Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat 1900–1909

Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat 1900–1909

Helsingin raitiotielinjat

1 Hevosraitiotielinjat

3 Raitiotielinjat 1908–

Tähän sivuun liittyvät kartat ovat sivun alalaidassa.
(Yksiraiteisten sähköraitioteiden alkuaikoina liikennöitiin myös hevosraitiolinjoja ja loppuaikoina myös kaksiraiteisia linjoja. Ne eivät näy yksiraiteisten linjojen kartoissa.)
Yksiraiteisen rataverkon raidekartta   151 kt   362 kt   (ei sisällä linjatietoja)

Trolleytankoaikakauden Kummer-vaunu Lundqvistin liikepalatsin (valmistunut vuonna 1900) edustalla Aleksanterinkadulla. Postikorttikuva.

Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat

Helsingin raitiotiet sähköistettiin vuosina 1900–1901. Linjaverkko oli edelleen yksiraiteinen kuten hevosraitiotien aikaan, joten sopivin välein tarvittiin kohtausraiteita. Linjanumeroinnissa käytetään HRO:n historiikissa mainittua numerointia. Tämä ei tarkoita linjanumeroa nykyisessä mielessä. Vaunuissa ei ollut linjanumeroa vaan vain reittikilpi vaunun sivulla.
Linjasto rakennettiin pääosin kaksiraiteiseksi 06.05.1908–28.10.1909.
Muutostöiden aikana on eri linjoilla saattanut olla lisäksi tässä mainitsemattomia lyhyempikestoisia reittimuutoksia.
Kaikkia rataosia ei koskaan rakennettu kaksiraiteisiksi. Viimeinen yksiraiteinen osuus Helsingissä oli käytössä vuoteen 1991.
Postikorttikuva: Raitiotien tori ja neljä Kummer -vaunua eli Helsingin merkittävin liikennesolmu sadan vuoden takaa. Kaikki linjat ristesivät tässä nykyisen Kolmen sepän -maisemassa ja mahdollistivat toimivan kaupunkiliikenteen sujuvine vaihtomahdollisuuksineen.

Linja (1)

