HELSINKILÄISTÄ RAITIOTIE-ELÄMÄÄ 1930-LUVUN PUOLIVAIHEILTA VUOSIKYMMENEN LOPPUUN

Takaisin ETUSIVU FRONTPAGE

Toivo Niskanen

Lähes puolivuosisatainen kehitys oli laajentanut Helsingin raitiotieverkon vuoteen 1935 mennessä siihen laajuuteen, mikä se tänäkin päivänä on. Tietenkin muutoksiakin on, mutta jos tuon ajan ja tämän päivän linjakarttoja vertaillaan keskenään, ovat ne hämmästyttävän samankaltaisia. Liikkuva kalusto on sen sijaan ymmärrettävästi kyllä täysin uudistunut. Katukuvassa raitiovaunu oli tuohon aikaan taasen paljon näkyvämpi kuin nykyään, johtuen autojen vähälukuisuudesta ja raitiovaunujen tiheämmistä vuoroista.
Vuoroväli oli keskikaupunkilinjoilla keskimäärin viisi minuuttia.

Vuonna 1935 liikennöitiin kolmellatoista raitiolinjalla:
viite: SRS/Historia/Linjavärit

1 Vihreä
Arabia - Telakkakatu

Silmukka Hämeentien ja Intiankadun kulmassa (kuten nykyisinkin) - Hämeentie - Hakaniemi - Siltasaarenkatu -Unioninkatu - - Liisankatu - Snellmaninkatu - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Pohjoinen Esplanaadikatu - Eteläranta - Etelärantatie - Tehtaankatu - Perämiehenkatu - Pursimiehenkatu (päätepysäkki Telakkakadun kulmassa) - Telakkakatu - Tehtaankatu - Eteläranta - Pohjoinen Esplanaadikatu - Unioninkatu - Aleksanterinkatu - Snellmaninkatu -... Arabia.

 
3 Keltainen
Kallio - Eira rengaslinja

Porvoonkatu (taukopaikka) -Viipurinkatu - Nordenskiöldinkatu - Turuntie - Heikinkatu - Aleksanterinkatu - Unioninkatu- Pohjoinen Esplanaadikatu - Eteläranta - Etelärantatie - Tehtaankatu - Laivurinkatu - Fredrikinkatu - Iso Roobertinkatu - Erottajankatu - Heikinkatu - Kaivokatu - Rautatientori (länsireuna aseman vieressä) - Vilhonkatu - Kaisaniemenkatu- Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Porthaninkatu - Viides linja - Kaarlenkatu - Helsinginkatu - Läntinen Brahenkatu - Porvoonkatu ja päinvastaiseen suuntaan.
Linjatunnus sama kumpaankin suuntaan.

4 Sininen
Töölön tulli - Hietalahti

Silmukka Munkkiniemenkadun ja Turuntien kulmassa - Turuntie - Heikinkatu - Bulevardi - Hietalahdenkatu - Kalevankatu (päätepysäkki Ruoholahdenrannan kulmassa) - Ruoholahdenranta - Hietalahdenranta - Bulevardi -... Töölön tulli.

5A Keltainen - Valkoinen
Katajanokka - Etu-Töölö

Katajanokankatu - Luotsikatu - Kanavakatu - Päävartiontori - Pohjoinen Esplanaadikatu - Unioninkatu - Aleksanterinkatu - Heikinkatu - Arkadiankatu - Nervanderinkatu - Cygnaeuksenkatu - Museokatu - Runeberginkatu - Arkadiankatu - Heikinkatu - Kanavakatu - Kruunuvuorenkatu - Kauppiaankatu - Katajanokankatu.

5B Keltainen - Valkoinen
Kauppatori - Etu-Töölö

Pohjoinen Esplanaadikatu - Katariinankatu - Aleksanterinkatu - Heikinkatu - Arkadiankatu - Runeberginkatu - Museokatu - Turuntie - Heikinkatu - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Pohjoinen Esplanaadikatu.

