Linjat – Suomen Raitiotieseura ry

Turun raitiotielinjat

Lähde: Raitio 4-1986. Linjakartat © Turun raitiotiet (ISBN 978-952-99685-9-6) / Jaakko Pertilä

Turun raitioteiden lyhyt linjahistoriikki. Jokaisesta linjatilanteesta on oma pelkistetty linjakartta.
Kartoissa ovat linjat 1, 2 ja 3.
On myös liikennöity linjatunnuksella 4. Linkin takana tietoja linjasta.
Turussa on myös liikennöity lukuisia linjoja ”Ylimääräinen se ja se”. Niitä ei huomioida tässä esityksessä.
Kaikki lisäykset, korjaukset ja muu tieto otetaan mielihyvin vastaan. Sähköposti: srs(at)raitio.org

Kuva / Photo © Anders Rehnström

Raitiotieyhtiöt:
Spårvägs Ab i Åbo	4.5.1890 – 31.10.1892
Elektricitätswerk Åbo AG, Berliini	22.12.1908 – 14.4.1919
-saksalaisen omaisuuden takavarikon aikana 18.8.1914 – 15.6.1918 nimellä Turun sähkölaitos
Turun Kaupungin Sähkölaitos	15.4.1919 – 4.6.1930
Turun Kaupungin Raitiotielaitos	5.6.1930 – 31.12.1949
Turun Kaupungin Liikennelaitos	1.1.1950 – 1.10.1972
– kuului vv. 1931 – 1972 alaosastona Turun Kaupungin Teknillisiin Laitoksiin

Turun kumulatiivinen raitiotiekartta

Matkalipuissa käytetyt lyhenteet:
Ak Aurakatu
Erk Eerikinkatu
Itk Itäinen Pitkäkatu
Mk Martinkatu
Nmki Nummenmäki
Pk Puistokatu
Pla Pohjola
Ptri Puutori
Rk Ratapihankatu
Sma Satama
Uk Uudenmaankatu
Y-Hk Yliopistonkatu-
Humalistonkatu

Karttoja ym / Maps etc
Turku 1922	Turku 1931	Turku 1935
Turku 1950	Rataverkko 1929 – 1949 © Jaakko Pertilä	Rataverkko 1949 – 1972 © Jaakko Pertilä
Suunnitelmat 1958 – 1961 © Jaakko Pertiä	Linjan 2 aikataulut 1970 (.pdf)
Animaatio Turun linjaston kehityksestä. Video © Jyrki Längman

Hevosraitiotie, linjahistoriikki:

Spårvägsaktiebolaget i Åbo / Turun Ratatieyhtiö
Hevosraitiotie, raideleveys 1436 mm.

Katso: Suomen raitiovaunut / Turku: Hevosvaunut

04.05.1890	”Linna – Linnankatu – Yläsilta eli Tuomiokirkkosilta”.
17.12 1890	linjaa pidennettiin Tuomiokirkkosillalta sen yli Akatemiantalolle.
31.10.1892	linja lopetettiin.

Linna – Linnankatu – Yläsilta eli Tuomiokirkkosilta – Nikolaintori eli Tuomiokirkkotori – Postikatu eli Akatemiankatu.

Ex Stockholms Nya Spårvägsaktiebolag.
Atlas 1881-86.
Turun joukkoliikenteen 100-vuotisnäyttelyssä vuonna 1990.
Vaunu muistuttaa turkulaista hevosvaunua.

Sanomalehti Finland 5.5.1890:
Raitiotieliikenne Turussa alkoi eilen – kuitenkin vain tilapäisenä.
Raitiotieyhtiö on päättänyt toistaiseksi asettaa kulkuun kaksi vaunua linjalle, joka ulottuu Yliseltä sillalta Varvintorille. Raitiotie on 2 1/2 virstaa pitkä. Maksu matkasta raitiotiellä on 25 p. – Vaunuja on toistaiseksi 5 kappaletta, neljä katettua ja yksi avonainen. Jokaisessa vanussa on tilaa 22 matkustajalle, 17 sisällä ja 5 takasillalla. Avoimeen vaunuun mahtuu noin 30 henkilöä. – Vaunuvaja on pystytetty Varvintorille. Yhtiön tallit sijaitsevat avoimella kentällä nykyisen Fleminginkadun (uutisessa Fiskarehamnsgatan) alapuolella. Tällä hetkellä hevosten lukumäärä nousee 18:aan, mutta se tulee piakkoin lisääntymään. – Å-T.
Raitiovaunuhallit vuonna 2005.