Linja (1): Linjaväri vihreä
Linjakartat
04.10.1900– 24.11.1900	Hevosraitiotielinjasta (2) Sörnäinen–Kauppatori Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Hakaniemi–Siltasaarenkatu–Liisankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi. Päätepysäkki ennen Unioninkadun risteystä.
25.11.1900– 10.08.1901	Sörnäinen–Perämiehenkatu Linjaa jatkettiin: Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Hakaniemi–Siltasaarenkatu–Liisankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi–Unioninkatu–Pohjoinen Makasiinikatu–Fabianinkatu–Eteläinen Makasiinikatu–Kasarmikatu–Pieni Roobertinkatu–Iso Roobertinkatu–Fredrikinkatu–Pursimiehenkatu–Perämiehenkatu. Päätepysäkki Telakanpuistikon vieressä.
11.08.1901– 12.06.1903	11.08.1901 linjaan yhdistettiin linja (3) Mariankatu–Hietalahti Sörnäinen–Pursimiehenkatu–Mariankatu Linjaa jatkettiin: Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Hakaniemi–Siltasaarenkatu–Liisankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi–Unioninkatu–Pohjoinen Makasiinikatu–Fabianinkatu–Eteläinen Makasiinikatu–Kasarmikatu–Pieni Roobertinkatu–Iso Roobertinkatu–Fredrikinkatu–Pursimiehenkatu–Perämiehenkatu–Merimiehenkatu–Hietalahdenranta–Bulevardi–Mannerheimintie–Aleksanterinkatu–Mariankatu. Päätepysäkki Päävartion edustalla.
13.06.1903– 17.05.1907	Sörnäinen–Pursimiehenkatu–Katajanokka Linjaa jatkettiin: Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Hakaniemi–Siltasaarenkatu–Liisankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi–Unioninkatu–Pohjoinen Makasiinikatu–Fabianinkatu–Eteläinen Makasiinikatu–Kasarmikatu–Pieni Roobertinkatu–Iso Roobertinkatu–Fredrikinkatu–Pursimiehenkatu–Perämiehenkatu–Merimiehenkatu–Hietalahdenranta–Bulevardi–Mannerheimintie–Aleksanterinkatu–Mariankatu–Kanavakatu–Luotsikatu / Satamakadun risteys (Katajanokantori) 18.05.1907 linja (3) Katajanokka–Hietalahti erotettiin omaksi linjakseen
18.05.1907– 31.03.1910	18.05.1907 linja (3) Katajanokka–Hietalahti erotettiin omaksi linjakseen Sörnäinen–Kauppatori Linja lyhennettiin Kauppatorille. Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Hakaniemi–Siltasaarenkatu–Liisankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi. Linjat muutettiin kaksiraiteisiksi vuosina 1908–1909. Katso edelleen ”Vihreä linja / Linja 1”
18.5.1907– ainakin 19.7.1908–1909?	Kauppatori–Fredrikinkatu Pohjoisesplanadi–Unioninkatu–Pohjoinen Makasiinikatu–Fabianinkatu–Eteläinen Makasiinikatu–Kasarmikatu–Pieni Roobertinkatu–Iso Roobertinkatu–Fredrikinkatu Ei ole tiedossa liikennöitiinkö tätä osuutta omana linjanaan (todennäköisimmin) vai jatkoiko linja (1) edelleen Fredrikinkadulle asti. Viimeinen maininta, 19.7.1908, mikä tämän osuuden liikennöinnistä on löydetty. Rata Kauppatorilta Pienelle Roobertinkadulle asti purettiin vuonna 1909. Todennäköistä on, että liikenne lopetettiin viimeistään 24.9.1908 alkaen, jolloin kaksiraiteinen liikenne Fredrikinkadulla, Iso Robertinkadulla alkoi. (tiedot lisätty 02/2011)
Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut teoksen Signe Brander, Helsingin valokuvaaja. Signe Brander tallensi 1900-luvun alussa valokuvin kaupungin nopeasti muuttuvia näkymiä. Hänen yli 900 kuvaansa ovat yhä kaupunginmuseon kuva-arkiston ydin. Mestarillisissa otoksissa taidokkaasti sommitellut katumaisemat pursuavat eloisia välähdyksiä kaupunkilaisten arjesta. Kauniisti taitettuun kaksikieliseen kirjaan on valikoitu Branderin parhaita kuvia, jotka on järjestetty kuvausretkeksi lähes sadan vuoden takaisen Helsingin läpi. Kuvassa venäläisiä hedelmäkauppiaita Hakaniemen torin kulmalla 1907. Katuvilinän ja kaupungin arjen eloisa kuvaaminen on Signe Branderin tavaramerkki. Kummer -vaunu on matkalla Sörnäisiin. Kuva on tarkoitettu vain tiedostusvälineitten käyttöön. Muu käyttö on kielletty.

Linja (2)

Linja (2): Linjaväri keltainen
Linjakartat
20.09.1900– 29.07.1908	Hevosraitiotielinjasta(1) Töölö–Kaivopuisto Mannerheimintie / Töölön halli–Mannerheimintie–Ylioppilastalo–Pohjoisesplanadi–Kauppatorin yli viistoon–Eteläranta–Laivasillankatu–Tehtaankatu / Katolinen kirkko. Linjat muutettiin kaksiraiteisiksi vuosina 1908–1909. Katso edelleen ”Keltainen linja / Linja 3” Ville Vallgren´in ”suihkukaivoveistos” Havis Amanda valmistui Pariisissa vuonna 1906 ja pystytettiin Kauppatorille vuonna 1908. Paljastustilaisuus oli 20.09.1908. Postikorttikuvan Töölö–Kaivopuisto-linjan Kummer-vaunu on siten viimeisiä kuukausia yksiraiteisella linjalla. Kummer-vaunu Pohjoisella Esplanaadikadulla 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vaunu kulkee Töölö–Kaivopuisto-linjalla ja on matkalla pohjoiseen. Jostain syystä postikorttikuvassa vaunun numeroa on manipuloitu sillä se näyttää numerolta 62, joka se ei voi olla. Alkuperäinen trolleytankovirroitinjärjestelmä vaati kummallekin ajosuunnalle oman ajolankansa.

