämättä ollut yhtenäkään päivänä kakkosella viittä laihialaista. Vuonna 1999 vastaavana aikana pari kertaa oli neljä sarjan 1 - 30 edustajaa samanaikaisesti. Vuoden 1998 kesällä neliakselista kalustoa oli liikenteessä varsin niukasti. Vuoden 1997 tilanne oli samankaltainen kuin vuoden 1999 tilanne. Vuoden 1996 kesällä laihialaisia oli käytössä vain äärimmäisissä tilanteissa. Sitä ennen oli muutamia kesiä, jolloin tuolla kalustolla ei ajettu lainkaan. Mielenkiintoinen kehityssuunta, muuta ei voi sanoa.
Metsälän Linja lopettaa toimintansa totaalisesti 3.6.01, kun menetti 69-linjansa. Eli neuvottelut alihankintatöistä näköjään eivät johtaneetkaan firman toiminnan jatkumiseen.
Uutta metrojunaa voi 14.05. lähtien ihailla normaalien metrovaunujen lomassa, mutta vain ulkoa päin. Matkustajia ei vielä voida ottaa, sillä käynnissä ovat koeajot ja henkilökunnan koulutus.Vaunut liikkuvat ruuhka-aikojen ulkopuolella eli päivisin klo. 9 - 15 sekä iltaisin ja viikonloppuisin. Matkustajat pääsevät uuden junan kyytiin näillä näkymin juhannuksen aikaan.
(Toukokuu 01) Mainittakoon, että Karia-vaunussa (sarja HM V) HKL 2 on ollut jonkin aikaa yksipolvinen virroitin. Tämä merkitsee sitä, että saksisankavirroitin on enää ainoastaan vaunussa HKL 13. Loppukesän 1998 jälkeen vain vaunuissa 2 ja 13 on ollut saksisankainen virroitin. Sitä ennen sellainen oli myös vaunuissa 1, 3, 14 ja 23 (viimeksi mainittu on/oli Valmet-vaunu). Noin 1990-luvun puolessa välissä saksisanka korvattiin yksipolvisella mallilla vaunuissa 4, 8, 9, 10, 11, 12 ja 15, joista viimeksi mainittu muuttui noihin aikoihin vielä Spårakoffiksi. Muihin Valmet-vaunuihin kuin nroon 23 virroitin vaihdettiin pääsääntöisesti jo 1990-luvun alkupuolella. Mainittakoon vielä, että Karia-vaunussa nro 6 oli jo 1970-luvulla ensimmäisen kerran yksipolvinen virroitin kokeiltavana.
Helsinki (toukokuu 01). Liittyen rv-linjan 4 päätepysäkin muutoksiin Katajanokalla: vanha sivuraide poistuu käytöstä ja uutta rakennetaan parhaillaan uuden seisontapysäkin kohdalle. Koska katu on kapea, tulee uusi sivuraide vastaantulevien kiskojen kanssa limittäin. Kannattaa käydä paikan päällä tutustumassa tähän helsinkiläisittäin ainutlaatuiseen ratkaisuun! Yleinen tapa mm. Amsterdamissa.
Raitiolinjan 4 päätepysäkkijärjestelyt
Katajanokalla muuttuvat 2.5.
Matkustajat jätetään Merisotilaantorin pysäkille. Lähtöpysäkiksi
vaihtuu Merikasarminkadun pysäkki Matruusinkadulla.(HKL)
Liittyen Aleksanterinkadun "peruskorjaukseen" siirtyvät
raitiolinjat 7A ja 7B ensimmäisenä
poikkeusreitille 1.5. alkaen.
Linjojen reitti kulkee Rautatieaseman kautta tällä tietoa
syksyyn 2002 asti.
Maanantaista 2.4.2001 alkaen on Helsingissä myös raitiolinjalla 10 käytössä sama liikennevaloetuuden antava järjestelmä kuin raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23. Nyt myös linjan 10 raitiovaunut näyttävät näyttötauluissaan seuraavan pysäkin ja määränpään linjanumeron lisäksi.
