SRS-Uutiset | Suomen Raitiotieseura ry: Etusivu | Finnish Tramway Society: Frontpage |
© Jorma Rauhala.
Aeroporto Francisco Sá Carneiro eli Porton lentoasema.
Porton kenttä on Portugalin kolmanneksi suurin lentoasema Lissabonin ja
etelän lomakohdekentän Faron jälkeen.
Porton metropolialue on Portugalin toiseksi suurin kaupunkialue,
asukkaita on 1,5 miljoonaa. Alue jakaantuu kahteen pääalueeseen;
Portviinin tuotannosta kuuluisan Douro-joen pohjoispuolella on Porto
ja kaksoiskaupunki Vila Nova de Gaia on eteläpuolella.
Metron linja D liikennöi myös Gaian alueelle ylittäen Douro-joen
mahtavalla sillalla.
Portoon pääsee sujuvasti Suomesta esim. Lufthansalla Frankfurtissa
konetta vaihtaen. Halpalentoyhtiöistä Ryanair ja Air Berlin ovat myös
suuria operoijia.
Metrolinjan E miellyttävän vaikutelman antava lentoaseman pääteasema
kaikessa yksinkertaisuudessaan, kaksoisraide päättyy huomaamattomasti
nurmikenttään.
Metrojuna nro 049 on juuri valmistautumassa lähtöön keskustaan, jonne
saavutaan alle puolessa tunnissa.
Matalalattiaisen metrojunan valmistaja on Bombardier ja junan tyyppi on
Eurotram. Tällaisia metrojunia on hankittu 72 junayksikköä. Metrolinjoja
on seitsemän: A, B, Bx, C, D, E ja F.
D-metron juna nro 040 keskustan solmukohdassa Trindaden asemalla.
Tällä asemalla pintakerroksessa pysähtyvät kaikki muut metrolinjat
ja alakerrassa muihin nähden poikittain kulkeva D-linja. Metroliikenne
Portossa aloitettiin vuonna 2002.
Metrojunien kapasiteetti voidaan vilkkaan
liikenteen reiteillä helposti kasvattaa 100 % suuremmaksi kytkemällä
toinen junayksikkö junaan mukaan.
Junayksikön järjestysnumero on näkyvissä mm. tarralla ohjaamon ikkunassa
eli vasemmalla oleva on M(etro do) P(orto) 064.
Eurotram-junien suurin nopeus on 80 km/h ja Flexity Swift -junien 100
km/h, mutta tiheän ja matkustajia palvelevan asemaverkoston takia
käytettävä nopeus jää siitä usein alemmaksi. Myös asutussa
katuverkostossa ja puistoissa ajettaessa noudatetaan yleisiä
rajoituksia.
Metroasemilla ei ole meillä tunnettua syöttöbussiliikennettä, sillä
metro itsessään huolehtii ratakäytävän kaikesta liikennetarpeesta, eli
matkustajille on asemia tarpeellisen tiheästi.
Metroverkosto on haaroitettu kaikkiin ajateltavissa oleviin lähiöihin,
jolloin metrojunat eivät tarvitse erillistä bussiliikennettä saadakseen
junat täyteen. Lisäksi verkostoa laajennetaan edelleen uusille alueille.
D-linjan juna saapumassa São Benton asemalle. Täältä on
myös kävely-yhteys Portugalin Junat -yhtiön, eli Comboios de Portugal (CP),
samannimiselle lähiliikenneasemalle. Sähköjunat liikennöivät sieltä laajalle
maakuntaan ja Portossa onkin Lissabonin jälkeen maan tihein
lähijunaverkosto. Tunnelissa syöksyvässä metrojunassa on lähinnä
kokomainosvaunu, josta syystä väritys on poikkeavasti mainoksenpunainen.
Metron toinen junatyyppi on Bombardierin valmistama Flexity
Swift, joita junia on tilattu 30 yksikköä. Ensimmäiset on otettu käyttöön
2009 ja pääasiallinen käyttö on pitkillä linjoilla B, Bx ja C.
Pisimmän B-linjan pääteasema on linnuntietä noin 40 kilometrin päässä
kaupungista. Junien suurin nopeus on 100 km/h. Kuvassa C-linjan juna nro
121 Trindaden asemalla, sen pintalaiturilla. Alakerrassa on
poikittain risteävän D-metrolinjan asemalaituri ja matkustajien vaihdot
sinne ovat nopeita hämmästyttävän lyhyiden portaikkojen, liukuportaiden tai
hissien avulla.
Virransyöttö tapahtuu huomaamattomasti kattovirroittimella ilmajohdosta.
Siten useissa metroissa käytetty virtakisko puuttuu ja tunneliasemienkin
yleisilme on saatu miellyttäväksi ja avaraksi.
Säältä suojattujen katettujen metroasemien miellyttävä ulkoasu johtuu myös
siitä, että ratapohjaa ei ole sepelöity, sillä raide-elementit voidaan
kiinnittää alustaansa myös ilman sitäkin. Likaisuutta keräävä ja työläästi
puhtaanapidettävä sepelikivikko puuttuu.