Teknikern 1891 (käännös)
Turun raitiotie
Turun raitiotie avattiin liikenteeseen puolta vuotta aiemmin kuin pääkaupungin. Viime vuoden (1890) toukokuun 4. kulkivat ensimmäiset raitiovaunut Varvintorin ja Ylisen sillan väliä pitkin Linnankatua. Myöhemmin syksyllä raitiotietä jatkettiin sillan yli entiselle akatemian talolle, koska näin laskettiin saavutettavan vilkkaampi liike, sillä toimivathan useimmat virastot tässä talossa.
Raide on kadun sivulla, jolloin vältetään keskelle katua lasketut kaasuputket. Kokonaispituus on 3 km ja raideleveys 1436 mm; pienin kaarresäde on 12,5 m ja ulomman kiskon korotus jyrkissä kaarteissa 9 cm. Raide on laskettu kadun tasoon, mutta yksikään nousu ei ole niin jyrkkä, että tarvittaisiin apuhevosia.
Vaunut on toimittanut Tukholmalainen »Atlas» ja niitä on yhteensä 5, joista neljä on samanaikaisesti käytössä ja yksi pidetään varavaununa. Kummaltakin pääteasemalta, Varvintorilta ja akatemian talolta, lähtee vaunu joka kymmenes minuutti; ensimmäinen vaunu lähtee Varvintorilta klo 6,30 e.p.p ja viimeinen saapuu sinne klo 9,40 j.p.p. Koko matkaan kuluu aikaa 40 minuuttia, pääteasemien lepotauot mukaan luettuna; niin muodoin jokainen vaunu kulkee päivittäin 132 km. Hevosia on 28 kappaletta.
Ajanjaksona 1. toukokuuta 1890 – 1. tammikuuta 1891 kuljetettiin noin 200 000 henkilöä; ajomaksu on sama sekä pitkästä että lyhyestä matkasta, eli 15 penniä; lisäksi on saatavana 100 alennuslippua hintaan 12 mk 50 p. Käyttökustannuksiksi ilmoitetaan noin 100 mk päivältä. Alkuperäinen pääoma oli 120 000 mk, mutta se on sittemmin lisääntynyt huomattavasti, koska yhtiö on ottanut lainaa jatkaakseen raitiotietä sillalta akatemian talolle.
Lähitulevaisuudessa jatketaan raidetta linnaan asti, koska kaupunki on asettanut tämän raitiotien toimiluvan ehdoksi.
Käytettävän kiskon profiili sekä tarkemmat tiedot kiskon painosta jne. ovat vieressä

Turun (hevos)raitioteillä käytettävät kiskot, Järjestelmä Haarmann
Järjestelmään kuuluu kaksi epäsymmetristä, 125 mm korkeaa kiskoa, jotka on yhdistetty toisiinsa tietyin välein sijoitetuilla valurautakappaleilla niin, että kiskonhamaroiden väliin jää 30 mm laippaura.

9 m mittaiseen raiteeseen sisältyvien osien painot:

4 kpl kiskoja             414,00 kg
4  »  liitoskappaleita      8,40 kg
40 »  välikappaleita       32,00 kg
48 »  ruuveja              11,52 kg
48 »    »                  10,56 kg
8  »  alusnauhoja           1,20 kg
32 »  jousirenkaita         0,30 kg
4  »  sidekiskoja          12,40 kg
4  »  siderautoja          22,00 kg
Kokonaispaino 9 m raidetta  512,38 kg.
Kokonaispaino 1 m raidetta   56,93 kg
Kiskojen paino 46,0 kg juoksumetriä kohti

Sähköraitiotie, linjahistoriikki:

Sähköraitiotie, raideleveys 1000 mm

Karttoja / Maps: Turku 1922 (852 kt), Turku 1931 (724 kt), Kokoelma / Collection Jorma Rauhala

