Alku | Edellinen sivu |
KULOSAAREN LINJAN RAITIOVAUNUTYYPIT
Kulosaaren linjan
ensimmäiset vaunut olivat HRO:n Saksasta vuosina 1898 ja 1901
tilaamia Kummer-vaunuja, joiden päämitat ilmenevät allaolevista
tiedoista.
Ainakin seuraavat Kummer-vaunut esiintyivät Kulosaaren Iinjalla
eri aikoina: nro:t 2, 8,9,10,13, 21, 22, 30 ja 34.
Tällä vaunutyypillä liikennöitiin Kulosaareen 1909-19. Myöhemmin
aina 1940-luvulle saakka nähtiin Kummer-vaunuja Kulosaaren
linjalla perävaunuiksi muutettuna.
Vaunu 2 Västeråsin konepajan pihalla.
Varsinaiset Kulosaaren
vaunut olivat kaksi komeaa ASEA:n valmistamaa
moottorivaunua:
Vaunut olivat keskiovisia kahteen matkustajaosastoon jaettuja
telivaunuja. Vaunuissa oli kuusi sivuikkunaa, kolme ikkunaa oven
kummallakin puolella. Ovea lähinnä oleva ikkuna oli kahta muuta
hieman pienempi. Leveämmät ikkunat olivat avattavissa laskemalla
ne seinän sisätaskuun. Päätyä ympäröi viisi kapeaa ikkunaa,
joista laitimmaiset ja muita hieman le-veämmät olivat avattavia.
Ulkoseinien vuoraus oli punertavan ruskeaksi maalattua tiikkiä.
Sivuseiniin oli kiinnitetty vaunun kummallekin sivulle keskioven
molemmin puolin messinkikirjaimin omistajaa osoittava
Brändö ja vaunun jokaiseen neljään päätykulmaan
samoin messinkinen numero, toiseen vaunuun 1 ja
toiseen 2. Katolla oli kaksi saksisankatyyppistä
virroitinta, joista takimmainen oli ajettaessa alasvedettynä.
"Jumbon" moottoriteli, jossa kummallakin akselilla on oma
ASEA:n B 10 1/2 -tyyppinen ratamoottori eli
pyörästöjärjestykseksi tulee kansainvälisen esitystavan
mukaisesti Bo´Bo´.
Vaunujen yksisuuntaistuksen yhteydessä vuosina 1939 ja 1941
takapään virroittimet poistettiin. Vaunun kummassakin päädyssä
kuljettajan ikkunan alapuolella oli iso valonheitin, joka
peitelevyllä pienennettiin näyttämään takapään punaista valoa.
Vaunuun noustaessa oli kolme askelmaa. Ovet olivat saranaovia.
Vaunu oli jaettu kahteen osastoon keskellä olevan käyntisillan
molemmin puolin. Isommassa 16 paikan osastossa oli penkit
järjestetty kahteen poikittaiseen vastakkain istuttavaan ryhmään,
joissa keskikäytävän erottamina oli toisella seinustalla kahden
ja toisella yhden istuttavat penkit. Lisäksi lähinnä keskisiltaa
oli kummallakin seinustalla yksi pitkittäinen kahden hengen
penkki. Pienempi 12 paikan osasto, jossa oli tupakointi sallittu,
oli muuten samanlainen kuin suurempi osasto. paitsi että siitä
puuttuivat pitkittäispenkit. Penkkien sijasta tila oli liitetty
keskisiltaan kuuluviksi seisomapaikoiksi ja tavaratilaksi
toisella seinustalla olevine hyllyineen. Huomattakoon lisäksi,
että kahden hengen penkit olivat aina kulkusuuntaan nähden
etummaisen osaston, eli kuljettajan puoleisen pään, oikealla
seinustalla. Penkit olivat vaakasuoraan vuorotellen tummaksi ja
vaaleaksi rimoitettuja puupenkkejä. Kuljettajalle oli kummassakin
päädyssä väliseinällä erotettu oma erillinen osastonsa.
Tupakointi näissä vaunuissa lienee päättynyt 1940-luvun
puolivälissä.
Heti vaunujen
käyttöönoton jälkeen havaittiin niissä vikoja, jotka johtuivat
sota-ajan huonoista materiaaleista ja myös työn vaillinaisesta
suorittamisesta.
Jatkuvien vikojen ilmetessä yhtiö päätti valittaa ASEA:lle ja
vaatia korvausta. Vaunujen moottorit lähetettiinkin jo maaliskuun
puolivälissä 1920 Ruotsiin korjattavaksi. Kuitenkin ne sen
jälkeenkin osoittautuivat liian heikoiksi.
