| Suomen Raitiotieseura | Finnish Tramway Society | Suomen Raitiovaunut
/ Trams in Finland |
Helsingin raitiotielinjat 1
Hevosraitiotielinjat 1890 - 1901
| Helsingin raitiotielinjat | 2 Yksiraiteiset raitiotielinjat | 3 Raitiotielinjat 1908- |
Tähän sivuun liittyvät kartat: (Huomioitavaa linjakartoissa: Hevosraitiotien loppuaikoina liikennöitiin myös yksiraiteisia sähköraitiotielinjoja. Ne eivät näy hevosraitioteiden linjakartoissa.)
Linjakartat
| Linja (1): | |
|
10.12.1890 - 02.03.1891 |
Töölö - Eteläsatama Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulman tienoo - Mannerheimintie - Ylioppilastalo - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Eteläesplanadi - Eteläranta. Linjan pituus 3044 m. |
|
03.03.1891 - 20.06.1891 |
Töölö - Kauppatori linja lyheni Kauppatorille. Linjan pituus 2695 m. |
|
21.06.1891 - 03.09.1900 |
Töölö - Kaivopuisto Linjaa jatkettiin - Kauppatori - Eteläranta - Laivasillankatu / Katolinen kirkko. Linjan pituus 3674 m. |
|
04.09.1900 - 13.09.1900 |
Ylioppilastalo - Kaivopuisto Linja lyhennettiin Ylioppilastalolle |
|
14.09.1900 - 19.09.1900 |
Ylioppilastalo - Pohjoisesplanadi - Kaivopuisto Linja siirtyi Aleksanterinkadulta Pohjoisesplanadille. (Katso "rinnakkaislinja 1")Postikorttikuvassa kaksi hevosraitiovaunua Pohjoisesplanadilla. |
| "Rinnakkaislinja (1)" | |
|
14.09.1900 - 29.09.1900 |
Ylioppilastalo - Kauppatori Ylioppilastalo - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Kauppatori |
|
19.09. / 29.09.1900 Hevosraitiotieliikenne loppui. Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (2)Töölö - Kaivopuisto |
|
| Linja (2): | |
| 10.12.1890 - 09.05.1891 |
Pitkäsilta - Lapinlahdenkatu Pitkäsilta - Unioninkatu - Rauhankatu - Snellmaninkatu - Katariinankatu - Pohjoisesplanadi - Mannerheimintie - Bulevardi - Albertinkatu - Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio Linjan pituus 2956 m. |
|
10.05.1891 - 20.06.1891 |
 Siltasaari
- LapinlahdenkatuSiltasaaren vaihde (Siltasaarenkatu 8) - Pitkäsilta - ... Linjan pituus 3447 m.Postikorttikuvassa hevosvaunu on Säätytalon edustalla Nikolainkadulla (Snellmaninkatu). |
|
21.06.1891 - 03.09.1900 |
 Sörnäinen
- LapinlahdenkatuHämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus - Hämeentie - Siltasaarenkatu - Pitkäsilta - ... Linjan pituus 4782 m.Postikorttikuvassa hevosraitiotien avovaunu Rauhankadulla Valtionarkiston edustalla vuonna 1896. Aleksanterinkadun ja Nikolainkadun risteyksestä ylöspäin käytettiin apuhevosta. Raitiotiellä oli oma ammattikunta, "valjaspojat", jotka vauhdissa kytkivät ja irrottivat apuhevosen. |
|
04.09.1900 - 13.09.1900 |
Sörnäinen - Bulevardi Linja lyhennettiin Bulevardille. (Katso "rinnakkaislinja 2") |
|
14.09.1900 - 03.10.1900 |
Sörnäinen - Kauppatori Linja lyhennettiin Kauppatorille. 04.10.1900 alkoi liikenne sähköraitiotielinjalla (1) Sörnäinen - Kauppatori |
| "Rinnakkaislinja (2)" | |
|
04.09.1900 - 21.10.1901 |
Albertinkatu - Lapinlahti Bulevardin ja Albertinkadun kulma - Albertinkatu - Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio Linjan pituus 826 / 306 m. (Eli loppuvaiheessa ajettu vain Albertinkatua) 21.10.1901 ulotettiin sähköraitiotielinjan (4) Liisankatu - Ylioppilastalo reitti Lapinlahteen |
|
03.10.1900 / 21.10.1901 Hevosraitiotieliikenne loppui.