Electricitätswerk Åbo AG, Berliini

Kiertolinja: Puistokatu / Linnankatu – Puistokatu – Läntinen Linjakatu eli Ratapihankatu – Humalistonkatu – Venäjän Kirkkokatu eli Yliopistonkatu – Aura(n)katu – Alasilta eli Auransilta – Iso Hämeenkatu eli Hämeenkatu – Postikatu eli Akatemiankatu – Nikolaintori eli Tuomiokirkkotori – Yläsilta eli Tuomiokirkkosilta – Aninkaistenkatu – Eerikinkatu – Kauppiaskatu – Linnankatu – (Puistokatu / Linnankatu) ja päinvastoin.
Satamalinja: Puistokatu / Linnankatu – Linnankatu – Linnantie – Kanavaniemi.

Erikoisia linjoja: eri aikoina.
– Satamasta iltalaivojen saavuttua keskikaupungille.
– Asemalta iltajunilta keskikaupungille.
– Crichton-Vulcan telakoilta/telakoille ”kaukovaunuvuoroja” esikaupungista – eivät pysähtyneet keskustassa.
– Linja 4: jostakin johonkin ?.
– Vuonna 1934 aamuisin ylimääräinen linja Nmki – Kanavaniemi.

-Electricitätswerk Åbo AG, Berliini (-14.4.1919 saakka)
-Suomen Suuriruhtinaan määräämän saksalaisen omaisuuden takavarikoinnin aikana raitiotiet läänin hallinnassa
18.8.1914 – 15.6.1918 nimellä ”Turun Sähkölaitos”
–Turun Kaupungin Sähkölaitos (15.4.1919 – 4.6.1930)
–Turun Kaupungin Raitiotielaitos (5.6.1930-)

Yhdistettiin kierto-ja satamalinjat: Aiemmat reitit yhtenä ajona. Joka toinen vaunu jäi Linnankadulla Veistämöntorille ja joka toinen jatkoi perille Kanavaniemelle.

Turun Kaupungin Raitiotielaitos

Linja 1:
”Aninkaistentulli – Kanavaniemi”
Aninkaistentulli – Aninkaistenkatu – Tu(u)reporinkatu – Brahenkatu – Maariankatu – Kauppiaskatu – Yliopistonkatu – Aurakatu – Linnankatu – Linnantie – Kanavaniemi.
Toisessa suunnassa:
– Maariankatu – Aninkaistenkatu -.
Linja 2:
”Puistokatu – Hämeentulli”
Puistokatu/Linnankatu – Puistokatu – Ratapihankatu – Humalistonkatu – Yliopistonkatu – Aurakatu – Auransilta – Hämeenkatu – Hämeentulli.
Linja 3:
1932 Kahden viikon kokeilu: Aurakatu / Linnankatu – Linnankatu – Kauppiaskatu – Eerikinkatu – Aninkaistenkatu – Tuomiokirkkosilta – Akatemiankatu.

Turun Kaupungin Raitiotielaitos (-31.12.1949)
Turun Kaupungin Liikennelaitos (1.1.1950-)

Karttoja / Maps: Turku 1935 (629 kt), Turku 1950 (874 kt), Kokoelma / Collection Jorma Rauhala.

Linja 1:
”Pohjola – Kanavaniemi”
linjaa jatkettiin: – (Aninkaistenkatu) – Raisionsilta – eli Raunistulansilta – Satakunnantie – Räntämäenkatu – Bilmarkinkatu – Pyhän Yrjänän Aukea eli Yrjänänaukio – Pyhän Yrjänänkatu eli Yrjänänkatu – (Satakunnantie).

Linja 2:-

Linja 3:-

Linja 1:-

Linja 2:
Rautatieaseman ”koukkaus” Ratapihantiellä poistettiin vuonna 1933

Linja 3:
”Kauppatori eli Aurakatu – Stålarminkatu” (Eerikinkatu) – Aurakatu – Linnankatu – Kauppiaskatu – Eerikinkatu – Aninkaistenkatu -Tuomiokirkkosilta – Uudenmaankatu / Itäinen Pitkäkatu.