6 Punainen
Lapinlahdenkatu - Hermanni

Silmukka Marian sairaalan edessä olevalla aukiolla - Lapinlahdenkatu - Eerikinkatu - Annankatu - Kalevankatu - Heikinkatu - Kaivokatu - Rautatientori(länsireuna asemanvieressä) - Vilhonkatu - Kaisaniemenkatu - Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Hämeenti e- Silmukka Hämeentien länsipuolella jonkin matkaa Paavalin kirkon kohdalta pohjoiseen - Hämeentie -... Lapinlahdenkatu.

7 Punainen - Valkoinen
Diakonissalaitos - Kirurgi

Ensi linja - Castreninkatu - Toinen linja - Siltasaarenkatu - Unioninkatu - Kaisaniemenkatu - Vilhonkatu - Rautatientori (länsireuna aseman vieressä) - Kaivokatu - Heikinkatu - Erottajankatu - Yrjönkatu - Korkeavuorenkatu - Tarkk'ampujankatu - Kasarminkatu - Punanotkonkatu -Yrjönkatu -... Toinen linja - Alppikatu - Ensi linja.

8 Sininen - Valkoinen
Ruoholahti - Vallila

Silmukka Marian sairaalan eteläpuoleisella aukealla - Kalmistokatu - Mechelininkatu - Caloniuksenkatu - Runeberginkatu Turuntie - Mäntymäen itäpuolitse Töölönlahden rantaa seuraten rautatiesillan alitse Helsinginkadulle - Läntinen Brahenkatu Sturenkatu - Hämeentie - Eurantie (päätepysäkki) - Kangasalantie - Sturenkatu -... edelleen takaisin Ruoholahden silmukkaan.

10 Valkoinen
Kulkutautisairaala - Pasilankatu - Pasilantori

B Valkoinen
Kauppatori - Kulosaari

Pohjoinen Esplanaadikatu - Katariinankatu - Snellmaninkatu - Liisankatu - Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Hämeentie - Pääskylänkatu -Vallilan-Sömäisten satamaradan alitus Sörnäisten Rantatien kohdalla - Lautatarhankatu - öljysäiliöiden itäpuolitse Kulosaaren sillalle - Herttuaniemen Valtatie - Brändöntie Lars Sonckin tien risteykseen (päätepysäkki) ja takaisin Brändöntie -... Snellmaninkatu - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Pohjoinen Esplanaadinkatu.
Linjan tunnus muutettiin vuonna 1935 KB:ksi.

H Sininen - Keltainen
Erottaja - Haaga

Erottaja - Heikinkatu - Turuntie - Ruskeasuolta omaa pengertä pitkin rantaradan alikulkusillan lähelle ja samaa tietä takaisin.

K Punainen - Vihreä
Kauppatori Käpylä

Pohjois Esplanaadikatu - Katariinankatu - Snellmaninkatu - Liisankatu - Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Porthaninkatu - Viides linja - Kaarlenkatu - Läntinen Brahenkatu - Sturenkatu - Mäkelänkatu -Pohjolankatu, silmukka Arabiankadun kulmassa (päätepysäkki) - Pohjolankatu -... Snellmaninkatu - Aleksanterinkatu - Unioninkatu - Pohjoinen Esplanaadikatu.

M Punainen - Keltainen
Erottaja - Munkkiniemi

Erottaja - Heikinkatu - Turuntie - Tilkan eteläpuolelta länteen Pikku Huopalahden reunamaa seuraten Munkkiniemen sillalle - Iso Puistotie - Laajalahdentie - Linnantie - Elvvikintie - Lahdella - Munkkiniemen silta - Tilkka - Turuntie - Heikintie - Erottaja.
(Reittimuutos v. 1934: - Turuntie - Munkkiniemenkatu - Paciuksenkatu - Munkkiniemen silta -).