Vuoden 1928 lopulla pyydettiin muutamilta valmistajilta
tarjouksia uusista moottoreista, joita tutkittuaan HRO:n
johtokunta päätti kokouksessaan 10.4.1929 hankkia yhteen
Kulosaaren vaunuun, mutta vain yhteen, yhdysvaltalaiset General
Electricin moottorit tyyppiä GE 249 A. Vaunu 2 sai nämä
moottorit. Vaunussa 1 oli edelleen alkuperäiset ASEA:n B 10112
-moottorit, jollaisia käytettiin myös HRO:n pienissä
ASEA-vaunuissa.
Vuonna 1930 kumpaankin vaunuun asennettiin heikkojen ASEA:n
kontrollereiden tilalle uudet saksalaiset AEG:N ajokytkimet
(tyyppi FB 450/550 spezial 80, nro:t 359979-80) ja samalla vaunu
2 sai ulkoseiniinsä uuden honkavuorauksen.
Saman vuoden kesällä vaunuihin asennettiin kuljettajan ikkunaan
käsikäyttöinen pyyhkijä. Lisäksi vaunuihin lisättiin
ilmajarrullisten perävaunujen liitäntämahdollisuus.
Vasta vuonna 1943
Kulosaaren vaunut 1 ja 2 saivat omat HRO:n numerot, vaikka olivat
kuuluneet yhtiölle jo vuodesta 1928. Ykkösestä tuli 113 ja
kakkosesta 114. Vuonna 1945 HKL muutti ne numeroille 68 ja
69.
Vaunut poistettiin käytöstä 1954 ja niiden korit myytiin
yksityishenkilölle Röykkään. Uusi omistaja teki vaunuista
kesähuvilan sekä varastovajan. Vaunut säilyivät kohtuullisessa
kunnossa 1990-luvun alkuun, jolloin omistaja lahjoitti ne
HKL:lle. Toukokuussa 1993 vaunujen korit tuotiin takaisin
Helsinkiin ja pitkän tähtäyksen suunnitelmissa on niiden
kunnostaminen. Vaunujen korit ovat tällä hetkellä säilössä
Vallilan hallissa.
Kulosaaren sillan
valmistuttua Kulosaaren raitiotieyhtiö alkoi liikennöidä omilla
suurilla telivaunuillaan, mutta varsin usein näissä vaunuissa
esiintyneiden vikojen vuoksi HRO joutui asettamaan varavaunun
niiden tilalle. Varavaunu oli aluksi Kummer, mutta myöhemmin
ruotsalainen pikku-ASEA. Kummer-vaunut nimittäin muutettiin yhtä
lukuunottamatta vuosina 1919-22 perä- tai työvaunuiksi.
Vuonna 1943 asennettiin pikku-ASEA -vaunuihin 46-112 kuljettajan
hoitama etuovi, jolloin ne myös muutettiin
yksisuuntaisiksi.
Kulosaaren linjan vaunuihin 49, 95 ja 108 ei kuitenkaan
asennettu kyseistä ovea, sillä rata oli edelleen yksiraiteinen
eikä Kulosaaressa tähän aikaan vielä ollut kääntösilmukkaa.
Samana vuonna pikku-ASEA:t vaihdettiin isompiin ruotsalaisiin
vaunuihin, joilla oli usein myös perävaunut. Vakiokalustoon
kuuluivat moottorivaunut 123, 130 ja 140 ja varavaunuina oli
muita tämän ryhmän vaunuja. Perävaunuina oli kolme Kummer-vaunua,
numerot 22, 31 ja 34.
Silmukan valmistuttua 24.10.1945 voitiin vaivalloinen vaihtotyö
moottorivaunun ympäriajoineen lopettaa.
Vaunut
Vaunut nro 1-35. Kummer-vaunut
Tilattu: 1898, 1901. Toimitettu 1900-01
Valmistaja: AG Elektrizitätswerke, vormals 0. L. Kummer &
Co. Dresden - Niedersedlitz, Saksa.
Pituus 7,7 m
Leveys 2,0 m
Akseliväli 1,7 m
Paino n. 6 t
Moottorit 2 x 13,3 kWh 1 18,4 kW
lstuinsijoja 16
Seisomapaikkoja 12
Vaunut nro 1-2. Varsinaiset vaunut
Tilattu 6.5.1916. Toimitettu 1919
Valmistaja: Allmänna Svenska Elektriska AB, Västerås,
Ruotsi.