Linja (3)

Linja (3): Linjaväri sininen
Linjakartat
04.09.1900– 29.09.1900	Töölö–Hietalahdentori (Ensimmäinen sähköraitiotielinja) Mannerheimintie /Töölön halli–Mannerheimintie–Bulevardi–Hietalahdenranta / Köydenpunojankadun eteläpuoli
30.09.1900– 10.08.1901	Mariankatu–Hietalahti Mariankatu–Aleksanterinkatu–Mannerheimintie–Bulevardi–Hietalahdenranta / Köydenpunojankadun eteläpuoli 11.08.1901 – 16.05.1907 linja yhdistettynä linjaan (1)
18.05.1907– 02.11.1909	Katajanokka–Hietalahti Luotsikatu / Satamakadun risteys–Luotsikatu–Kanavakatu–Mariankatu– … katso yllä. Linja erotettiin omaksi linjakseen linjasta (1) Linjat muutettiin kaksiraiteisiksi vuosina 1908–1909. Katso edelleen ”Sininen linja / Linja 4”

Linja (4)

Linja (4): Linjaväri punainen
Linjakartat
01.11.1900– 20.10.1901	Hevosraitiotielinjasta (2) Ylioppilastalo–Liisankatu Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Keskuskatu–Rautatientorin poikki viistosti–Vilhonkatu–Fabianinkatu–Puutarhakatu–Unioninkatu–Liisankatu / Unioninkadun risteys.
21.10.1901– 17.05.1907	Lapinlahti–Liisankatu Linjaa jatkettiin: Lapinlahdenkatu / Marian sairaala–Eerikinkatu–Annankatu–Kalevankatu–Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Keskuskatu–Rautatientorin poikki viistosti–Vilhonkatu–Fabianinkatu–Puutarhakatu–Unioninkatu–Liisankatu / Unioninkadun risteys. Kummer -vaunu Unioninkadulla Liisankadun risteyksen luona olevalla päätepysäkillään. Kadulla on nähtävissä pientä sadan vuodentakaista ruuhkaa: vuokra-ajuri on ohittamassa kuormavaunua ja takana seisovan  raitiovaunun trolleytankoa ollaan kääntämässä paluusuuntaa varten. Postikorttikuva.
18.05.1907- 27.08.1909	Lapinlahti–IV linja Linjaa jatkettiin: –Unioninkatu / Liisankadun risteys–Unioninkatu–Siltasaarenkatu–Hakaniemi–Hämeentie–Hämeentie / IV linja. Linjat muutettiin kaksiraiteisiksi vuosina 1908–1909. Katso edelleen ”Punainen linja / Linja 6”

Kohtausraiteet

Linjat olivat yksiraiteisia ja sopivilla paikoilla oli kohtausraide:

Kohtausraiteet: Lapinlahden ja Katajanokan sähköratojen valmistuttua (1903) (Lähde: Toivo Niskanen)
Hämeentie Vilhonvuorenkadun kohdalla	Hämeentie Lintulahdenkadun eteläpuolella
Hämeentie Neljännen linjan eteläpuolella	Siltasaarenkatu Paasivuorenkadun eteläpuolella
Liisankatu Unioninkadun ja Snellmaninkadun välillä	Snellmaninkatu Kirkkokadun risteyksen eteläpuolella
Pohjoisesplanadi Sofiankadun eteläpäässä	Fabianinkatu Kasarmitorin keskikohdalla
Iso Roobertinkatu 3:n kohdalla	Pursimiehenkatu 3:n kohdalla
Hietalahdenranta Bulevardin kulmassa	Bulevardi Albertinkadun kulman itäpuolella
Bulevardi Yrjönkadun ja Mannerheimintien välillä	Ylioppilastalolla Aleksanterinkadulla
Ylioppilastaloa vastapäätä Mannerheimintiellä	Aleksanterinkatu Fabianinkadun länsipuolella
Mariankatu Päävartion edessä	Luotsikadun, Satamakadun ja Kruunuvuorenkadun risteys (vaihde Y )
Mannerheimintie Töölön vaunuhallien kohdalla	Mannerheimintie Helsinginkadun kulmassa Oopperatalon kohdalla
Mannerheimintie Hesperiankatujen kohdalla	Mannerheimintie satamaradan kohdalla
Pohjoisesplanadi Mikonkadun länsipuolella	Kauppatori viistosti torin poikki
Laivasillankadun pohjoispäässä	Tehtaankatu Katolisen kirkon vieressä
Unioninkatu Liisankadun eteläpuolella	Rautatientori viistosti torin poikki Kansallisteatterin ja (nykyisen) Fennian puolivälissä
Ylioppilastalo Stockmannin vieressä Mannerheimintien kulmassa	Annankatu Kalevankadun ja Eerikinkadun välillä
Lapinlahdenkatu Malminrinteen länsipuolella

Linjakartat yksiraiteisista raitioteistä 1900–1909