Reittikatujen joukossa oli eräitä outoja nimiä, jotka ovat nykyisin seuraavanlaisia:
Etelärantatie = Laivasillankatu, Turuntie ja Heikinkatu = Mannerheimintie, Munkkiniemenkatu = Tukholmankatu, Kalmistokatu = Mechelininkatuun yhdistetty, Arabiankatu = Kullervonkatu, Iso Puistotie = Munkkiniemen Puistotie, Linnantie = Hollantilaisentie, Elvvikintie = Saunalahdentie, Lahdella = Ramsaynranta.

Kolmisen vuotta linjasto pysyi tällaisena. Kiskojen uusimisen yhteydessä linjoja siirrettiin siellä täällä jonkin verran. Suurin muutos oli Rautatientorin raiteiden siirto torin pohjois- ja länsilaidalta vastaavasti torin itä- ja etelälaidalle vuonna 1937.

Uusia linjoja kyllä suunniteltiin, mutta raitiotiet katsottiin tuohon aikaan väistyväksi liikennemuodoksi. Linja- ja johdinautot olivat sen ajan muotia. Vasta vuoden 1939 elo-syyskuun vaihteessa parin viikon sisällä tapahtui joukko muutoksia. Elokuun lopulla jatkettiin nelosen linjaa Munkkiniemenkatua ja Paciuksenkatua pitkin nykyisen Meilahdentien risteykseen. Samaan aikaan annettiin Haagan linjalle numerotunnus 9 ja sitä lyhennettiin Ruskeasuolle, jonne rakennettiin kääntösilmukka. Haagan yksiraiteista loppuosaa liikennöitiin edelleen tunnuksella H.
Viitosen linjoilla oli suuria muutoksia. 5A siirrettiin pois Espalta ja Presidentin Linnan edestä. Linja Katajanokalle kulki nyt, kuten tänäkin päivänä, Aleksia pitkin Mariankadulle ja Päävartiontorille yhtyen Kanavakadulla entiseen rataan. Samalla pudotettiin linjatunnuksesta A tarpeettomana pois, koska liikennöinti linjalla 5B lopetettiin samaan aikaan.
Syyskuun loppupuolella avattiin myös uusi kakkoslinja, joka tuli korjaamaan siihen asti puuttuneen suoran yhteyden Töölön ja Kallion väliltä.

2 Vihreä - Valkoinen
Hakaniemi - Etu-Töölö

Toinen linja - Hämeentie - Siltasaarenkatu - Unioninkatu- Kaisaniemenkatu - Vilhonkatu- Mikonkatu - Kaivokatu - Heikinkatu - Arkadiankatu - Runeberginkatu - Museokatu - Turuntie - Heikinkatu - Kaivokatu - Mikonkatu - Vilhonkatu - Kaisaniemenkatu - Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Toinen linja.

Kulosaaren linja oli jo toukokuussa 1935 muutettu Kulosaaren runsaan 15 vuotta vanhan puusillan huonokuntoisuuden ja nykyaikaistamisen huumassa bussilinjaksi. Toisen maailmansodan sytyttyä Suomessa ryhdyttiin varautumaan pahimman varalle. Vaikeasti saatavia nestemäisiä polttoaineita ja autonrenkaita säännösteltiin. Kulosaaren bussilinjakin palasi tässä tilanteessa 11.9.1939 jälleen raitiolinjaksi KB. Onneksi ei oltu ehditty poistaa kiskoja linjalta.

Syyskuussa Käpylän linjaa muokattiin uuteen uskoon. Linjasta tuli Käpylä - Senaatintori. Reitti Käpylästä tultaessa:... Snellmaninkatu - Aleksanterinkatu - Heikinkatu - Kaivokatu - Mikonkatu - Vilhonkatu - Kaisaniemenkatu - Unioninkatu- Käpylä ja joka toinen vuoro päinvastaiseen suuntaan. Linjanimike "Senaatintori" herätti tavallisen kansan keskuudessa ihmetystä, jopa närkästystä, sillä nimityshän oli tsaarin aikaista jäännettä. Vuosikausia oli puhuttu Suurtorista ja Suurkirkosta. Virallisesti tori oli edelleen Senaatintori ja kirkko Nikolainkirkko (nykyinen Tuomiokirkko).