Varioiden käyttö oli aktiivista myös sunnuntaina 1.4.2001. Linjalla 10 bongattiin vaunut 203, 205 ja 207. Toisaalta samalla linjalla liikkui myös NrI+ 31, jolle tulee pian ikää 28 vuotta.
30.03.01:Uusi metrovaunupari, M205-206, tuotiin Helsinkiin.
Vastikään plussatussa raitiovaunussa NrII+ 85:ssä on uudentyyppisten sisänäyttölaitteiden lisäksi uudenlaiset istuinverhoilut ja aavistuksen vihertävät sisäseinäpanelit. Kyseinen vaunu ilahdutti raikkaudellaan tiistaina 20.3.2001 linjalla 3B.
Raitiovaunu HKL 85 oli 15.3. linjalla 8 juuri peruskorjauksesta tulleena, eli HKL 85 on nyt nrII+.
Internetsivuilla "Tampereen seudun bussisivut" kerrottiin 23.2.2001 seuraavaa (suora lainaus): "Tampereelle havitellaan pikaraitiovaunulinjaa. Asiasta oli torstaina juttua Pirkanmaan TV-uutisissa ja nyt perjantaina Aamulehdessä. Lyhyesti: kustannukset mahdollisesti yli 500 miljoonaa, reitti kulkisi Hervannan ja Vuoreksen kautta keskustaan. Linja tulisi olemaan eräänlainen "rengaslinja", tosin yhtä heilurilinjaakin on väläytelty. Jos suunnittelua jatketaan ja rahoitusta löytyy, niin ehkä vuonna 2010 tällainen on. Raideleveys tulisi olemaan 1435 mm."
HKL:n NrI+ -vaunussa 62 on uudenmalliset sisänäyttötaulut. Ne ovat aikaisempia huomattavasti matalammat ja niihin on yhdistetty Pysähtyy-Stannar -kilvet, jotka näkyvät vasemmassa reunassa vuorotellen kummallakin kielellä, vieläpä äärimmäisen epäselvästi. Normaalisti linjanumero on keskellä näyttöä, mutta Pysähtyy -näytön syttyessä linjanumero hyppää hassusti oikealle. Pysäkkitekstien näkyvyydestä ei ole toistaiseksi havaintoa.
Leppävaaran kaupunkirata valmistuu elokuussa
2001
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Leppävaaran kaupunkiradan
liikenteen oli tarkoitus alkaa täysimääräisenä 13. elokuuta 2001.
Leppävaaran liityntäliikenneterminaalin rakennustyöt ovat
kuitenkin viivästyneet, ja käyttöön terminaali saadaan vasta
tämän vuoden loka-marraskuussa. Tämän takia liityntäliikenne
alkaa vasta kesäkuun 2. päivänä vuonna 2002. Kaupunkirata sen
sijaan valmistuu aikataulun mukaisesti tämän vuoden
elokuussa.
Junaliikenteen palvelutaso paranee elokuussa 2001
Rantaradan junaliikenteen palvelutaso paranee elokuun 13. päivä
niin, että molempiin suuntiin tulee tunnissa yksi Espoon E-juna
lisää. Karjaalle tulee uutena Eil-vaunuista koostuva juna, joka
lähtee Karjaalta klo 6.53 ja Helsingistä klo 16.28. Juna pysähtyy
Pasilassa, Leppävaarassa, Masalassa, Kirkkonummella, Siuntiossa
ja Inkoossa. Tähän asti näitä veturivetoisia junia on ollut vain
pääradan ruuhkaliikenteessä.
Rantaradan vuorotarjonta kasvaa elokuussa 130:stä 155:een.
Martinlaakson-radalla liikenteen lisäys voidaan tehdä
kokonaisuudessaan jo 13. elokuuta. Ruuhka-aikoina, päivisin ja
lauantaisin M-junien vuoroväli tulee olemaan 10 minuuttia ja
sunnuntaisin 15 minuuttia. Arkilähtöjen määrä kasvaa elokuussa
puolella, 145:stä 210:een.