Eurotram-metrojunan ohjaamomoduuli on päistään viistetty
virtaviivaiseksi. Kuvassa juna nro 069. Junat ovat matalalattiaisia ja
varustettu suurilla ulkokyljelle siirtyvillä ovilla, jotka
mahdollistavat nopeat matkustajavaihdot asemilla.
A-linjan metrojuna nro 018 oikeaoppisella viherradalla
Matosinhosissa Parque Realin aseman läheisyydessä. Juna on viistänyt nurmea
menosuuntaansa ja ruoho leikittelee myötävalossa eri värisenä kuin
toisen suunnan raiteella.
Monet muiden kaupunkien vanhakantaiset metrot on eristetty luotaantyöntävin
verkkoaidoin ympäristöstään ja istuvat sepeliratapohjineen huonosti
ympäröivään maisemaan. Porton metro voi ylpeillä ympäristön
hyvässä huomioimisessa; harvassa kaupungissa on metroradan
liikennekäytävä näin viehättävä, lähes viereisen puiston suoranainen jatke.
Flexity Swift -metrojunan nro 112 matkustamoa.
Porton metro pystyy kuljettamaan tunnissa yhtä linjaa kohti 9000
matkustajaa. Vasta vuonna 2002 avatun metron pituus on jo 60 kilometriä ja
metroasemia on 70, joista 14 on maanalaisia. Maanalaista metrolinjaa on
lähes 7 km. Noin 7 km uutta linjaa ja 10 uutta asemaa on parhaillaan työn
alla.
Vuonna 2008 tehtiin metroasemien lipunleimauslaitteilla 52 miljoonaa
rekisteröityä lipunleimausta, joten metro on hyvin suosittu kulkuväline.
Metrossa on avorahastusjärjestelmä, ja aina ennen junaan menoa on
lippu vilautettava laiturilla olevalle lukijalaitteelle. Tämä ei aiheuta
minkäänlaisia ruuhkia, sillä laitteita on sijoitettu runsaasti eripuolille
asema-alueita, ei pelkästään sisääntulojen kohdalle muutamaa harvaa.
Suur-Porton Andante-yhteistariffi, johon kuuluu metron lisäksi keskustan
museoratikat, funikulaari, linja-autot sekä sähköjunat, perustuu
vyöhykkeisiin, joita metropolialueella on Z2-Z12. Alin kertamaksu on 1 euroa
ja korkein kertamaksu on 3,60 euroa. Matkailijalle on sopivin 24 tunnin
Andante Tour -lippu, hinta 5 euroa, tai vielä parempi tarjous, 72 tunnin eli
kolmen päivän lippu koko metropolialueelle 11 eurolla.
Vila Nova de Gaiassa oleva verkoston eteläisin metroasema
on nimeltään D. João II. Uutta linjaa rakennetaan par'aikaa tästä vielä
eteenpäin. Nyt rakennusaikana vain oikein raide on liikenteellä ja D-linjan
junat (kuvassa nro 021) kääntyvät siinä takaisin Portoon.
D-linjan metrojuna nro 021 D. João II -asemalla.
Tyytyväisenoloisia metromatkustajia kaikista kansankerrostumista,
pukumiehiäkään unohtamatta, kiiruhtamassa kotia kohti miellyttävän ja nopean
Portosta aloitetun metromatkan jälkeen.
Loittoneva A-linjan metrojuna on pysähtynyt hetkeksi Matosinhos
Sulin metroasemalle matkallaan Portoon. Lähinnä oleva metro nro 055
kaartaa Matosinhosin vanhan kaupungin keskustan aurinkoiselle kävelykadulle,
jolla saa jalankulkijoiden lisäksi liikennöidä vain metrolla - ja
kumpikin sulassa sovussa!
Etualalla on nähtävissä metron laajennusajatus valmiiksi
rakennettujen yhdysvaihteiden muodossa. Tästä on vain lyhyt
matka vähintäänkin kilometrin mittaiselle upealle uimarannalle ja seudun
arvostetuimmalle kalaravintola-alueelle. Täkäläinen kalatukkutori sijaitsee
niiden lähellä sekä sieltä alkavat Atlantin aavat ulapat. Uimaranta-alueen
kadulle on jo rakennettu metroraiteita valmiiksi eli ehkä joskus liikenne
laajenee sitten sinnekin.
Tarpeellisissa paikoissa jalankulkijoita varoitetaan samassa tasossa
kulkevista metrojunista varoitusmerkeillä "Prioridade Metro". Lakiteksti
antaa Portugalissa Porton tyyppiselle metrolle täyden etuajo-oikeuden
kaikkeen muuhun kohdattavaan liikenteeseen nähden. Katuverkossa
liikennöitäessä on päivänselvää, että metrojunalla on
liikennevaloristeyksissä myös aina vihreää. Millään verukkeella ei saa ajaa
autolla tai kävellä katuverkostoon sovitellusti rakennetulla metroradalla.
Katuverkoston ulkopuolella metroradat on varustettu liikennettä
ohjaavin opastimin ja baliisein.
