Hevosraitiotielinjat 1890–1901, 1913–1917

Hevosraitiotielinjat Helsinki 1890–1901, Lauttasaari 1913–1917

Viimeksi päivitetty / Last modified: kesä 20, 2021 @

3 Raitiotielinjat 1908–

Lähde / Source material: Toivo Niskanen
Tähän sivuun liittyvät kartat ovat sivun alasivulla 2.

Linja (1):
10.12.1890– 02.03.1891	Töölö–Eteläsatama Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulman tienoo–Mannerheimintie–Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Eteläesplanadi–Eteläranta. Linjan pituus 3044 m.
03.03.1891– 20.06.1891	Töölö–Kauppatori linja lyheni Kauppatorille. Linjan pituus 2695 m.
21.06.1891– 03.09.1900	Töölö–Kaivopuisto Linjaa jatkettiin …–Kauppatori–Eteläranta–Laivasillankatu / Katolinen kirkko. Linjan pituus 3674 m.
04.09.1900– 13.09.1900	Ylioppilastalo–Kaivopuisto Linja lyhennettiin Ylioppilastalolle
14.09.1900– 19.09.1900	Ylioppilastalo–Pohjoisesplanadi–Kaivopuisto Linja siirtyi Aleksanterinkadulta Pohjoisesplanadille. (Katso ”rinnakkaislinja 1”)Postikorttikuvassa kaksi hevosraitiovaunua Pohjoisesplanadilla.
”Rinnakkaislinja (1)”
14.09.1900– 29.09.1900	Ylioppilastalo–Kauppatori Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Kauppatori
19.09. / 29.09.1900 Hevosraitiotieliikenne loppui. Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (2)Töölö – Kaivopuisto

Linja (2):
10.12.1890– 09.05.1891	Pitkäsilta–Lapinlahdenkatu Pitkäsilta–Unioninkatu–Rauhankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi–Mannerheimintie–Bulevardi–Albertinkatu–Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio Linjan pituus 2956 m.
10.05.1891– 20.06.1891	Siltasaari–Lapinlahdenkatu Siltasaaren vaihde (Siltasaarenkatu 8)–Pitkäsilta–… Linjan pituus 3447 m. Postikorttikuvassa hevosvaunu on Säätytalon edustalla Nikolainkadulla (Snellmaninkatu).
21.06.1891– 03.09.1900	Sörnäinen–Lapinlahdenkatu Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Siltasaarenkatu–Pitkäsilta–… Linjan pituus 4782 m. Postikorttikuvassa hevosraitiotien avovaunu Rauhankadulla Valtionarkiston edustalla vuonna 1896. Aleksanterinkadun ja Nikolainkadun risteyksestä ylöspäin käytettiin apuhevosta. Raitiotiellä oli oma ammattikunta, ”valjaspojat”, jotka vauhdissa kytkivät ja irrottivat apuhevosen.
04.09.1900– 13.09.1900	Sörnäinen–Bulevardi Linja lyhennettiin Bulevardille. (Katso ”rinnakkaislinja 2”)
14.09.1900– 03.10.1900	Sörnäinen–Kauppatori Linja lyhennettiin Kauppatorille. 04.10.1900 alkoi liikenne sähköraitiotielinjalla (1) Sörnäinen–Kauppatori
”Rinnakkaislinja (2)”
04.09.1900– 21.10.1901	Albertinkatu–Lapinlahti Bulevardin ja Albertinkadun kulma–Albertinkatu–Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio Linjan pituus 826 / 306 m. (Eli loppuvaiheessa ajettu vain Albertinkatua) 21.10.1901 ulotettiin sähköraitiotielinjan (4) Liisankatu–Ylioppilastalo reitti Lapinlahteen
03.10.1900 / 21.10.1901 Hevosraitiotieliikenne loppui. ”Rinnakkaislinja 2” oli Helsingin viimeinen hevosraitiotielinja. Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (1) Sörnäinen – Kauppatori / (4) Lapinlahti – Liisankatu

Kohtausraiteet

Linjat olivat yksiraiteisia ja sopivilla paikoilla oli kohtausraide:
Kohtausraiteet: (Lähde: Toivo Niskanen ja ”Teknikern”-lehti, vuosikerta 0, numero 0. Näytenumero, ilmestynyt 12/1890.