Uusi A-juna liikenteeseen kesäkuussa 2002
Kesäkuun 2. päivänä 2002 aloittaa liikennöinnin uusi Leppävaaran
A-junavuoro, joka pysähtyy kaikilla väliasemilla. Kirkkonummelle
ja Karjaalle tulee lisävuoroja. E-, S- ja U-junien
pysähtymiskäyttäytyminen muuttuu niin, että ne pysähtyvät
ainoastaan Pasilassa, Huopalahdessa ja Leppävaarassa. L-junat
kulkevat vain yöaikana A-junien liikennöin päättymisen jälkeen.
S- ja U-junat pysähtyvät Leppävaaran ja Espoon välillä kaikilla
väliasemilla. Yhtenä uutena pysähdyspaikkana on Huopalahti.
E-junista jää pois Ilmalan, Valimon, Pitäjänmäen ja Mäkkylän
pysähdykset.
Vuoromäärä kasvaa kesäkuussa 155:stä 285:een. E-, S- ja U-junat
käyttävät kesäkuusta 2002 alkaen Helsingin ja Leppävaaran välillä
pohjoista raideparia eli kaukojunaraiteita. A-junat käyttävät
Helsinki-Leppävaara-välillä eteläistä raideparia eli
kaupunkiraiteita samoin kuin M-junat Helsingin ja Huopalahden
välillä.
Turussa on nyt kuultu tieto, että Airistolla olisi
raitiovaunu merenpohjassa Anttiskarin
luoteispuolella. Raitiovaunu on hankittu raitiotien lopettamisen
jälkeen kesämökiksi (kuten 50-l. esim vaunut 107, 1xx ja 112).
70-luvulla sille ei kuitenkaan saatu rakennuslupaa, jolloin vaunu
vedettiin jäälle ja sen annettiin upota. Myöhemmin vaunu on
tarttunut kalastajien verkkoihin jolloin verkkoja irrottanut
sukeltaja on todennut raitiovaunun lojuvan pohjassa.
Onko kellään lisätietoja ko. vaunusta? Jos osoittautuu että
vaunu on mielenkiintoista tyyppiä (ei perävaunusarjaa 116-130 tai
moottorivaunusarjaa 16-33 tai 38-47) ja kohtuullisesti säilynyt
sen voisi nostaa kunnostusta varten.
Lisätiedot voi lähettää sähköpostitse osoitteella mikala@utu.fi Mikko
Laaksoselle.
Pietarilainen pienoismallitehdas on valmistanut hienot 1:43 mallit seuraavista Helsingin busseista: HKL:n AEC-bussi (nrot 34-38), HKL:n Valmet-johdinauto (nrot 604-608) ja ZIU-johdinauto (nrot 601-603). Mallit on myös seuraavista Tampereen busseista: AEC-bussi (nrot 110...181) ja Valmet-johdinauto (nrot 4-13). Käsintehtyjä malleja on valmistettu vain 25 kappaletta kutakin, paitsi TKL:n AEC:tä on valmistettu 100 kpl. Hinnat ovat 150-175 USD.
Variotram HKL 204 suistui koeajollaan marras-joulukuun vaihteen tienoilla Siltasaarenkadulla Toisen Linjan ja Porthaninkadun erkanemisvaihteessa vaihteen kielivian takia. Vaunun nivelosiin sekä teleihin tuli pienoisia vaurioita, jotka päätettiin korjata ja tarkastaa valmistajan tiloissa Otanmäessä. Vaunu siirrettiin lavettikuljetuksella takaisin tehtaalle,
-Koskelan hinausvaunu H-2 ja Iso-Valmet 23 on hylätty 23.5.2000.
-Ensimmäinen Variotram 201 on vastaanotettu HKL:lle 31.5.2000. Samalla on allekirjoitettu vaunujen 221-240 optiohankinta.
Ulkoisesti helsinkiläisen nivelratikan tunnistaa
uusituksi (NrI+,NrII+) parhaiten uudesta maalipinnasta
ja keltaisista linjakilpinumeroista, joka on yksi leveä rulla
sisältäen seuraavat kilvet: pelkkä musta, KOEAJO PROVTUR, H TÖÖLÖ
TÖLÖ, H KOSKELA FORSBY, 1, 1A, 2, 2V, 3B, 3T, 4, 5, 6, 7A, 7B, 8,
9, 10, 1X, 2X, 3X , 4X, 5X, 6X, 7X, 8X, 9X ja 10X.