Liikenteeseen oli käytettävissä 161 moottorivaunua ja lähes 200 perävaunua.
Kalustoa oli vuosilta 1900-1930, siis nuorimmatkin olivat käsiteltävänä ajankohtana jo viiden vuoden takaisia, mutta siistejä ja hyvin huollettuja.
Viite: Suomen Raitiovaunut / Helsinki / HRO

Moottorivaunuja oli:

67 vanhempaa ASEA-vaunua, ns. pikkuruotsalaisia (numerot 38, 46-111), joilla hoidettiin linjojen 4 (v. 1935-36), 5B, 7, 9, 10, H ja M liikenne. Haagan ja Munkkiniemen linjoilla olivat sarjan uusimmat vaunut (nrot 97-112). Kun uusi linja 2 aloitti syyskuussa 1939 olivat tämän sarjan vaunut sen kalustona. Vara- ja lisävaunuina oli näitä muillakin linjoilla.

20 umpinaista amerikkalaista Brill/GE-vaunua (nrot 151-170), jotka olivat ajankohdan alkupuolella linjalla 6 ja ajankohdan lopulla linjalla K sen Senaatintori-aikana. Linjalla 8 jenkit olivat koko ajankohdan. Satunnaisesti niitä tavattiin myös ykkösellä.

30 umpinaista saksalaista NWFvaunua (nrot 171-180 ja 181-200). Ensimmäiseen kymmeneen ei voitu liittää umpinaisia perävaunuja paineilmajärjestelmän puuttuessa ovien avaamiseksi. Vaunut olivat linjan 4 ja sittemmin linjan 5A ja myöhemmin 5 kalustoa. Muut 20 vaunua esiintyivät alussa linjoilla 1 ja K ja kauden loppupuolella linjoilla 1 ja M. Munkkiniemeen ajoivat nrot 181-190ja 196.

42 umpinaista ruotsalaista ASEA-vaunua (nrot 121-150 ja 401-412). Vaunut olivat linjan 3 vakiokalustoa ja aika ajoin niitä esiintyi linjoilla 4, 5A, 6 ja K
Kulosaareen nämä liikennöivät liikenteen alettua uudelleen syyskuussa 1939.

2 neliakselista ASEA-vaunua, ns. Kulosaaren Jumboa (nrot 1 ja 2). Nämä komeat ruskeat tammipaneloidut Helsingin ainoat telivaunut hoitivat Kulosaaren toukokuulle 1935, jolloin linja siirtyi busseille. Sen jälkeen Jumboja käytettiin lähinnä Käpylän ruuhkaliikenteessä.

Perävaunuja olivat:

10 avosiltaista ASEAN "koirankoppia" (nrot 1-10). Nämä ilmestyivät uudelle kakkosen linjalle, oltuaan varastoituna useamman vuoden ajan.

12 perävaunuiksi muutettua saksalaista Helsingin ensimmäistä Kummer-moottorivaunua (nrot 22-26 ja 28-34). Vaunuja käytettiin pikkuruotsalaisten liitevaunuina linjoilla 4 ja 7.

1 perävaunu, jossa oli Kummervaunun alusta ja pikkuruotsalaisen kori, numerona 27. Tätä käytettiin NWF-vaunujen 171-180 perävaununa linjoilla 4 ja 5A

10 perävaunuiksi muutettua vanhimpaa pikkuruotsalaista. Käyttö kuten edellä linjoilla 4 ja 5A.

39 pikkuruotsalaistyyppistä avosiltaista perävaunua (nrot 251-289). Vaunusta oli kaksi erilaista tyyppiä, matalalle ja korkealle alustalle rakennetut. Linjat 4, 5B, 6, 8, 9, H ja M olivat näiden käyttöaluetta.

20 umpinaista NWF-perävaunua (nrot 301-320). Näitä esiintyi linjoilla 1, 6 ja K

30 edellisen kaltaista, mutta ASEAN valmistamaa (nrot 321-350). Nämä olivat linjan 3 perävaunukalustoa, ajoittain myös linjoilla 1, 4, 5A, 6, K ja M.