Linja 1:-

Linja 2:-

Linja 3:
linjaa jatkettiin: – Itäinen Pitkäkatu – Kuninkaankartanonkatu – Martinkatu – Stålarminkatu – (Itäinen Pitkäkatu).

Linja 1:-

Linja 2:
”Puistokatu – Nummenmäki”
linjaa jatkettiin: – (Hämeenkatu) – Hämeentie – Vanha Hämeentie – Karjakuja – Tammentie eli Tammitie – (Vanha Hämeentie).
1936: Hämeentiellä uusi rautatien ylityssilta käyttöön ja linja pois tilapäiseltä puusillalta sekä sairaalan alueelta.

Linja 3:-

Linja 1:-

Linja 2: linjaa muutettiin: – (Vanha Hämeentie) – Kotimäentie eli Kotimäenkatu kolmioraide.
Karjakujan – Tammitien silmukka pois käytöstä.

Linja 3:-

Linja 1:-

Linja 2:
”Nummenmäki – Stålarminkatu”
Linja 3 yhdistettiin linjaan 2 ja uusi reitti:
Nummenmäki – Vanha Hämeentie – Hämeentie – Hämeenkatu – Auransilta – Aurakatu -Yliopistonkatu – Humalistonkatu – Ratapihankatu -Puistokatu – Martinsilta – Martinkatu – Stålarminkatu – Itäinen Pitkäkatu – Uudenmaankatu – Tuomiokirkkosilta – Aninkaistenkatu -Eerikinkatu – Aurakatu – Linnankatu – Kauppiaskatu – (Eerikinkatu).
Toisessa suunnassa: – Itäinen Pitkäkatu – Kuninkaankatu – Martinkatu -.
1948: Linja mainitaan 2/3:ksi; 2-kilvillä ”Nummenmäki – Martinsilta” ja 3-kilvillä ”Martinkatu – Aurakatu”. Kilvet vaihdettiin aina kulkusuunnassa viimeisellä pysäkillä ennen Martinsiltaa.

Linja 3: yhdistettiin linjaan 2.
1948: ks linja 2.

Linja 1:
Kuljettajarahastuskokeilu 1.8.1950-1.12.1950.

Linja 2: reittimuutos: – (Hämeenkatu) – Uudenmaankatu – Tuomiokirkkosilta – Aninkaistenkatu – Eerikinkatu – (Humalistonkatu) -.

Linja 3:-

Turun Kaupungin Liikennelaitos

Linja 1:
reittimuutos: – (Linnankatu) – Puistokatu – Eerikinkatu – (Kauppiaskatu) -.

Linja 2:-

Linja 3:-

Linja 1:-
Linja 2:
”Nummenmäki – Stålarminkatu”
Linja jaettiin linjoiksi 2 ja 3. Linjan 2 uusi reitti:
Nummenmäki – Vanha Hämeentie – Hämeentie – Hämeenkatu – Uudenmaankatu – Tuomiokirkkosilta – Aninkaistenkatu – Eerikinkatu – Puistokatu – Martinsilta – Martinkatu – Stålarminkatu – Kuninkaankatu – (Martinkatu).
Huhtikuun 1951 ja 16.7.1951 välillä 2-linja teki kolmioraidekäännöksen, eli peruutti Martinkadulta Kuninkaankartanonkadulle ja jatkoi takaisin Martinkatua kohti Martinsiltaa.
17.7.1951 valmistuivat kaarre ja vaihteet Stålarminkadun ja Kuninkaankartanonkadun kulmaan niin että 2-linjan vaunut pääsivät kiertämään kolmiokorttelin ympäri.
Linja 3:
”Kauppatori – Rautatieasema – Itäinen Pitkäkatu”
Eerikinkatu – Aninkaistenkatu – Tuomiokirkkosilta – Uudenmaankatu – Itäinen Pitkäkatu – Kuninkaankatu – (toisessa suunnassa Stålarminkatu) – Martinkatu – Martinsilta – Puistokatu – Ratapihankatu – Humalistonkatu – (Eerikinkatu). (Kiertolinja molempiin suuntiin, (3A ja 3B))