Uusimattomissahan on kolme rullaa sisältäen numerot 0-9 ja
kirjaimista ainakin A, B, S, T, V, X, jolloin näistä pystyi
tekemään minkä tahansa yhdistelmän.
Kuumäkäynti-ilmaisin metrolle.
Helsingin metro hankii metrojunien laakerien
kuumakäynti-ilmaisimen itävaltalaiselta VAE AG:lta. Laite
asennetaan tunneliin Sörnäisten aseman itäpuolelle.
Vuonna 2001 Espoon liikenteessä tapahtuvat
muutokset.
Sisäinen liikenne:
Kesäliikenteen alussa linjaa 19 jatketaan Kirkkojärvelle.
13,08,2001 Linjojen 5 Matinkylä-Leppävaara ja 31 Matinkylä-Jorvi
muuttuvat reitille Matinkyläntie-Piispansilta-Olarinkatu.
Linjan 11 reitti muutuu Matinkylän suunnassa reitille
Matinkartanontie-Nelikkotie-Piispansilta-Matinkyläntie.
Linjaa 10 jatketaan Matinkylästä Puolarmetsän sairaalalle
reittiä Haukilahdenkadulta Hauenkalliontielle ja edelleen
Matinkartanontietä, Matinkatua, Piispansiltaa, Olarinkatua,
Kuunkatua Puolarintielle ja Puolarmetsän sairaalaan. Mattbergin
ja Mattlidenin kouluja palvelevat vuorot ajetaan linjatunnuksella
10T edelleen Niittykummun kautta
Syksyllä 2001 linjan 67 päätepiste siirretään Leppävaarasta
Espoon keskukseen Espoon torin puolelle.
Seutuliikenne:
Linjan 112 reittiä jatketaan Haukilahdesta Matinkylään reittiä
Hauenkalliontie-Nelikkotien-Piispansilta-Matinkatu-Tiistiläntie-Suomenlahdentie-Kalastajantie
Linjan 503 reitti muutetaan kulkemaan Haukilahden kautta reittiä
Länsiväylä-Haukilahdenkatu-Hauenkalliontie-Nelikkotie-Piispansilta-Matinkyläntie.
Linjalle 195 esitetään reittimuutosta siten, että linja ajaisi
Kuunkadulta Olarinkadun kautta Kuitinmäentielle.
Linjojen 194 ja 195 viimeiset vuorot esitetään ajettavaksi
Otaniemessä Teekkarikylän kautta.
Paikka: Helsinki. Aika: vuosi 01, kuukausi 01, viikko 1, raitiolinja 1, vuoro 1 ja vieläpä vaunu 1. Tämä hauska sattuma esiintyi ainakin viikon 1 keskiviikkona, joka ei ollut kuitenkaan ensimmäinen päivä vaan kolmas.
Raitioliikenteeseen tulee lisää vuoroja
maaliskuun 2001 ensimmäisellä viikolla, kunhan uusia
matalalattiaisia vaunuja saadaan liikenteeseen.
Linjoille 3B, 3T ja 10 tulee kullekin seuraavat
lisävuorot:
arkena pitkä iltapäiväruuhka n. klo 12.30-20 ja lauantaina
toriaikaan n. klo 9-17.
Linjoille 6, 7A ja 7B tulee kullekin arkena lisää normaali
kaksiosainen ruuhka, eli ap. n.7.15-9 ja ip. 15-20.
Kesällä 2001 liikennöidään raitioliikenteessä Helsingissä
samoilla aikatauluilla kuin viime kesänäkin (paitsi linjat 3B,
3T, 4 ja 10, joille on lisätty liikennettä).