Linjalla Töölö – Kaivopuisto:
1. Talleilla Töölössä,	2. Hesperian portilla (~Mannerheimintie/Kivelänkatu)
3. Karamzinin huvilan luona (Mannerheimintie/Museokatu)	4. Ylioppilastalolla
5. Unioninkadulla Yhdyspankin kohdalla	6. Saunakadulla (Eteläranta)
(7. varmaankin ollut linjan päätepisteessä Katolisen kirkon luona, koska toisessa lähteessä mainitaan kohtauspaikkojen määräksi 15.)
Linjalla Sörnäinen – Lapinlahdenkatu:
1. Talleilla Sörnäisissä	2. Kansankodin lähellä (Hämeentie 24)
3. Siltasaarella. (Siltasaarenkatu / Paasivuorenkatu)	4. Vanhalla klinikalla (Unioninkatu 37)
5. Kauppatorilla	6. Bulevardin alussa
7. Albertinkadulla	8. Lapinlahdenkadun päässä

Uusi Suometar 22.8.1890
Omnibus- ja raitiotieyhtiöllä on nykyään 75 hewosta (joskus on niiden luku ollut yli 80:kin), 14 waunua ja yksi reki, 2 tallimestaria, 16 konduktöriä, 14 kuskia ja 9 tallimiestä. Tulewa raitiotielinja on juuri nykyinen omnibusreitti.Raitiotieyhtiö on nyt lopullisesti päättänyt kuljetusvoimana pääkaupungin tulevilla raitioteillä käyttää hevosia, eikä sähköä.
Päivälehti 4.9.1890

Helsingin raitiotie lienee jo valmis, koskapahan ensimmäinen vaunu oli sitä myöten tänään ensi kerran liikkumassa.
Kun tämän kirjoittaja sen näki, niin ajoi se Pohjoisesplanadia pitkin, edessä yksi hewonen ja herrasmies ohjaksissa. Waunu on kaksipuolinen, niin että woi waljastaa hewosen kumpaan päähän tahtoo.
Päivälehti 3.12.1890

Helsingin pitäjän / Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan hevosraitiotie

Linja:
22.6.1913–10.10.1917	Höyryvenelaituri / Lauttalaituri–Kasino–Katajaharjunniemi Linjaus: Nk. kartanon laiturilta, eli nykyisen Tallbergin Puistotien päästä. Sieltä raitiovaunun reitti kulki suunnilleen nykyisen liikennepuiston nurkalle, josta se kääntyi kahden talon välistä vasemmalle, suuntasi kulkunsa kasinon ohi ja jatkoi matkaa Katajaharjuun, mahdollisesti Koivusaarentien kohdalle saakka. Viimeistään siihen mennessä, kun Lauttasaaren lautta toukokuun alussa 1914 aloitti liikenteensä, oli myös hevosraitiovaunun rataa jatkettu lauttalaiturille, nykyisen Lauttasaaren sillan kohdalle. Lauttalaiturilta lähdettyään hevosraitiovaunu kulki suunnilleen nykyisen Lauttasaarentien kohdalla, kääntyi vasemmalle ja jatkoi kulkuaan nykyisen Meripuistotien paikkeilla, ylitti sitten Lohiapajanlahden maakannasta pitkin ja jatkoi edellä mainittua reittiä kohti Katajaharjua.
10.10.1917 Raitiotieliikenne Lauttasaaressa loppui. (Lähde: Släktarkivet Julius Tallberg / Helsingin kaupunginarkisto). Linja oli Suomen viimeinen hevosraitiotie.

Pages: 1 2