Pituus 11,5 m
Leveys 2,15 m
Teliväli 5,0 m
Akseliväli 1,52 m
Paino 17,5
Moottorit 4 x 22,1 kW 1 26,5 kW
Istuinsijoja 28
Seisomapaikkoja 14
(a)Vaunut nro 36-111, tilattu: 1908-16,
toimitettu 1908-19
(b)Vaunut nro 121-150, 401-412, tilattu
1927-29, toimitettu 1928-30
Valmistaja: Almänna Svenska Elektriska AB, Västerås, Ruotsi.
Pituus (a) 8,8 m; 8,7 m; 8,65 m Moottorit (a) 2 x 22,1 kW tai 25,8 k (b) 10,2 m (b) 2 x 41,2 kW tai 39 k Leveys (a) 2,0 m lstuinsijoja (a) 20 (b) 2,05 m (b) 21 Akseliväli (a) 1,8 - 2,0 m Seisomapaikkoja (a) 18 (b) 2,2 m (b) 26 Paino (a) 9,5 t (b) 12,5 t
Helsingin kaupungin liikennelaitos muutti näiden vaunujen numerointia seuraavasti:
HRO HKL Perävaunuksi muutettu 36 = 584 Perävaunuiksi muutettuja 39 - 45 = 585 - 591 Moottorivaunuja 46 - 111 = 1 - 66 Moottorivaunuja 121 - 150 = 121 - 150 Moottorivaunuja 401 - 412 = 151 - 162
ONNETTOMUUDET
Kulosaaren rata oli siitä erikoinen, että siellä eri radoilla liikkuneet kulkuneuvot saattoivat kolhia toisiaan. Lautatarhankadun raideristeyksessä sattui muutaman kerran vakavampi onnettomuus:
- 4.11.1921 raitiovaunu ja ilmeisesti lautatarhan rullavaunu törmäsivät pimeän aikana yhteen. Vaurion suuruudesta ei ole tietoa.
-24.11.1921 poliisiraportin mukaan raitiovaunu ajoi junan (tavaravaunun) päälle. Vauriot jäivät vähäisiksi.
-15.4.1942 juna ja raitiovaunujuna ajoivat kolarin, jossa perävaunu nro 21 vaurioitui niin pahoin, että kori oli romutettava ja sen alustalle rakennettiin lumenkuljetusvaunu.
-15.6.1945 päivystysveturi (Vr 1, 788) vaunuineen ajoi Kulosaaresta tulleen raitiovaunujunan perävaunun kylkeen, jolloin se kaatui kyljelleen. Vaunussa olleista paristakymmenestä matkustajasta sai vain kuusi lieviä vammoja. Kuva alla.
Kun viranomaiset 10. tammikuuta 1936 olivat kieltäneet käyttämästä jumboja" Kulosaaren Iinjalla, ne siirrettiin muille linjoille mm. Käpylän ruuhkaliikenteeseen. Tällä linjalla ollessaan vaunu nro 1 kaatui 12.6.1939 vasemmalle kyljelleen kääntyessään Liisankadulta Unioninkadulle aiheuttaen kymmenen ihmisen loukkaantumisen. Vaunu päätettiin korjata perusteellisesti ja samana vuonna tehtyjen korjausten yhteydessä se muutettiin vain yhteen suuntaan ajokelpoiseksi. Myöhemmin vuonna 1941 vaunu 2:kin muutettiin yksisuuntaiseksi.
"Jumbot Röykässä ja tallessa. Vaunu nro 2 on osa kesähuvilaa ja nro 1 toimi kalustovajana. Kakkosvaunu on ikään kuin katoksen alla vaunuhallissa. Jokapojan unelmahuvila! Nykyään vaunukorit ovat tallessa Vallilan raitiovaunuhallissa. Kuvat: Jorma Rauhala 20.4.1975.
Kulosaarentiellä ollut ja liikenteen jäljiltä paikalleen jätetty, umpeen asvaltoitu kohtausraiteen vaihteenkieli: Hadfield, Patent Hadura, Sheffield. Kuva:Jorma Rauhala 16.12.1972.
Tarpeettomaksi käyneellä Sörnäisten linjaraiteella säilytettiin jonkinaikaa hylkäämistään odottaneita entisiä kööpenhaminalaisia (Kobenhavns Sporveje) Scandian vuosisadan alussa rakentamia avoperävaunuja, jotka HKL sai ja muutti 2. maailmansodan aikana umpinaisiksi. Lähinnä on vaunu 501. Kuvattu 17 11.1951.
Sörnäisten linjaraiteella Lautatarhankadun vierellä seisovia hylkyvaunuja, lähinnä on vaunu 502.
Kulosaarentien kadotettua raitiotiehistoriaa; ylämäki
Varubodenin kohdalla sekä näkymä kohtausraiteen luota. Kuva:
Jorma Rauhala 16.11.1972.
Loppu.