Raitiovaunu HKL 23, joka lähti lokakuun 2000
alussa Helsingistä Taipeihin, on ollut menestyksekkäästi esillä
marras-joulukuun vaihteessa Taipei Expossa. Taiwanista saamiemme
tietojen mukaan vaunu esiintyi "Spårakoffina" punaiseksi
maalattuna ja Koffin tarroilla varustettuna, vaunun sisällä
esiteltiin "Virtual Helsinkiä". Taiwanin presidentti Chen
Shui-Bian ja Taipein pormestari Ma Ying-Jiu kävivät myös
tutustumassa tähän eksoottiseen Valmet-vaunuun. Raitiovaunu sai
paljon televisio-, radio- ja lehdistöjulkisuutta. Nyt vaunu on
lahjoitettu Lasten Liikennemuseoon, jossa se on kiinalaislasten
ihmeteltävänä
HKL
23 tarinaa.
Turku 11.12.2000
Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun yleiskaavan 2020
kokouksessaan 11.12.2000.
Yleiskaavassa huomioitiin pikaraitiotie kirjaimellisesti näin:
"selvitetään aluevarausten mahdollisuus pikaraitiotien
tai muun raideliikennevaihtoehdon toteuttamiseksi
linjalla Uudenmaantie-Satakunnantie".
30.11.2000 Turku: Raitiovaunut 42 ja 125
palasivat raitiovaunuhallille
Entisöidyt turkulaiset raitiovaunut 42 ja 125 siirrettiin
päivällä Kaupunginvarastolta (Ruissalontie) entiseen
raitiovaunuhalliin Amiraalistonkadulla nk. raiteille 9 ja
10.
Maakuntamuseo on vuokrannut vaunuja varten osan
raitiovaunuhallista. Varmaa tietoa siitä, missä laajuudessa muita
turkulaisia museovaunuja tullaan säilyttämään hallissa ei vielä
ole, eikä myöskään hallin mahdollisesta korjaamisesta. Samoinei
ole tietoa, toteutuuko turkulaisten raitiovaunuharrastajien ko.
tilaan suunnittelema raitiovaunujen historian näyttely.
Lipun maksu kortilla helpottuu junissa
VR:n konduktöörit saavat kannettavat myyntilaitteet kevään
aikana. Niiden käyttöönotto etenee vaiheittain niin, että
kaikilla konduktööreillä on uusi laite kesäkuun alkuun
mennessä.
Myyntilaitteet nopeuttavat lipun ostoa kaukojunissa. Laitteessa
on kaikki tiedot myytävistä lipuista, hinnoista ja alennuksista.
Pankki- ja luottokortilla maksaminen helpottuu, ja 15 markan
käsittelymaksu poistuu.Alaraja pankkikorttiostoissa on 30
markkaa.
Käsin kirjoitetut liput jäävät pois käytöstä. Etuna on myös se,
että lähiliikenteen lipussa on aina täsmälleen oikea vaihtoaika.
Laite on suunniteltu siten, että se pystyy myöhemmin lukemaan
myös matkakortteja.
Myyntilaite on ollut koekäytössä viime kesästä lähtien
pääkaupunkiseudun lähijunissa ja joissakin kaukojunissa. Kokeilun
perusteella matkustajat ovat olleet tyytyväisiä lipun selkeyteen,
mahdollisuuteen maksaa pankki- ja luottokortilla sekä palvelun
nopeutumiseen kaukojunissa.
Edullisin vaihtoehto on edelleen ostaa lippu etukäteen asemalta.
Junassa ostetun lipun hintaan lisätään 15 markan palvelumaksu,
jos lipunmyynti on ollut auki junan lähtöhetkellä.
Pendolino-junassa maksu on 30 markkaa. Automaatista lipun saa
kahden markan alennuksella.
VR:lle hankitaan yhteensä 400 myyntilaitetta. Kannettavan
myyntilaitteen on toimittanut saksalainen Höft & Wessel, joka
on erikoistunut liikenteen lipunmyynti- ja
informaatiojärjestelmiin. Vastaava myyntilaite on ollut käytössä
Saksan rautateillä vuodesta 1995 alkaen. Siellä on tällä hetkellä
13 000 kannettavaa myyntilaitetta.