"Rinnakkaislinja 2" oli Helsingin viimeinen hevosraitiotielinja. Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (1) Sörnäinen - Kauppatori / (4) Lapinlahti - Liisankatu |
|
Sivuutusraiteet
Linjat olivat yksiraiteisia ja sopivilla paikoilla oli sivuutusraide:Sivuutusraiteet: (Lähde: Toivo Niskanen ja "Teknikern"-lehti, vuosikerta 0, numero 0. Näytenumero, ilmestynyt 12/1890.
| Linjalla Töölö - Kaivopuisto: | |
| 1. Talleilla Töölössä, | 2. Hesperian portilla (~Mannerheimintie/Kivelänkatu) |
| 3. Karamzinin huvilan luona (Mannerheimintie/Museokatu) | 4. Ylioppilastalolla |
| 5. Unioninkadulla Yhdyspankin kohdalla | 6. Saunakadulla (Eteläranta) |
| (7. varmaankin ollut linjan päätepisteessä Katolisen kirkon luona, koska toisessa lähteessä mainitaan kohtauspaikkojen määräksi 15.) | |
| Linjalla Sörnäinen - Lapinlahdenkatu: | |
| 1. Talleilla Sörnäisissä | 2. Kansankodin lähellä (Hämeentie 24) |
| 3. Siltasaarella. (Siltasaarenkatu / Paasivuorenkatu) | 4. Vanhalla klinikalla (Unioninkatu 37) |
| 5. Kauppatorilla | 6. Bulevardin alussa |
| 7. Albertinkadulla | 8. Lapinlahdenkadun päässä |
Uusi Suometar 22.8.1890
Omnibus- ja raitiotieyhtiöllä on nykyään 75 hewosta (joskus on niiden luku ollut
yli 80:kin), 14 waunua ja yksi reki, 2 tallimestaria, 16 konduktöriä, 14 kuskia
ja 9 tallimiestä. Tulewa raitiotielinja on juuri nykyinen omnibusreitti.Raitiotieyhtiö on nyt lopullisesti päättänyt kuljetusvoimana pääkaupungin
tulevilla raitioteillä käyttää hevosia, eikä sähköä.
Päivälehti 4.9.1890
Helsingin raitiotie lienee jo valmis, koskapahan ensimmäinen vaunu oli
sitä myöten tänään ensi kerran liikkumassa.
Kun tämän kirjoittaja sen näki, niin ajoi se Pohjoisesplanadia pitkin,
edessä yksi hewonen ja herrasmies ohjaksissa. Waunu on kaksipuolinen, niin
että woi waljastaa hewosen kumpaan päähän tahtoo.
Päivälehti 3.12.1890
Helsingin pitäjän / Lauttasaaren
taajaväkisen yhdyskunnan hevosraitiotie
| Linja: | |
| 1913 - 31.10.1917 |
Höyryvenelaituri / Lauttalaituri - Kasino - Katajaharjunniemi Linjaus: Nk. kartanon laiturilta, eli nykyisen Tallbergin Puistotien päästä. Sieltä raitiovaunun reitti kulki suunnilleen nykyisen liikennepuiston nurkalle, josta se kääntyi kahden talon välistä vasemmalle, suuntasi kulkunsa kasinon ohi ja jatkoi matkaa Katajaharjuun, mahdollisesti Koivusaarentien kohdalle saakka. Viimeistään siihen mennessä, kun Lauttasaaren lautta toukokuun alussa 1914 aloitti liikenteensä, oli myös hevosraitiovaunun rataa jatkettu lauttalaiturille, nykyisen Lauttasaaren sillan kohdalle. Lauttalaiturilta lähdettyään hevosraitiovaunu kulki suunnilleen nykyisen Lauttasaarentien kohdalla, kääntyi vasemmalle ja jatkoi kulkuaan nykyisen Meripuistotien paikkeilla, ylitti sitten Lohiapajanlahden maakannasta pitkin ja jatkoi edellä mainittua reittiä kohti Katajaharjua. |
| 31.10.1917 Raitiotieliikenne Lauttasaaressa loppui. Linja oli Suomen viimeinen hevosraitiotie. | |
Seuraava sivu: 2 Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat