SRS-Uutiset Suomen Raitiotieseura ry: Etusivu Finnish Tramway Society: Frontpage

Kuvareportaasit 2011

Metro do Porto SA

© Jorma Rauhala.


Aeroporto Francisco Sá Carneiro eli Porton lentoasema. Porton kenttä on Portugalin kolmanneksi suurin lentoasema Lissabonin ja etelän lomakohdekentän Faron jälkeen. 
Porton metropolialue on Portugalin toiseksi suurin kaupunkialue, asukkaita on 1,5 miljoonaa. Alue jakaantuu kahteen pääalueeseen; Portviinin tuotannosta kuuluisan Douro-joen pohjoispuolella on Porto ja kaksoiskaupunki Vila Nova de Gaia on eteläpuolella.
Metron linja D liikennöi myös Gaian alueelle ylittäen Douro-joen mahtavalla sillalla. 
Portoon pääsee sujuvasti Suomesta esim. Lufthansalla Frankfurtissa konetta vaihtaen. Halpalentoyhtiöistä Ryanair ja Air Berlin ovat myös suuria operoijia.
Metrolinjan E miellyttävän vaikutelman antava lentoaseman pääteasema kaikessa yksinkertaisuudessaan, kaksoisraide päättyy huomaamattomasti nurmikenttään. 
Metrojuna nro 049 on juuri valmistautumassa lähtöön keskustaan, jonne saavutaan alle puolessa tunnissa.
Matalalattiaisen metrojunan valmistaja on Bombardier ja junan tyyppi on Eurotram. Tällaisia metrojunia on hankittu 72 junayksikköä. Metrolinjoja on seitsemän: A, B, Bx, C, D, E ja F.


D-metron juna nro 040 keskustan solmukohdassa Trindaden asemalla. Tällä asemalla pintakerroksessa pysähtyvät kaikki muut metrolinjat ja alakerrassa muihin nähden poikittain kulkeva D-linja. Metroliikenne Portossa aloitettiin vuonna 2002.


Metrojunien kapasiteetti voidaan vilkkaan liikenteen reiteillä helposti kasvattaa 100 % suuremmaksi kytkemällä toinen junayksikkö junaan mukaan.
Junayksikön järjestysnumero on näkyvissä mm. tarralla ohjaamon ikkunassa eli vasemmalla oleva on M(etro do) P(orto) 064.
Eurotram-junien suurin nopeus on 80 km/h ja Flexity Swift -junien 100 km/h, mutta tiheän ja matkustajia palvelevan asemaverkoston takia käytettävä nopeus jää siitä usein alemmaksi. Myös asutussa katuverkostossa ja puistoissa ajettaessa noudatetaan yleisiä rajoituksia.
Metroasemilla ei ole meillä tunnettua syöttöbussiliikennettä, sillä metro itsessään huolehtii ratakäytävän kaikesta liikennetarpeesta, eli matkustajille on asemia tarpeellisen tiheästi.
Metroverkosto on haaroitettu kaikkiin ajateltavissa oleviin lähiöihin, jolloin metrojunat eivät tarvitse erillistä bussiliikennettä saadakseen junat täyteen. Lisäksi verkostoa laajennetaan edelleen uusille alueille.


D-linjan juna saapumassa São Benton asemalle. Täältä on myös kävely-yhteys Portugalin Junat -yhtiön, eli Comboios de Portugal (CP), samannimiselle lähiliikenneasemalle. Sähköjunat liikennöivät sieltä laajalle maakuntaan ja Portossa onkin Lissabonin jälkeen maan tihein lähijunaverkosto. Tunnelissa syöksyvässä metrojunassa on lähinnä kokomainosvaunu, josta syystä väritys on poikkeavasti mainoksenpunainen.


Metron toinen junatyyppi on Bombardierin valmistama Flexity Swift, joita junia on tilattu 30 yksikköä. Ensimmäiset on otettu käyttöön 2009 ja pääasiallinen käyttö on pitkillä linjoilla B, Bx ja C.
Pisimmän B-linjan pääteasema on linnuntietä noin 40 kilometrin päässä kaupungista. Junien suurin nopeus on 100 km/h. Kuvassa C-linjan juna nro 121 Trindaden asemalla, sen pintalaiturilla. Alakerrassa on poikittain risteävän D-metrolinjan asemalaituri ja matkustajien vaihdot sinne ovat nopeita hämmästyttävän lyhyiden portaikkojen, liukuportaiden tai hissien avulla.
Virransyöttö tapahtuu huomaamattomasti kattovirroittimella ilmajohdosta. Siten useissa metroissa käytetty virtakisko puuttuu ja tunneliasemienkin yleisilme on saatu miellyttäväksi ja avaraksi. 
Säältä suojattujen katettujen metroasemien miellyttävä ulkoasu johtuu myös siitä, että ratapohjaa ei ole sepelöity, sillä raide-elementit voidaan kiinnittää alustaansa myös ilman sitäkin. Likaisuutta keräävä ja työläästi puhtaanapidettävä sepelikivikko puuttuu.


Eurotram-metrojunan ohjaamomoduuli on päistään viistetty virtaviivaiseksi. Kuvassa juna nro 069. Junat ovat matalalattiaisia ja varustettu suurilla ulkokyljelle siirtyvillä ovilla, jotka mahdollistavat nopeat matkustajavaihdot asemilla.


A-linjan metrojuna nro 018 oikeaoppisella viherradalla Matosinhosissa Parque Realin aseman läheisyydessä. Juna on viistänyt nurmea menosuuntaansa ja ruoho leikittelee myötävalossa eri värisenä kuin toisen suunnan raiteella.
Monet muiden kaupunkien vanhakantaiset metrot on eristetty luotaantyöntävin verkkoaidoin ympäristöstään ja istuvat sepeliratapohjineen huonosti ympäröivään maisemaan. Porton metro voi ylpeillä ympäristön hyvässä huomioimisessa; harvassa kaupungissa on metroradan liikennekäytävä näin viehättävä, lähes viereisen puiston suoranainen jatke.


Flexity Swift -metrojunan nro 112 matkustamoa.
Porton metro pystyy kuljettamaan tunnissa yhtä linjaa kohti 9000 matkustajaa. Vasta vuonna 2002 avatun metron pituus on jo 60 kilometriä ja metroasemia on 70, joista 14 on maanalaisia. Maanalaista metrolinjaa on lähes 7 km. Noin 7 km uutta linjaa ja 10 uutta asemaa on parhaillaan työn alla.
Vuonna 2008 tehtiin metroasemien lipunleimauslaitteilla 52 miljoonaa rekisteröityä lipunleimausta, joten metro on hyvin suosittu kulkuväline. Metrossa on avorahastusjärjestelmä, ja aina ennen junaan menoa on lippu vilautettava laiturilla olevalle lukijalaitteelle. Tämä ei aiheuta minkäänlaisia ruuhkia, sillä laitteita on sijoitettu runsaasti eripuolille asema-alueita, ei pelkästään sisääntulojen kohdalle muutamaa harvaa.
Suur-Porton Andante-yhteistariffi, johon kuuluu metron lisäksi keskustan museoratikat, funikulaari, linja-autot sekä sähköjunat, perustuu vyöhykkeisiin, joita metropolialueella on Z2-Z12. Alin kertamaksu on 1 euroa ja korkein kertamaksu on 3,60 euroa. Matkailijalle on sopivin 24 tunnin Andante Tour -lippu, hinta 5 euroa, tai vielä parempi tarjous, 72 tunnin eli kolmen päivän lippu koko metropolialueelle 11 eurolla.


Vila Nova de Gaiassa oleva verkoston eteläisin metroasema on nimeltään D. João II. Uutta linjaa rakennetaan par'aikaa tästä vielä eteenpäin. Nyt rakennusaikana vain oikein raide on liikenteellä ja D-linjan junat (kuvassa nro 021) kääntyvät siinä takaisin Portoon.


D-linjan metrojuna nro 021 D. João II -asemalla. Tyytyväisenoloisia metromatkustajia kaikista kansankerrostumista, pukumiehiäkään unohtamatta, kiiruhtamassa kotia kohti miellyttävän ja nopean Portosta aloitetun metromatkan jälkeen.


Loittoneva A-linjan metrojuna on pysähtynyt hetkeksi Matosinhos Sulin metroasemalle matkallaan Portoon. Lähinnä oleva metro nro 055 kaartaa Matosinhosin vanhan kaupungin keskustan aurinkoiselle kävelykadulle, jolla saa jalankulkijoiden lisäksi liikennöidä vain metrolla - ja kumpikin sulassa sovussa!
Etualalla on nähtävissä metron laajennusajatus valmiiksi rakennettujen yhdysvaihteiden muodossa. Tästä on vain lyhyt matka vähintäänkin kilometrin mittaiselle upealle uimarannalle ja seudun arvostetuimmalle kalaravintola-alueelle. Täkäläinen kalatukkutori sijaitsee niiden lähellä sekä sieltä alkavat Atlantin aavat ulapat. Uimaranta-alueen kadulle on jo rakennettu metroraiteita valmiiksi eli ehkä joskus liikenne laajenee sitten sinnekin.


Tarpeellisissa paikoissa jalankulkijoita varoitetaan samassa tasossa kulkevista metrojunista varoitusmerkeillä "Prioridade Metro". Lakiteksti antaa Portugalissa Porton tyyppiselle metrolle täyden etuajo-oikeuden kaikkeen muuhun kohdattavaan liikenteeseen nähden. Katuverkossa liikennöitäessä on päivänselvää, että metrojunalla on liikennevaloristeyksissä myös aina vihreää. Millään verukkeella ei saa ajaa autolla tai kävellä katuverkostoon sovitellusti rakennetulla metroradalla. Katuverkoston ulkopuolella metroradat on varustettu liikennettä ohjaavin opastimin ja baliisein. 
Kuvassa A-linjan juna nro 024 Parque Realin metroasemalla.


A-linjan metrojuna nro 038 Matosinhosin kävelykadulla. Jalkakäytävät ovat samassa tasossa metroradan kanssa ilman korokkeita. Kadun päällysteen eri materiaalit erottavat alueet selkeästi toisistaan.


A-linjan metro nro 038 Brito Capelon metroasemalla Matosinhosin kävelykadulla.
Rakennusten seiniin kiinnitettyihin metron ajojohdon kannatinlankoihin on ripustettu myös kadun valaisimet. Se vähentää huomattavasti kadun päällä roikkuvia ilmajohtoja, ehkä puoletkin pois, kun katulamput ja ajolangat voidaan ripustaa samaan poikittaisen tukilankaan. Tällä tavalla toimien ilmajohtojen määrä ei lisäänny raideliikenteen takia merkittävästi, mikäli kadulla on jo entuudestaan katuvalot.


Kaksiyksikköinen metrojuna (nrot 040+010) A-linjalla Matosinhosin kävelykadulla.


A-linjan pitkä metrojuna (lähinnä nro 016) lähiömäisessä ympäristössä Pedro Hispanon aseman lähellä. Lähinnä on kevyen liikenteen raitti ja junan takana autoliikenteen katu. Metrorata on lähes huomaamaton ja sen oikeaoppisesti rakennettu viherrata istuu ympäristöön täydellisesti. Ratakäytävä ei riko mitenkään maiseman harmoniaa.


Mercadon metroasema Matosinhosissa, jossa on pinta-asemille tyypillinen kevyt kalustus: raidenäytöt, lippuautomaatit sekä katokset, jossa aikataulut ja muu tarvittava informaatio. Liityntäbussit ovat kätevästi parin askeleen päässä laiturin toisella puolella. Tyypillisesti bussit ovat kaasubusseja. Kuvan metro on nro 002.


Metrojuna nro 050 kerrostaloalueen kadulla Matosinhosissa. Radalla kulkeminen on kielletty kaikelta ajoneuvoliikenteeltä sekä jalankulkijoilta ja se on erotettu muusta katuliikenteestä pensasistutuksin. Metro liikennöi Portossa näkyvästi siellä mistä löytyvät matkustajatkin.


Lähiömäiset kerrostaloalueet eivät ole menettäneet alkuperäistä vehreää ilmettään, vaikka metrorata on johdettu alueen halki. Metro nro 048 viherradallaan Matosinhosissa.


B-linjan kaksiyksikköinen metrojuna (lähinnä yksikkö nro 116) Francosin metroasemalla. Tässä liikennöivät kaikki metrolinjat paitsi D. Vilkkaasti liikennöidyn rataosuuden liikennöinti turvataan opastimin. Kiskojen välissä näkyy kulunvalvontajärjestelmään liittyviä baliiseja.


Douro-joen ylittävä Ponte Luís I -silta on 385 m pitkä ja 45 m korkea. Sillan rakentaminen alkoi 1881 ja se avattiin liikenteelle 31.10.1886. Yläkannella on ollut raitiovaunuliikennettä vuosina 1908-59. Metroliikenne (linja D) aloitettiin yläkannella 2005. Metrojunien lisäksi on jalankulku sallittua. Näkymä Porton puoleiselta rannalta Vila Nova de Gaian puolelle, sillalla kaksiyksikköinen metrojuna. Alakannella kulkee tavanomainen katuliikenne.


Metrojuna nro 020 Luís I -sillalla, Porto taustalla. Silta on hyvä näköalapaikka jalankulkijoille ja jos 45 metrin korkeus tuntuu tuossa matalan sillankaiteen luona liian uskaliaalta, hienoista näkymistä voi nauttia myös turvallisesti metrojunamatkalla. Junien suurin nopeus on sillalla 40 km/h. Sillan Porton puoleisessa päässä rata sukeltaa keskustan alittavaan metrotunneliin, Gaian puolella rata jatkaa katutasossa.


Sillanrakentamisen aikaan Portugalin ja Algarven kuninkaana oli Luís I, jolle silta on nimetty. Silta kuvattuna Gaian puolelta köysiradan yläasemalta. Ala-asema on joen rannalla portviinivarastojen luona. Viinivarastoissa järjestetään esittelyjä ja maisteluita. Kaksi kaksiyksikköistä metrojunaa kohtaavat metrosillalla.


Kaksiyksikköinen metrojuna Luís I -sillalla. Sillan takana on Porton historiallinen keskusta, joka kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Sillan oikeassa alareunassa vastarannalla on Guindaisin funikulaarirata. Se kipuaa 45 asteen kaltevuudessa Douron rannasta ylös Batalhan museoratikkapäättärille.

Linkit

Metro do Porto SA
Eurotram
Flexity Swift
Metron lyhyt historia vuosittain esiteltynä