10 umpinaista saksalaista LHWvaunua (nrot 351-360). Nämä olivat tarkastelukauden ainoat uushankinnat. Vaunut olivat raitioteiden ensimmäiset yksisuuntavaunut. Vuoden 1939 aikana saapuneet vaunut sijoitettiin ns. Kallion kolmoselle (nykyinen 3B) ja myös Munkkiniemen linjalle.

Kesäisin useilla linjoilla käytettiin liitevaunuina suosittuja avovaunuja, joita oli kahta tyyppiä, lyhyitä ja pitkiä (numerot sarjasta 201-245, alkupään kymmenkunta numeroa lyhyttä ja loput pitkää tyyppiä).

Linjoilla 10, H (Ruskeasuo-Haaga) ja KB ei käytetty liitevaunuja lainkaan. Vuosina 1935-36 linjat 7, H ja M olivat ilman perävaunuja. Vuosikymmenen loppua kohden matkustajamäärien kasvaessa tuli myös näille linjoille liitevaunut, ensiksi Munkkiniemen linjalle. Kahdeksikolla oli alkupuolella käsiteltävää ajanjaksoa liitevaunut vain aamuisin ja iltapäivän ruuhkaliikenteessä.

Ylimääräiset vaunut olivat ilmiö, jota nykyään ei tavata.
Ylimääräisiä vaunuja asetettiin liikenteeseen ruuhkahuippuja tasaamaan. Ne otettiin vapaana olevista vaunuista, eikä niitä useinkaan ehditty uudestaan kilvittämään. Siten esim. kahdeksikolla saattoi tavata kuutosen punakilpisiä ja -lyhtyisiä vaunuja. Edessä olevan linjan numerokilven ylä- tai alapuolella oli Ylimääräinen Extra -lisäkilpi. Joskus esiintyi pelkästään Ylimääräinen Extra. Tällaisten vaunujen päämäärän saattoi todeta ainoastaan takaoven vieressä olevasta kilvestä.

Raitiotieyhtiöllä oli kaluston säilytykseen kaksi vaunuhallia.
Hallien ratapihavaunuina eli "hallipässeinä" oli muutama Helsingin vanhimmista Kummer-moottorivaunuista, tosin harmaiksi työvaunuiksi muutettuina.
Töölön halliin oli sijoitettu linjojen 3, 4, 5A/5, 5B, 7, 9,10, H ja M kalustot.
Vallilassa oli linjat 1, 2, 6, 8, K ja B/KB.

Harja- ja aurausvaunut sekä kiskojen hiomavaunut olivat silloin vielä tuntemattomia. Lumen poistoon käytettiin auroja, jotka kiinnitettiin moottorivaunuihin työnnettäviksi. Normaalisti tähän auraustehtävään käytettiin varavaunuja, mutta näki niitä silloin tällöin vuorovaunuihinkin liitetyn. Auran käyttäjä istui auran päällä ilman minkäänlaista sään suojaa nostelemassa auran teriä ja harjoja vaihteitten ja muitten esteitten yli. Siis varsin tuulinen työpaikka.
Raiteitten hiontaan käytettiin moottorivaunun hinaamaa hiontalaitetta.

Kadonnut näkymä on myös se, kun kaksi naisihmistä marssii tasatahtia työntäen edellään pitkää rautatankoa kiskon urassa, toinen toisen kiskon urassa. Nykyään nämä naiset ovat saaneet väistyä motorisoidun menettelyn tieltä.

Kokonaisuudessaan tämä ajanjakso 1935-1939 oli rauhallista kehitysvaihetta. Suuret kasvun vuodet ja sitä seurannut lama olivat takanapäin. Elettiin suurten odotusten aikaa, eikä osattu arvatakkaan, mitä tuleman pitää. 1940- ja 1950-luvut toivat sitten vaihtelurikkaampia vuosia Helsingin raitioteille.