Kuvassa A-linjan juna nro 024 Parque Realin metroasemalla.
A-linjan metrojuna nro 038 Matosinhosin kävelykadulla.
Jalkakäytävät ovat samassa tasossa metroradan kanssa ilman korokkeita. Kadun
päällysteen eri materiaalit erottavat alueet selkeästi toisistaan.
A-linjan metro nro 038 Brito Capelon metroasemalla
Matosinhosin kävelykadulla.
Rakennusten seiniin kiinnitettyihin metron ajojohdon kannatinlankoihin
on ripustettu myös kadun valaisimet. Se vähentää huomattavasti kadun
päällä roikkuvia ilmajohtoja, ehkä puoletkin pois, kun katulamput ja
ajolangat voidaan ripustaa samaan poikittaisen tukilankaan. Tällä tavalla
toimien ilmajohtojen määrä ei lisäänny raideliikenteen takia merkittävästi,
mikäli kadulla on jo entuudestaan katuvalot.
Kaksiyksikköinen metrojuna (nrot 040+010) A-linjalla
Matosinhosin kävelykadulla.
A-linjan pitkä metrojuna (lähinnä nro 016) lähiömäisessä
ympäristössä Pedro Hispanon aseman lähellä. Lähinnä on kevyen
liikenteen raitti ja junan takana autoliikenteen katu. Metrorata on lähes
huomaamaton ja sen oikeaoppisesti rakennettu viherrata istuu ympäristöön
täydellisesti. Ratakäytävä ei riko mitenkään maiseman harmoniaa.
Mercadon metroasema Matosinhosissa, jossa on pinta-asemille
tyypillinen kevyt kalustus: raidenäytöt, lippuautomaatit
sekä katokset, jossa aikataulut ja muu tarvittava informaatio.
Liityntäbussit ovat kätevästi parin askeleen päässä laiturin toisella
puolella. Tyypillisesti bussit ovat kaasubusseja. Kuvan metro on nro 002.
Metrojuna nro 050 kerrostaloalueen kadulla Matosinhosissa.
Radalla kulkeminen on kielletty kaikelta ajoneuvoliikenteeltä sekä
jalankulkijoilta ja se on erotettu muusta
katuliikenteestä pensasistutuksin. Metro liikennöi Portossa näkyvästi siellä
mistä löytyvät matkustajatkin.
Lähiömäiset kerrostaloalueet eivät ole menettäneet
alkuperäistä vehreää ilmettään, vaikka metrorata on johdettu alueen halki.
Metro nro 048 viherradallaan Matosinhosissa.
B-linjan kaksiyksikköinen metrojuna (lähinnä yksikkö nro 116) Francosin
metroasemalla. Tässä liikennöivät kaikki metrolinjat paitsi D.
Vilkkaasti liikennöidyn rataosuuden liikennöinti turvataan opastimin.
Kiskojen välissä näkyy kulunvalvontajärjestelmään liittyviä baliiseja.
Douro-joen ylittävä Ponte Luís I -silta on 385 m pitkä
ja 45 m korkea. Sillan rakentaminen alkoi 1881 ja se avattiin liikenteelle
31.10.1886. Yläkannella on ollut raitiovaunuliikennettä vuosina
1908-59. Metroliikenne (linja D) aloitettiin yläkannella 2005. Metrojunien
lisäksi on jalankulku sallittua. Näkymä Porton puoleiselta rannalta Vila
Nova de Gaian puolelle, sillalla kaksiyksikköinen metrojuna.
Alakannella kulkee tavanomainen katuliikenne.
Metrojuna nro 020 Luís I -sillalla, Porto taustalla. Silta
on hyvä näköalapaikka jalankulkijoille ja jos 45 metrin korkeus tuntuu
tuossa matalan sillankaiteen luona liian uskaliaalta, hienoista näkymistä
voi nauttia myös turvallisesti metrojunamatkalla. Junien suurin nopeus
on sillalla 40 km/h. Sillan Porton puoleisessa päässä rata sukeltaa
keskustan alittavaan metrotunneliin, Gaian puolella rata jatkaa katutasossa.
Sillanrakentamisen aikaan Portugalin ja Algarven kuninkaana oli Luís I,
jolle silta on nimetty. Silta kuvattuna Gaian puolelta köysiradan
yläasemalta. Ala-asema on joen rannalla portviinivarastojen luona.
Viinivarastoissa järjestetään esittelyjä ja maisteluita. Kaksi
kaksiyksikköistä metrojunaa kohtaavat metrosillalla.
Kaksiyksikköinen metrojuna Luís I -sillalla. Sillan takana on Porton
historiallinen keskusta, joka kuuluu UNESCO:n
maailmanperintöluetteloon. Sillan oikeassa alareunassa vastarannalla on
Guindaisin funikulaarirata. Se kipuaa 45 asteen kaltevuudessa Douron
rannasta ylös Batalhan museoratikkapäättärille.
Linkit
Metro do
Porto SA
Eurotram
Flexity Swift
Metron lyhyt historia vuosittain esiteltynä