| Kuvia
Helsingissä 25.8. (©
Daniel Federley) |
 |
Stadin brankkarit hälytysajossa Mannerheimintiellä.
Helsingissä raitiovaunukaistat suunnitellaan yleiseurooppalaisesta
tavasta poiketen myös hälytysajoneuvojen käyttöön. Tutkimustietoa
tällaisen ratkaisun hyödyistä ja haitoista ei tiettävästi ole. |
 |
Kesän aikana vaihdettiin Mannerheimintiellä kiskot
Oopperan ja Hesperian
puiston pysäkkien välillä. Uusi raitiovaunukaista yllättää
positiivisesti: vaikka kaista tavoittelee edelleen kapeuden
maailmanennätystä, on korotus huomattava. Ainakin liikkeessä oleva
auto varonee tätä kaistaa nyt entistä paremmin. Kiskot on myös
sijoitettu kaistatilaan epäsymmetrisesti: hotellien puolella voi
laskea punaisessa
asfaltissa melkein viisi ruutua, kun puiston puolella ruutuja mahtuu
vain neljä. Juuri tämä paikka on ollut ratikoille erityisen hankala,
kun keskustaan päin ajavat autot ovat ryhmittyneet hyvin lähelle
kiskoja. Toivottavasti sujuvuus nyt paranee ja aikatauluihinkin
saataisiin hiukan nopeutusta.
|
 |
Museoliikenteen kesä on ollut kurja: alkukesä oli
sateinen ja kylmä, sitten alkoivat lukuisat poikkeusjärjestelyt ja
nelosen yllätysliikenne Kauppatorille viikkokausien ajan.
Karnevaalit, kulkueet ja muut tapahtumat työnsivät museoratikan
milloin minnekin päin kaupunkia poikkeusreitille. Viimeisen
viikonlopun liikenteessä Snellmaninkadulla HKL 157 ja SR 233
kohtaavat open top -bussin Snellmaninkadulla. Ensi kesänä
toivottavasti paremmalla onnella sitten. |
 |
Ratapuoli puhdistaa vaihdetta Aleksanterinkadun ja
Snellmaninkadun risteyksessä, lippavaunu 109 odottaa kulkutien
vapautumista. Varsinkin sateiden aikana vaihteisiin valuu paljon
hiekkaa, joka käydään sitten imemässä pois, jotta vaihteet saadaan
kääntymään luotettavasti. Poikkeusyhteydet pyritään pitämään aina
ajokunnossa ylllättäviä tilanteita varten. Välipaloituksen
yhteydessä 95 menetti lippansa, mutta
72 ja 109 ovat sen toistaiseksi säilyttäneet. |
 |
Tyynenmerenkadun upouusi rata kilpailee
menestyksellisesti maailman kapeimman raitiovaunukaistan tittelistä,
olkoonkin että kaistalle on varattu tilaa peräti 6,7 metriä. Tila on
onnistuttu tuhlaamaan keskelle katua rakennettuihin metrin levyisiin
korokkeisiin, jollainen tässäkin häämöttää taustalla. Kiskot sen
sijaan on sijoitettu niin lähelle sinänsä leveän alueen reunaa kuin
suinkin mahdollista. Seurauksena raitiovaunu itse mahtuu juuri ja
juuri korotetulle kaista-alueelleen, mutta peili tulee jo kaistan
ulkopuolelle. Samaan suuntaan ajavan rekan tai bussin ohittaminen on
siten mahdotonta tilanteessa, jossa ajoneuvo ajaa ratikkakaistan
läheisyydessä. Tällä tavoin toteutettu ratikkakaista vastaa
leveydeltään 5,6 m kaistaa. |
